Olet täällä

Saarna pyhän Nikolaoksen juhlana Kuopiossa

Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä, tämän pyhän temppelin suojelija, on yksi kristillisen maailman tunnetuimmista pyhistä.

Päivän troparin sanoin ”lempeyden esikuva” tunnetaan niin Euroopassa kuin maissa Atlantin ja Tyynen valtamerten takana.

Pyhään Nikolaokseen liitetään tämän päivän evankeliumina luettujen autuuden lauseiden luonnehdinta. Vanhan raamatunsuomennoksen mukaan se kuului ”autuaita ovat sävyisät, sillä he saavat periä maan” (Matt. 5:5).

Meillä ei ole käytettävissä pyhän Nikolaoksen kirjoittamia tekstejä. Vaikka tunnemme pyhän esipaimenen hyvin, ei hänen jälkeensä jäänyt kirjallisia lähteitä.

Tästä huolimatta Nikolaos Ihmeidentekijästä on kirjoitettu elämänkertoja, maalattu ikoneja ja tehty valtava määrä hymnejä ja rukouksia.

Erityisesti Euroopan idässä pyhän Nikolaoksen, Miikkulan, kunnioitus on ollut kaikki kansankerrokset yhdistävää.

Pyhän Nikolaoksen nimeä kantavia kuningashuoneen perillisiä oli keskiajalla kaikkialla Euroopassa.

Aristokratian ulkopuolella Nikolaoksen muistaminen alkoi toden teolla vuoden 1087 jälkeen, jolloin ihmeidentekijän reliikit oli tuotu Eurooppaan, italialaiseen Barin satamakaupunkiin.

Tuosta päivästä tuli kevät-Miikkulan juhla 9. toukokuuta.

Nikolaoksen reliikkien tulosta Italiaan alkoi myös pyhän muiston leviäminen pohjoiseen.

Kirkkoja pyhän Nikolaoksen kunniaksi ryhdyttiin rakentamaan 1400-luvulla ja sen myötä Nikolaoksen kunnioitus levisi kaikkiin kansankerroksiin.

Tuolta ajalta on myös rukous pyhälle Nikolaokselle, jossa näkyy, miten ihmeidentekijä on todellakin kaikille yhteinen pyhä:

Oi ihmeitten tekijä, joutuisa auttaja, harras puolustaja, hyvä paimen, joka varjelet hengellistä laumaa hädästä! Sinua me kunnioitamme ja ylistämme kristittyjen toivona, ihmeitten lähteenä, uskovaisten puolustajana, nälkäisten ruokkijana, itkevien riemuna, alastomien vaatettajana, sairaiden parantajana, merellä purjehtivien ohjaajana, vankien vapauttajana, leskien ja orpojen huoltajana ja puolustajana, vapauden varjelijana, nuorukaisten neuvojana, vanhojen vahvistajana, paastoajien opettajana, työtä tekevien lepona, köyhäin ja vaivaisten rikkautena.”

Kirkkoja Pyhän Nikolaoksen kunniaksi rakennetaan koko ajan.

Kuukausi sitten Hänen Autuutensa Aleksandrian patriarkka Teodoros vihki katedraalin ja kaksi sairaalaa Mwanzan kaupungissa luoteisessa Tansaniassa tämän Kuopion katedraalinkin suojeluspyhän muistoksi ja suojelukseksi.

Pyhä Nikolaos oli anatolialainen – nykyisen maantieteen mukaan länsiturkkilainen. Hän toimi setänsä tavoin Myrran kaupungin piispana ja kuoli marttyyrikuoleman tänä päivänä 6. joulukuuta vuonna 343.

Hänen elämänsä viimeiset tapahtumat on kuvattu juhlapäivän kontakkiveisussa.

”Oi pyhä, sinä olit Myrrassa oikeana pyhän palveluksen toimittajana, sillä täyttäen Kristuksen evankeliumin käskyt sinä, oi pyhittäjäisä, panit henkesi alttiiksi kansasi edestä ja pelastit viattomat kuolemasta. Sen tähden sinä tulitkin pyhitetyksi Jumalan armon salaisuuksien suurena palvelijana.”

6.12.2016

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi