Olet täällä

Saarna Pyhän Sergei Radonežilaisen juhlana Joensuussa

Kuulimme tänään evankeliumin kertomuksen (Luuk. 4:22–30) siitä, miten Jeesuksen kotikaupunki torjui Jeesuksen.

Evankeliumi liittyy Jeesuksen kohtaloon, jonka hän jakaa Vanhan testamentin profeettojen kanssa. Kuten Jeesus, myös profeetat Elia ja Elisa olivat aikanaan oman kansansa hyljeksimiä. Tämä kohtalo synnytti tunnetun viisauden: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

Luukkaan evankeliumin neljäs luku, josta tämän päivän evankeliumiteksi on, kertoo Jeesuksen profeetallisen toiminnan alkamisesta. Tultuaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin, Jeesus meni synagogaan ja ryhtyi lukemaan profeetta Jesajan kirjaa:

”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta” (Luuk. 4.18–19).

Tämä kärsivän Herran palvelijan profetia oli myös Kristuksen – voidellun – elämäntehtävä. Kristuksen jälkeen tuo tehtävä on annettu meille. Tämän vahvistukseksi luemme jokaisessa pääsiäisjuhlan aloittavassa suuren lauantain ehtoopalveluksessa tämän saman Jesajan profetian. Näin Herran henki on nyt meidän yllämme ja meidät on lähetetty ilmoittamaan köyhille hyvää sanomaa, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista.

Vietämme tänään Pyhän Kolminaisuuden näkijän ja enkelien kanssa keskustelijan Sergei Radonežilaisen juhlaa. Pyhä Sergei on pyhän Serafim Sarovilaisen kanssa yksi Pohjois-Venäjän kunnioitetuimpia pyhiä. Vaikka molempiin pyhiin liittyy paljon värittynyttä legendaperinnettä, voimme todeta molemmissa pyhissä kristalloituneen yhden kristillisyyden keskeisistä arvoista. He olivat molemmat rauhantekijöitä.

Ruhtinas Dimitri Donskoi kävi pyhän Sergein luona kolme kertaa vuonna 1380 ennen taistelua tataareja vastaan. Ruhtinas toivoi pyhittäjältä siunausta taisteluun. Kolmannella käynnillä pyhä Sergei sanoi lopulta ruhtinaalle: ”Minä en sinua siunaa sotaan, mutta mene nyt, Jumalan avulla voitat vihollisen”.

Pyhä Sergei oli rauhantekijä  – siis todellinen mystikko. Hän toi Venäjälle juutalaisesta mystiikasta kasvaneen ja kreikkalaisten kirkkoisien kehittämän hesykastisen – hiljaisuuden, vaikenemisen ja rauhoittumisen perinteen.

Tänään Pyhän Sergein juhlapäivänä saamme elää tässä liturgiapalveluksessa todeksi ortodoksisen mystiikan hiljaisuutta ja rauhaa. Niiden kokemiseksi meidän on nyt heitettävä pois kaikki maalliset huolet.

Maalliset huolet pois heittämällä me pääsemme pohtimaan kotikaupungistaan Nasaretista poiskäännytetyn Vapahtajamme meille jättämää tehtävää. Näin muistamalla sairaita, kärsiviä, köyhiä, sorrettuja, uskonsa tähden vainottuja ja vankeudessa olevia me kannamme yhdestä suusta ja yhdestä sydämestä kunniaa Hänen kunnioitetulle nimelleen.

Aamen.

 

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi