Jumalallisen rauhan (Hagia Eirene, Αγία Ειρήνη) kirkko on yksi Konstantinopolin vanhimmista kirkoista.
Konstantinos Suuren aikana ennen Hagia Sofian valmistumista Hagia Eirene oli Konstantinopolin patriarkan katedraali. Sitä kutsuttiin ”vanhaksi kirkoksi” (Palaia Ekklesia).
Hagia Eirene oli Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen (325) jälkeen ortodoksien ja areiolaisten välienselvittelyn keskuksia. Vuonna 346 kirkon pihamaalla käydyssä tappelussa kuoli yli 3 000 ihmistä.
Ortodoksisuuden voitto ja areiolaisten harhaoppisuus sinetöitiin Hagia Eirenessä pidetyssä toisessa kirkolliskokouksessa vuonna 381.
Jumalallisen rauhan temppeli tuhoutui Nika-kapinan yhteydessä tammikuussa 532. Keisari Justinianos Suuri rakennutti uuden Hagia Eirene-kirkon, josta tuli sisätiloiltaan arkaaisempi kuin samaan aikaan valmistuneesta Hagia Sofiasta.
Vuonna 537 vihitystä kirkosta tuli temppeli ”Jumalallisen Rauhan” kunniaksi. Se oli ollut Konstantinos Suuren mielestä Pyhän Viisauden (Hagia Sofia) ja Pyhän Voiman (Hagia Dynameis) ohella yksi jumaluuden kolmesta ominaisuudesta.
Hagia Eirene kärsi pahoja vahinkoja tulipalossa vuonna 564, mutta se korjattiin Justinianoksen määräyksellä heti tulipalon jälkeen. Lokakuussa vuonna 740 kirkko kärsi vahinkoja maanjäristyksessä.
Konstantinopolin valloituksen jälkeen Hagia Eirene kirkko jäi Topkapin palatsin muurien sisälle ja siitä tehtiin asevarasto.
Vuosina 1703–1978 Hagia Eirene oli asemuseo (Aya İrini Müzesi) ja vuodesta 1978 sitä on käytetty konserttisalina.
25.4.2025
Kuvat Vesa Takala: Konstantinopolin Hagia Eirene, nykyään Aya İrini Müzesi Istanbulissa.
