Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni toimitti vuoden 2025 Jumalansynnyttäjän ilmestysjuhlan jumalanpalvelukset 24.–25. maaliskuuta Pyhän Kolminaisuuden luostarissa.
Metropoliitta toimitti juhlan aattona suuren ehtoonjälkeisen palveluksen ja aamupalveluksen. Johannes Krysostomoksen liturgia Jumalansynnyttäjän ilmestysjuhlana 25.3. alkoi ehtoopalveluksella.
Ennen ehtoopalvelusta toimitettiin Lintulan kirkossa viitankantajanunnaksi vihkimisen palvelus. Metropoliitta Arseni vihki viitankantajanunnaksi kuuliaissuusisar Gabrielan ja kuuliaisuussisar Katarinan.
Jumalansynnyttäjän ilmestys 25. maaliskuuta on toiselta nimeltä ”Ilosanoman” (Εὐαγγελισμός, Благовещение) juhla.
Juhlan vietto alkoi Konstantinopolissa 500-luvulla. Keisarit Justinus (450–527) ja Justinianos Suuri (482–565) halusivat vahvistaa Ilosanoman päivän säätämisellä Khalkedonin kirkolliskokouksen (451) päätösten omaksumista.
Justinianos Suuri sääti ensyklillään vuonna 562 viidestä kirkkovuoden uudesta juhlapäivästä: Kristuksen syntymäjuhlasta 25. joulukuuta, temppeliintuomisen juhlasta 2. helmikuuta, Marian ilmestysjuhlasta 25. maaliskuuta, Johannes Kastajan sikiämisen juhlasta 23. syyskuuta ja hänen syntymäjuhlastaan 24. kesäkuuta.
Ennen maaliskuun 25:nen päivän merkitsemistä juhlakalenteriin Marian ilmestysjuhlaa vietettiin toisena joulupäivänä 26. joulukuuta. Se on edelleen Jumalansynnyttäjän juhla, juhlakokous ”synagoga” (Συναξις, Собор) Kristuksen synnyttäjän kunniaksi.
Kahdentoista suuren juhlan toinen päivä oli säilynyt kirkkokalenterissa juhlan keskeisen hahmon muistopäivänä: 7. tammikuuta on Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen juhla, 3. helmikuuta vanhurskaan Simeonin juhla ja 26. maaliskuuta ylienkeli Gabrielin juhla.
Jerusalemissa Marian ilmestysjuhlaa oli vietetty jo aikaisemmin. Ensimmäinen tunnetun homilian ilmestysjuhlana piti vuonna 553 Efeson piispa Aabraham. Roomassa juhlan vieton aloitti syyrialaistaustainen paavi Sergius I (650–701).
Jumalansynnyttäjän ilmestysjuhlan kanonin on kirjoittanut Studionin luostarin munkki, Palestiinasta Konstantinopoliin tullut Teofanos Graptos (760–845). Teofanoksen kanoni on kirjoitettu enkeli Gabrielin ja Neitsyt Marian dialogin muotoon.
”Enkeli sanoo: ’Iloiten huudan Sinulle, oi Puhtain: Kallista korvasi ja kuule ilosanoma siemenettömästä sikiämisestä, sillä Sinä olet saanut Jumalan edessä sellaisen armon, jollaista kukaan toinen ei ole koskaan saanut”.
”Maria sanoo: ’Minä tahtoisin, oi enkeli, ymmärtää sanojesi merkityksen. Selitä siis minulle, kuinka se, josta olet puhunut, voi toteutua? Kuinka minä, joka olen neitsyt, tulen raskaaksi? Ja kuinka minusta voi tulla luojani Äiti?”
Jokainen kanonin tropari alkaa alfabeettisesti kreikan 24 aakkosten järjestyksessä.
25.3.2025
