Olet täällä

Saarna Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen päivänä Tuusniemellä

Tänään vietämme pyhittäjä Serafim Sarovilaisen päivää kunnioittaen hänen pyhäinjäännösten löytämistä vuonna 1903.

Päivän evankeliumitekstinä (Matt.13:24–30) kuulimme Jeesuksen vertauksen, jossa hän vehnän ja rikkaviljan kautta selvittää meille suorasti Jumalan valtakunnan todellisuutta ja muistuttaa meitä elämämme todellisesta merkityksestä.

Jeesuksen vertaus vehnästä ja rikkaviljasta on meille tuttu. Maanviljelijä kylvää siementä, joka kuvaa Jumalan luomistyön tapahtumaa ja sitä, kuinka kaikki mitä hän laittaa kasvamaan, kasvit, eläimet ja ihmiset, ovat alkuperältään hyvää (1.Moos.1:31).

Vertauksen vihamies kylvää peltoon rikkaviljaa eli sama maaperä, jossa me kasvamme, alkaa tuottaa myös pahaa. Rikkavilja kuvaa syntiinlankeemuksen seurauksia, jonka vaikutukset tuntuvat maailmassa aina elonkorjuuseen eli tuomionhetkeen saakka.

Me olemme Jumalan vilja, joka kasvaa rikkaviljan kanssa. Elonkorjuuseen saakka meillä on vapaus valita hyvä kasvu kohti Jumalan valtakuntaa tai paha, liittyminen vihamiehen satoon.

Jeesuksen vertaus kertoo lopun ja tuomion todellisuuden suorasti: Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, että se poltettaisiin. Mutta vehnä korjatkaa aittaani.” (Matt.13:30)

Pyhittäjä Serafim Sarovilainen on kirkkomme rakastettuja pyhiä, joiden elämässä rakkaus Jumalaan ja pyrkimys hänen läheisyyteensä oli kaikkein keskeisintä. Hän pyrki kilvoittelun, erakkoelämän ja asketismin kautta kasvamaan Jumalan yhteyteen.

Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen elämäkerta kertoo hänen kasvustaan kohti Jumalaa ja hänen opetuksensa ovat yksinkertaista ja suoraa, mutta samalla Raamattua ja pyhien isien kirjoituksia syvästi tuntevaa.

Pyhittäjä Serafim vakuuttaa omaan kokemukseensa pohjaten: ”Missä Jumala on, siellä ei ole pahuutta. Kaikki mikä on lähtöisin Jumalasta, on rauhallista ja hyödyllistä ja johtaa ihmisen tuomitsemaan itsensä ja nöyrtymään.” ja jatkaa ”Ikuisuudessa Jumala näyttää ihmiselle (hänelle) kasvonsa. Täällä maan päällä Jumalan katseluun syventyessään vanhurskaat näkevät Hänet kuin peilistä, mutta tulevassa ajassa he saavat nähdä totuuden.”

Pyhittäjä Serafim muistuttaa meitä paitsi kilvoitustien keskeisyydestä, myös maltillisuudesta kasvussa Jumalan yhteyteen. Hän opettaa: ”Ei pidä ryhtyä voimat ylittäviin kilvoituksiin, vaan pyrkiä siihen, että ystävä, oma ruumiimme, olisi meille uskollinen ja kykenisi tekemään hyvää. On kuljettava keskitietä poikkeamatta oikealle tai vasemmalle. Hengelle on annettava mitä henki vaatii, ja ruumiille mitä ruumis tarvitsee tämän ajallisen elämän ylläpitämiseksi.”

Hengellisen kilvoitukseemme ja kasvuumme hedelmällisenä viljana saamme voimaa tästä yhteisestä jumalanpalveluksesta ja osallisuudesta jumalalliseen ehtoollisen mysteerioon.

Pyhittäjä Serafim Sarovilainen, rukoile Jumalaa meidän puolestamme.

19.7.2011

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi