Vuonna 1846 vihitty Savonlinnan Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkko on Saimaan seurakunnan vanhin pyhäkkö.
Savonlinna, Savon ”uusi kaupunki” (Savolax Nystad) oli Turun rauhan aikaan (1743) Haminan tapulikaupunki. Venäjän keisarikuntaan tuolloin liitettyihin uusiin rajakaupunkeihin rakennettiin ortodoksiset kirkot.
Haminassa Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko nousi (1837) Ruotsin kuningattaren Ulriika Eleonooran (1718–1720) rakennuttaman kirkon paikalle. Sekä Haminan että Savonlinnan ortodoksiset kirkot suunnitteli arkkitehti Visconti. Kolmas Viscontin suunnittelema kirkko on sadan kilometrin päässä Savonlinnasta sijaitseva Jumalansynnyttäjän syntymän kirkko (1847) Käkisalmessa. Se vihittiin vuosi Savonlinnan Sakariaan ja Elisabetin kirkon jälkeen.
Italialais-ranskalainen Viscontin suku muodosti dynastian ja ainakin viisi tuon suvun arkkitehtiä, kuvataiteilijaa ja muusikkoa työskenteli 1800-luvulla Pietarissa. Haminan, Käkisalmen ja Savonlinnan kirkkojen arkkitehdiksi on usein mainittu Louis Visconti (1791–1853), jonka tunnetuin työ on keisari Napoleon Bonaparten hauta Invalidikirkossa Pariisissa.
Sakariaan ja Elisabetin kirkon arkkitehdin ohella mielenkiintoinen kysymys on kirkon suojeluspyhien valinta. Kirkon rakentamisen aikaan tunnetun valtiomiehen, marsalkka Mihail Vorontsovin (1782–1856) vaimo oli Elisabet, Jelizaveta.
Olisiko mahdollisesti marsalkka Vorontsovin koulu- ja valistusaktiivisuudesta tunnettu Jelizaveta-vaimo esittänyt toivomuksen Savonlinnan kirkon pyhittämisestä Sakariaan ja Elisabetin kunniaksi? Jelizavetan syntymäpäivä oli Johannes Kastajan vanhempien juhla 5. syyskuuta.
Samoihin aikoihin Savonlinnan kirkon kanssa rakennettiin Sakariaan ja Elisabetin kirkko myös Kaakkois-Viron Räpinaan. Sekin kirkko nousi tärkeän vesireitin varrelle, Peipsijärveen virtaavan Võhandujoen rannalle.
Sakariaan ja Elisabetin kirkko Savonlinnassa palautui ortodoksisen kirkon omistukseen helmikuussa 2017, jolloin Savonlinnan–Säämingin evankelisluterilainen seurakunta luovutti vuodesta 1939 luterilaisena toimineen kirkon (1846) temppelin restaurointia varten perustetulle Pikkukirkko-yhdistykselle. Saimaan seurakunta osti kirkon yhdistyksen konkurssin jälkeen vuonna 2021.
Mikkelin ja Varkauden seurakunnat yhdistettiin Saimaan seurakunnaksi vuoden 2017 alussa. Saimaan seurakunnan pääkirkot sijaitsevat Mikkelissä ja Varkaudessa.
Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon (1958) on suunnitellut samanlaisten Iisalmen, Kajaaniin ja Nurmeksen kirkkojen tapaan arkkitehti Ilmari Ahonen. Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko Varkaudessa (1959) on arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema.
Saimaan seurakunnan kolmas kirkko on Jumalansynnyttäjän syntymän kirkko Pieksämäellä.
Saimaan seurakunnan alueella on seitsemän tšasounaa: Leppävirralla, Joroisissa, kaksi Savonlinnassa ja kolme Mikkelin kaupungissa.
Kuvat: Savonlinnan Sakariaan ja Elisabetin kirkon mustavalkokuvat 1930-luvulta ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.