Saarna tuhlaajapojan sunnuntaina Joroisissa
Ortodoksinen kirkko viettää tänään suuren paaston toista valmistussuntaita.
Viikko sitten oli publikaanin ja fariseuksen sunnuntai.
Tämä päivä on tuhlaajapojan sunnuntai.
Päivä on saanut nimensä tänään luettavasta Luukkaan evankeliumin kertomuksesta (Luuk. 15:11–32), jonka sanoma on kauniisti tiivistetty kontakkiveisuun:
”Sinulta saamani isän kunniaperinnön minä mielettömästi hylkäsin ja antamasi rikkauden paheisiin tuhlasin. Sen tähden tuhlaajan sanoin Sinulle huudan: Oi laupias Isä, minä olen syntiä tehnyt Sinun edessäsi. Ota minut katuvana vastaan ja tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.”
Hillittömyyden vaarat ovat esillä myös päivän epistolatekstissä (1. Kor. 6:12–20), joka luettiin apostoli Paavalin korinttilaiskirjeestä.
Tuota Paavalin kirjettä on selittänyt laajasti jo 300-luvulla tämän liturgiapalveluksen rukousten laatija, pyhä isämme Konstantinopolin arkkipiispa Johannes Krysostomos.
"Syökää ja juokaa vapaasti, mutta hallitkaa ruumiitanne, älkääkä antako itsenne joutua aistienne orjiksi", sanoo meille pyhä Johannes.
Kommentaarissaan tänään luettuun ensimmäiseen korinttilaiskirjeeseen Krysostomos selittää laajasti aistillisuuden vaaroja.
Pyhän Johanneksen "aistillisuudesta" käyttämä kreikankielinen termi liittyi antiikin maailmassa monenlaiseen taiteen, tieteen ja ihmissuhteiden arviointiin.
Krysostomoksen kuitenkin varoittaa aistillisuudesta ja liittää sen orjuuteen. Miksi?
Pyhä Johannes tiesi, että aistillisuuteen eli henkilökohtaisiin tunteisiin liittyy myös vaarallisia harhanäkyjä.
Ruoka, juoma, mutta yhtä hyvin myös raha ja valta voivat etäännyttää ihmisen näkemästä metsää puilta.
Krysostomos lainaa Paavalin filippiläiskirjettä: "Monet elävät Kristuksen ristin vihollisina... Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita" (Fil. 3:18–19).
Mutta ei ruumis ole synnin alkuperä, pyhä Johannes muistuttaa:
"Älkää syyttäkö ruumistanne aistillisuudesta vaan turmeltunutta tahtoanne. Meidän ei tarvitse kuin tahtoa, niin ruumis tottelee meitä".
Krysostomoksen opetus kuuluu tänään tuhlaajapojan sunnuntaina ja 1700 vuotta hänen Antiokiassa pitämänsä saarnan jälkeen samansisältöisenä kaikkialla ortodoksisessa maailmassa: täällä Suomen Savossa, Krysostomoksen synnyinseudulla Turkissa, Alaskassa tai Kiovassa.
Erilaisista poliittisista tai kulttuurisista eroista huolimatta meitä ortodokseja yhdistää kaikkialla meidän isämme Konstantinopolin arkkipiispan Johannes Krysostomoksen opetus itsehillinnästä.
Tiedämme, että "Kultasuu" lisänimen kuolemansa jälkeen saanut Krysostomos sai näistä yhteiskuntaa herättelevistä saarnoistaan 300-luvulla vastaansa Bysantin hovin vihan.
Krysostomoksen opetus päättyy rohkaisuun: "antakaa ruumiinne kunnioittaa sitä, joka siellä asuu: Hän on Lohduttaja Henki".
Viesti "Henki on aineen herra" on yhtä aikaa poliittinen ja eskatologinen.
Se on eskatologinen, koska Jumalan valtakunta on paluu kotiin.
Viestin poliittisen ajankohtaisuuden kertoo tänään luettua korinttilaiskirjettä seuraavan luku:
"Mutta sen minä sanon, veljet: aika on lyhyt" (1. Kor. 7:29).
16.2.2014
