Olet täällä

Saarna Karjalan valistajien juhlana Tukholmassa

Vietämme tänään (31.10.2015) Karjalan pyhittäjien ja valistajien yhteistä muistopäivää.

Tätä juhlaa vietetään vuosittain lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina. Rakastettujen ja usein muisteltujen pyhien Sergei ja Herman Valamolaisten, Arseni Konevitsalaisen, Aleksanteri Syväriläisen ja Trifon Petsamolaisen lisäksi Karjalan valistajiin luetaan noin 70 lähialueiden kilvoittelijaa.

Heidän kauttaan ortodoksinen usko levisi ja vahvistui Laatokan ja Äänisen Karjalassa sekä Lapissa ja Vienan alueella.

Kuulimme päivän evankeliumitekstinä apostoli Luukkaan evankeliumin (Luuk. 16:19–31) autuuden lauseet. Vuorisaarnaan sisältyvät autuuden lauseet lauletaan jokaisen sunnuntailiturgian kolmantena antifonina.

Autuaaksi julistus luetaan myös esipaimenten, suurmarttyyrien ja luostarikilvoittelijoiden muistopäivänä.

Sana ”autuas” on harvoin käytössä nykypäivän arkisessa suomen kielessä. Kreikankielinen ”makarios” tai slaavin ”blažennyi” tarkoittavat Jumalalle otollista, köyhää mutta myös oikean onnellisuuden löytänyttä ihmistä.

Tässä merkityksessä autuas-nimitystä käytetään joistakin paikallisista pyhistä, kuten esimerkiksi 1700-luvulla kilvoitelleesta pyhästä Ksenia Pietarilaisesta ja 1800-luvun loppupuolella eläneestä sokeasta Matrona Moskovalaisesta. Autuaaksi kutsuttavaan pyhään liitetään yleensä Kristuksen tähden houkan piirteitä.

Pyhä Gregorios Nyssalainen (335–395), Basileios Suuren veli, kertoo selityksessään päivän evankeliumiin siitä, miten ”autuaaksi” tuleminen on Kristuksen elämisen seuraamista.

“Jokainen ihminen on luonnollisesti altis ylpeydelle. Tästä syystä Herramme aloittaa autuuden lauseet kertomalla, kuinka pahan karttaminen alkaa sillä, että tulemme vapaaehtoisesti samanlaisiksi kuin evankeliumin köyhä.”

”Jos näin on, teistä tuntuu samalta kuin ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta: ’Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi’ (Fil. 2:5–7).”

”Onko mitään nöyrempää kuin se, että koko maailman Luoja jakaa meidän ihmisyytemme? Kuningasten Kuningas, herrain Herra ja koko luomakunnan Tuomari maksaa veroja keisarille?”

”Luotujen Luoja syleilee maailmaa, laskeutuu luolaan, ei löydä paikkaa majatalossa ja joutuu pakolaiseksi.”

”Hän, joka on puhdas ja tahraton ottaa kantaakseen ihmisen luonnon haavoineen ja sen jälkeen kun on tuon kaiken kokenut saa Hän osakseen kuoleman.”

”Elämä maistaa kuolemaa, Tuomari viedään tuomioistuimen eteen, kaikkien Hallitsija alistetaan neuvostolle ja taivaallisten voimien Kuningas ei kapinoi laittomien käsissä.”

”Tämä on sitä, mitä apostoli Paavali tarkoittaa puhuessaan Jumalan tulemisesta ihmisten kaltaiseksi.”

Näin pyhä Gregorios Nyssalainen. Tämä Karjalan valistajien päivä nostaa esikuviksemme ne rakkaat pyhät, jotka nöyrtyivät, luopuivat omaisuudestaan ja ottivat ristin.

Päivän evankeliumi saa meidät tarkastelemaan elämäämme tästä Jumalan valtakunnan näkökulmasta. Autuus Jumalan valtakunnassa ja onni tässä ajassa eivät ole sama asia. Jumalan valtakunnassa vallitsee toinen järjestys.

Karjalan valistajat luopuivat ristin vuoksi elämästään mutta löysivät sen uudelleen. Tästä me tänään kiitämme.

”Sinun pelastavaisen kylvösi ihmeellisinä hedelminä Karjalan maa esiintuo Sinulle, oi Herra, pyhittäjäisämme, jotka ovat sen valistaneet. Heidän esirukouksiensa tähden suo kirkolle ja isänmaallemme rauha, oi ylen armollinen ja ihmisiä rakastava.”

31.10.2015

 

 

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi