Saarna Tuomaan viikon lauantaina Kuopiossa
Kuulemamme Johanneksen evankeliumiteksti (Joh. 6:14–27) kertoi Jeesuksen tunnusteosta eli siitä, kuinka hän käveli vettä pitkin keskelle Galileanjärveä veneessä olevien opetuslasten luo.
Tunnustekoa evankeliumissa edeltää ruokkimisihme, viidensadan ihmisen ravitseminen viidellä leivällä ja kahdella kalalla.
Nämä tunnusteot ovat kaksi seitsemästä Johanneksen evankeliumissa kerrotuista Jeesuksen ihmeteoista.
Kirkossamme luemme pääsiäisajalla Johanneksen evankeliumia keskittyen syvemmin Kristuksen kautta avautuvaan hengellisyyteen ja opetukseen kirkon sakramenteista eli mysteerioista.
Ortodoksisen kirkon teologiassa monien ihmetekojen merkitys liitetään juuri kirkon mysteerioihin.
Evankeliumin kertomuksia Jeesuksen ihmeistä ja tunnusteoista ei ole tarkoitettu vain vahvistamaan käsitystämme Jeesuksesta ihmeiden tekijänä. Ne ovat julistusta Jumalan voimasta ja hänen valtakunnan todellisuudesta.
Jeesuksen persoonassa Jumalan valtakunta tuli tähän maailmaan. Ihmeet ovat suoraa julistusta siitä, että Jeesus on todella Messias, uuden valtakunnan kuningas.
Päivän evankeliumitekstin mukaan oli pimeää ja myrskyistä, kun opetuslapset lähtivät soutaen Galileanjärven yli kohti Kapernaumia. Ymmärrettävästi he pelästyivät vettä pitkin heidän luokseen tulleen opettajan ilmestymistä.
Jeesus rauhoitteli opetuslapsia sanoen: "Minä tässä olen, älkää pelätkö" (Joh. 6:20). Tähän Jeesuksen lyhyeen lauseeseen kätkeytyy tapahtuman keskeisin sisältö eli se, että Jeesus on todella Jumala.
Tunnemme Vanhasta testamentista kertomuksen Jumalan ilmestymisestä Moosekselle palavassa pensaassa. Kun Mooses kysyy kuka hänelle puhuu, Jumala ilmoittaa nimensä sanoen: ”Minä olen se joka olen.” (2. Moos. 3:14).
Hän on Jumala, joka on kaiken olemassa olevan Luoja ja ylläpitäjä, myös meidän olemuksemme tuottaja.
Evankeliumiteksti kertoo Jeesuksen siirtyneen tunnusteon jälkeen Kapernaumiin. Siellä ruokkimisihmettä todistaneet ja siitä kuulleet ihmiset etsivät häntä Jeesuksen omien sanojen mukaan ”ilmaisen ja katoavan” leivän toivossa.
Päivän evankeliumi nostaa siis eteemme kaksi keskeistä asiaa. Ensiksi Jeesuksen sanat ”minä tässä olen, älkää pelätkö”, ovat vahvistus siitä kuka hän todella on (Joh. 6:20).
Toiseksi teksti esittää meille selkeän kysymyksen siitä mitä elämässämme etsimme. Olemmeko ylösnousemuksen todistajia vain maallisen leivän ja hetkellisen ravinnon vuoksi?
Vai etsimmekö ikuista leipää, joka ravitsee meidät tästä ajasta ikuisuuteen saakka?
Jeesus sanoo ”Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” (Joh. 6:27)
Olemme kokoontuneet viettämään yhdessä eukaristiaa, ehtoollisen sakramenttia.
Osallisuutemme tästä mysteeriosta ilmaisee sitoutumistamme Kristuksen seuraajina, mutta ennen kaikkea se antaa meille esimakua tulevasta ja ikuisesta elämästä Jumalan valtakunnasta.
7.5.2011
