Saarna Pyhän Nikolaoksen kirkossa Joensuussa

Päivän evankeliumissa (Luuk. 9:37–43) kerrottiin siitä, kuinka Jeesus karkottaa pojasta pahan hengen.

Päivän teksti saa meidät kysymään: miksi Jeesus teki ihmetekoja?

Rooman keisarit esittäytyivät kansalaisilleen mielellään hyväntekijöinä. Sama hyvää tekevä hallitsija oli kuitenkin hyvin usein myös se, joka rankaisi ankarasti alamaisiaan.

Jeesus ei ollut keisari tai kuningas. Evankeliumin radikaali viesti oli kaksituhatta vuotta sitten – ja on edelleen – se, että maailman Herra tuli keskuuteemme Jumalan Poikana.

Hän oli Jumalan kasvot, mutta myös ne kädet, jotka hoitivat kärsiviä ja paransivat sairaita.

Parisataa vuotta sitten alkoi luonnontieteiden nopean kehityksen aika. Sen myötä monet tieteitä harrastavat kielsivät muut kuin rationaalisesti selitettävissä olevat parantumiset.

Nykyisin sekä tieteen että teologian piirissä myönnetään se, että elämä itsessään on ihme. Elämän syntymiseen tai kuolemiseen liittyy edelleen paljon selittämätöntä – ihmeitä.

Raamatun ihmeet ovat kiinteässä yhteydessä ymmärrykseen siitä, että Jumala elää ja toimii maailmassa. Jeesuksen ihmeteot ovat töitä, joita ihmiseksi tullut Jumala teki. Niiden tarkoituksena oli saada ihmiset kääntämään katse kohti tulevaisuutta ja parempaa huomista.

Jeesuksen parannusteot saivat ne nähneet kysymään, mistä Hän tuli ja millä voimalla Hän paransi. Ja kun ihmeteot nähneet ymmärsivät, että Jumala toimi ihmisenä, se sai heidät ymmärtämään, että myös me voimme olla parannuksen lähteitä toisillemme!

Parantamiseen liittyy aina merkkejä, jotka annetaan meille uuden elämänsuunnan tienviitoiksi. Jeesus ei koskaan kertonut tekevänsä ihmeitä eikä selittänyt niitä. Hän puhui katumuksesta ja Jumalan valtakunnan läheisyydestä.

Ihmeiden tarkoitus oli saada ihmiset tekemään hyviä tekoja toisilleen. Ja niin myös kävi, koska evankeliumin mukaan monet uskoivat Jeesukseen ja lähtivät seuraamaan Häntä.

Vietämme tänään apostoli Filippuksen juhlaa. Siitä on saanut nimensä huomenna alkava ja jouluaattoon jatkuva Filippuksen paasto. Huomisesta alkava 40 päivän paasto johdattaa meidät talven pääsiäiseen, joulun pyhiin.

Valmistaudumme jouluun paastoamalla ja kantamalla vastuuta niistä Jumalan veljistä ja sisarista, jotka Betlehemissä syntyneen kuninkaan ja ylimmäisen papin tavoin ovat joutuneet pakolaisiksi.

Pian muistelemme heitä: ”Muista, Herra, sairaita, kärsiviä, sorrettuja ja uskonsa tähden vainottuja sekä vankeudessa olevia ja heidän pelastustaan. Muista, Herra, lahjaintuojia ja kaunistajia pyhissä seurakunnissasi sekä niitä, jotka muistavat köyhiä, ja lähetä meille kaikille laupeutesi lahjat.”

Muistelemme nyt myös Pariisin terrori-iskussa menehtyneitä ja heidän omaisiaan.

14.11.2015