Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni toimitti Kristuksen temppeliintuomisen juhlan jumalanpalvelukset 1.–2. helmikuuta 2025 Valamon luostarissa.
Metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitan locum tenens piispa Sergei toimittivat juhlan aattona vigilian luostarin Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Juhlapäivänä liturgiassa metropoliitta Arsenin kanssa palvelivat piispa Sergei ja Haapsalun piispa Damaskinos Viron ortodoksisesta kirkosta.
Temppeliintuomisen juhlana luostarissa vietettiin myös Ortodoksisen Veljestön talvipäiviä. Vuonna 1944 perustettu Ortodoksinen Veljestö ry julkaisee Hehkuva Hiillos -lehteä ja tekee tunnetuksi ortodoksisen kirkon askeettista perinnettä.
Temppeliintuomisen juhlan teema on Luukkaan evankeliumista (Luuk 2:22–40). Ortodoksisessa kirkossa juhlaa kutsutaan Herran ”kohtaamisen” (Υπαπαντή, Сретение) juhlaksi. Lännessä tämä keskiaikainen juhla on festa candelarum, kynttilänpäivä.
Juhlan liturgisten tekstien kirjoittajia ovat Germanos Konstantinopolilainen (634–742) Andreas Kreetalainen (650–740), Johannes Damaskolainen (676–754) ja hänen velipuolensa Kosmas Maijuman piispa (700–773).
Monet juhlan jumalanpalvelustekstit löytyvät myös keskiajan latinalaisista käsikirjoituksista: “Iloitse, armoitettu Jumalansynnyttäjä Neitsyt, sillä sinusta koitti vanhurskauden Aurinko”, “Ave gratia plena, Dei Genitrix Virgo: ex te enim ortus est sol justitiae” (juhlan tropari, 4. sävelmä); “Kaunista häämajasi, Siion ja ota vastaan Kristus-Kuningas! Tervehdi Mariaa, taivaan porttia”, “Adorna Thalamun tuum, Sion, et suscipe Regem Christum: amplectere Mariam, quae est caelis porta” (ehtoovirrelmä, 7. sävelmä).
Roomalainen nunna Egeria kertoo temppeliintuomisen juhlan vietosta Jerusalemissa vuonna 382 kirjoittamassaan pyhiinvaelluspäiväkirjassa Itinerarium Egeriae. Muualla kristikunnassa juhlan viettäminen alkoi vuonna 562, jolloin keisari Justinianos Suuri päätti, että Kohtaamisen–Temppeliintuomisen juhlaa vietetään 40 päivää ensimmäisen joulupäivän jälkeen.
Temppeliintumisen juhlan ikoni “Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Kohtaaminen, Сретение Господа нашего Иисуса Христа” 1800-luvulta ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.