Kuopion ja Karjalan hiippakunnan pääkirkko pyhän Nikolaoksen katedraali vihittiin käyttöön tammikuussa 1904.
Käsityöperinteiden ja puuarkkitehtuurin suosio levisi 1800-luvun lopulla myös julkisiin rakennuksiin. Nikkarityyli näkyi asemarakennusten ohella myös ortodoksissa puukirkoissa. Savo-Karjalassa taidokkaasti rakennettuja ja koristeellisia puukirkkoja rakennettiin Ilomantsiin (1892), Joensuuhun (1880), Polvijärvelle (1914) ja Viinijärvelle (1906).
Vuonna 1903 valmistunut Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali on ulkoseinien tiilikuvioista huolimatta sisätiloiltaan puurakenteinen.
Pyhän Nikolaoksen katedraali valmistui vuonna 1903. Sen vihki käyttöön 3. tammikuuta 1904 Suomen arkkipiispa Nikolai (Nalimov, 1852–1914). Arkkipiispa Nikolai valittiin Suomen arkkipiispaksi vuonna 1899. Hän vihki arkkipiispana Kuopion lisäksi uudet kirkot Tampereelle (1899) ja Hämeenlinnaan (1900). Arkkipiispa Nikolai siirtyi Suomesta vuonna 1904 Georgian pääkaupungin Tbilisin arkkipiispaksi.
Kuopion Nikolaoksen katedraali peruskorjattiin vuosina 2003–2004. Nikolaoksen katedraalin länsiseinällä on alkuperäinen maalaus ”Evakko-Kristus”, josta tehtiin 1940- ja 50-luvuilla satoja painokuvaikoneja.
Historiallisen Nikolaoksen katedraalin lisäksi Kuopion seurakunnan alueella on parikymmentä jälleenrakennuskaudella (1950–1969) rakennettua pyhäkköä ja kymmenkunta uudempaa (1979–2020) hirsitšasounaa. Ortodoksisen kirkon keskustalossa Karjalankadulla on vuonna 1969 vihitty Apostoli Johannes Teologin ja Karjalan valistajien kirkko.
8.2.2025
Mustavalkokuvat: Kuopion katedraalin vihkinyt arkkipiispa Nikolai (Nalimov). Arkkipiispa Herman (1878–1961) toimittamassa Teofania-juhlan vedenpyhitystä. Arkkipiispa Paavali (1914–1987) vihkii tšasounaa. Värikuva: Evakko-Kristus Nikolaoksen katedraalin länsiseinällä. Kuvat ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.
