Ensimmäinen ekumeeninen synodi pidettiin 1700 vuotta sitten Nikean kaupungissa, nykyisessä Turkin İznikissä. Synodi aloitti työskentelynsä 20:s toukokuuta 325.

Areioksen harhaopin korjaamisen jälkeen Nikean synodin toiseksi tärkein kysymys oli pääsiäisen ajankohta. Nikean uskontunnustus luettiin synodin aluksi.

Konstantinos Suuri halusi yhden pääsiäisjuhlan imperiumin yhtenäisyyden vuoksi ja tähän oli kaikkien tyytyminen.

Päätös pääsiäisen ajankohdasta sisälsi kaksi ehtoa. Pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeen koittavan ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina ja juutalaisen peshah-juhlan jälkeen.

Päätöksen jälkimmäinen osa kirjattiin sata vuotta myöhemmin pyhien apostolien sääntöihin (7. kanoni). Mihin tämä päätös pohjautuu?

Nikean pääsiäinen

Pääsiäisen ajankohdan laskeminen tuotti ongelmia. Legendan mukaan Irineos Lyonilaisen opetuslapsi Hippolytos Roomalainen olisi tehnyt jo ennen Nikean synodia laskelmat kevätpäiväntasauksen ja sen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun ajankohdista.

Legenda osoittautui todenperäiseksi, kun vuonna 1551 Rooman Via Tivolilta löytyi Hippolytosta esittävä patsas, jonka taakse oli kaiverrettu Hippolytoksen kirjoittamien traktaattien nimet. Niiden joukossa oli myös pääsiäisen ajankohtaa koskevat laskelmat.

Patsas on nähtävänä Lateraanipalatsin museossa Roomassa.

Hippolytoksen patsaasta löytyvät seuraavat ohjeet: 1. Paasto päättyy vasta sunnuntaina; 2. Ylösnousemusta juhlitaan sunnuntaina, edeltävä perjantai on Kristuksen kuoleman muistopäivä; 3. Nisankuun 14:s päivä on aina kevätpäiväntasauksen jälkeen, joten tuo päivä on aina 18:s maaliskuuta; 4. Jos nisankuun 14:s päivä on perjantai, vietetään tuolloin suurta perjantaina ja jos nisankuun 14:s on lauantai, ei pääsiäistä vietetä seuraavana päivänä vaan vasta kahdeksan päivän kuluttua. Näin toimitaan myös silloin, jos nisankuun 14:s päivä on sunnuntai.     

Anatolian eli nykyisen Turkin Laodikeian piispa Anatolios piti 19:ttä maaliskuuta kevätpäiväntasauksen päivänä. Myös hän uskoi, että kevätpäiväntasauksen tuli olla nisankuun 14:nnen päivän jälkeen.

Sekä Aasian että lännen alueella oli eri käytäntöjä: yhdet noudattivat juutalaista pääsisäistä, toiset eivät missään tapauksessa ja kolmannet uskoivat siihen, että pääsiäistä on vietettävä aina nisankuun 14:nnen jälkeen.

Kaksi ehtoa pääsiäisen ajankohdaksi

Nikean synodin päätöstekstiä pääsiäisestä ei ole. Sen sijaan säilynyt on kokouksen jälkeen lähetetty ensykli ja keisari Konstantinoksen ukaasikirje.

Konstantinoksen määräyksessä on kaksi ehtoa: pääsiäistä on aina vietettävä sunnuntaina ja sitä ei vietetä yhtä aikaa juutalaisten kanssa.

Synodissa istuneiden 250 piispan – lukumäärä on Eusebios Kesarealaisen esittämä tieto – on täytynyt ymmärtää päätös niin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeen ja nisankuun 14:nnen päivän jälkeisenä sunnuntaina.

Heti Nikean kokouksen jälkeen vuosina 330, 333, 340, 341 ja 343 Roomassa ja Aleksandriassa pääsiäistä vietettiin kuitenkin eri aikaan.

Vuonna 387 Roomassa pääsiäistä vietettiin 21:s maaliskuuta ja Aleksandriassa 25:s huhtikuuta. Kvartodesimaanit jatkoivat pääsiäisen viettämistä samaan aikaan kuin juutalaiset.

Juhlaseminaari Valamossa

Kristuksen kirkastumisen luostarissa Heinävedellä järjestetään 23.–25. toukokuuta 2025 Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlaseminaari. Seminaari on koulutuspäivä Kuopion ja Karjalan hiippakunnan papistolle.

Perjantai 23.5.

klo 17–18 seminaarin avaus: Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni

klo 18–20 ehtoopalvelus kirkossa

klo 20–21 arkkimandriitta Andreas LarikkaHomousios – Nikean teologisen perinnön aktuaalisuus

Lauantai 24.5.

klo 6–9 aamupalvelus ja liturgia Kristuksen kirkastumisen kirkossa

klo 9–10 professori Jukka KorpelaKeisari ja kirkolliskokous – alkoiko sinfonia Nikeasta?

klo 10–11 keskustelu

klo 11–12 lounas

klo 12–13 dosentti Tomi KarttunenNikean synodin ekumeeninen merkitys

klo 13–14 professori Pauli AnnalaKatolisen ja ortodoksisen kristologian haasteet

klo 14–15 metropoliitta Arseni: Nikean synodi ikonografiassa

klo 15–16 keskustelu

klo 16–17 päivällinen

klo 18–21 Sokeana syntyneen sunnuntain vigilia Kristuksen kirkastumisen kirkossa

Sunnuntai 25.5.

klo 9–12 kolmas hetki ja sokeana syntyneen sunnuntain liturgia Kristuksen kirkastumisen kirkossa

klo 12–14 paneelikeskustelu: Euroopan keskiajan konsiilit kirkkojen erottajina ja yhdistäjinä

klo 14–15 seminaarin päätös

1.5.2025