Helluntai on pääsiäisen tavoin vanha juutalainen juhla, jolla oli yhteys agraariyhteiskunnan arkeen. Helluntaiaika oli maanviljelyskalenterissa ensimmäisen sadon juhla (Šavuot).
Juutalaista helluntaita vietettiin 50 päivää Egyptin orjuudesta vapautumisen muistolle juhlitun pääsiäisen jälkeen. Juutalaiset kiittivät helluntaina ensimmäisistä maan antamista hedelmistä. Pikkuhiljaa helluntaijuhlaan liittyi myös toinen teema, Mooseksen saamien laintaulujen muisto, joka oli Jumalan ja Hänen kansansa välisen liiton juhla.
Ortodoksisen kirkon perinteessä helluntai on sekä Pyhän Hengen apostoleille vuodattamisen että Pyhän Kolminaisuuden päivä. Ensimmäinen teema on ensisijainen helluntain jumalanpalvelusten hymneissä, jotka päättyvät loppusiunaukseen ”Kristus, totinen Jumalamme, joka tulisten kielten muodossa lähetti taivaasta Pyhän Hengen pyhille opetuslapsillensa ja apostoleillensa…”
Helluntain hymnit selittävät ja tulkitsevat Johanneksen evankeliumin lausetta ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut” (Joh 14:26). Herran Hengen lähettämisestä Vanhan testamentin aikana puhuvat helluntain ehtoopalveluksen parimiat (4. Moos. 11:16–17, 24–29; Joel 2:23–32; Hes. 36:24–28).
Ortodoksisen tulkinnan mukaan Vanhassa testamentissa Israelin kansa oppi tuntemaan Isän, Kristuksessa opitaan tuntemaan Poika ja helluntaina tunnetuksi tulee Pyhän Kolminaisuus ja erityisesti Pyhä Henki. Tätä tulkitsee keisari Leo Viisas (866–912), joka on kirjoittanut helluntain ehtoopalveluksen stikiiran:
”Tulkaa, kumartakaamme Jumalan kolmipersoonaista olentoa: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Isä on iankaikkisuudessa synnyttänyt Pojan, joka on hänen kanssaan yhtä iankaikkinen ja samalla valtaistuimella hallitseva, ja Pyhä Henki, jota yhtenä Pojan kanssa kunnioitetaan, on Isässä. Yksi voima, yksi olento, yksi jumaluus, jota kumartaen kaikki lausukaamme: Pyhä Jumala, joka on kaiken Pojan ja Pyhän Hengen myötävaikutuksella luonut, Pyhä Väkevä, jonka kautta me tulimme tuntemaan Isän, ja jonka kautta Pyhä Henki tuli maailmaan, Pyhä Kuolematon, Lohduttaja Henki, joka lähtee Isästä ja lepää Pojassa. Pyhä Kolminaisuus, kunnia olkoon sinulle!” (Suuren ehtoopalveluksen avuksihuutostikiiroiden doksastikon, 8. sävelmä).
Helluntain ikoneista tunnetuin on pyhän Andrei Rublevin kuvaus kolmesta enkelistä, joille patriarkka Abraham osoittaa Mamren tammistossa vieraanvaraisuutta. 1300-luvun ikonin teema on ensimmäisestä Mooseksen kirjasta (1. Moos. 18).
Rublevin ikoniaihe on saanut kaksiosaisen nimen ”Pyhä Kolminaisuus, Abrahamin vieraanvaraisuus” (Η Αγία Τριάδα, Φιλοξενία του Αβραάμ, Святая Троица, Гостеприимство Авраама)
Pohjolassa Pyhän Kolminaisuuden näkijänä pidetään Syvärin luostarin perustajaa pyhää Aleksanteria. Valamon munkki Aleksanteri perusti Syvärijoen Roštšino-järven rannalle Pyhän Kolminaisuuden luostarin.
Ikoni ”Pyhän Kolminaisuuden ilmestys pyhittäjäisä Aleksanteri Syväriläiselle” (Явление Святой Троицы преподобному Александру Свирскому) on suosituin ikoniaihe pyhittäjä Aleksanterista.
6.6.2025
Kuvat ortodoksisen kirkkomuseon Riisan kokoelmista: Helluntain, Pyhän Kolminaisuuden ikoneja ja kolmen enkelin ilmestyminen pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle.
