Saarna Herran temppeliintuomisen juhlana Kuopiossa

Vietämme tänään Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliintuomisen juhlaa.

Jeesuksen syntymästä on kulunut 40 päivää ja hänen juutalaiset vanhempansa, Joosef ja Maria, tulevat Mooseksen lain mukaisesti yhdessä Jeesus-lapsen kanssa tuomaan puhdistusuhrin Jerusalemin temppeliin.

Lisäksi lain mukaan jokainen esikoinen kuului Herralle ja sen kunniaksi Jeesus tuotiin temppeliin.

Ensimmäisenä pyhien joukossa kunnioitamme Neitsyt Mariaa. Jumalansynnyttäjä ja kaikkein puhtain Jumalan äiti ei tarvinnut puhdistautumista.

Evankeliumiteksti yhdistää Neitsyt Marian ja Jeesus-lapsen, jotka tulevat yhdessä temppeliin, ei moraalista, vaan rituaalista puhdistumista ja pyhittymistä varten.

Tämän päivän juhlan sanomassa keskeistä on se, että ihmisen pelastussuunnitelmassa Jumala ottaa kantaakseen kuoleman alaisen ihmisluontomme ja ryhtyy eheyttämään sitä noudattamalla kuuliaisesti kaikkia itse antamiaan lain määräyksiä.

Kaiken Luoja, Israelin lain antaja ja ihmiseksi tullut Jumala ei tullut kumoamaan antamaansa lakia, vaan toteuttamaan sitä kuuliaisesti (Matt. 5:17). Näin ollen Jumalan antama laki ei tule tyhjäksi Kristuksen kautta, vaan ihmisen tie takaisin Jumalan yhteyteen alkaa kuuliaisuudesta.

Tämän päivän juhlassa keskeinen henkilö on myös Jeesuksen syntymän aikaan Jerusalemissa elänyt vanhurskas Simeon, joka oli vuosikausia odottanut Pyhän Hengen lupauksen täyttymystä siitä, että ennen kuolemaansa hän saa nähdä Messiaan.

Simeon saapuu Jerusalemin temppeliin, kun Maria ja Joosef olivat tuomassa uhriaan sinne.

Kutsumme vanhurskasta Simeonia Herran vastaanottajaksi, sillä kuten evankeliumiteksti kertoo, hän otti Jeesus-lapsen Jerusalemin temppelissä käsivarsilleen ja puhkesi ylistämään Jumalaa. 

"Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille" (Luuk. 2:29–32).

Tämä vanhurskaan Simeonin rukous on meille tuttu ehtoopalveluksen lopusta, jossa yhdymme hänen ylistykseensä siitä, että odotus on päättynyt, olemme nähneet Herran ja jäämme odottamaan seuraavaa askelta pelastuksen tiellä.

Huomaamme, että Herran temppeliintuomisen juhlan keskeisenä teemana on kuuliaisuus.

Meille nykypäivän ihmisille, jotka usein pyrimme täyteen itsenäisyyteen ja toisista täyteen riippumattomuuteen, ajatus kuuliaisuudesta voi tuntua vapautta rajoittavalta ja jopa oikeuksiamme polkevalta.

Mistä kuuliaisuudessa on kyse?

Kuuliaisuus on keskeinen osa luostarilupauksen antaneiden elämän ohjenuoraa, mutta sen tulisi olla myös osa meidän maailmassa olevien uskon todeksi elämistä.

Kirkkoisille kuuliaisuus on uskon perusta, josta kasvavat hyveet, toisten palveleminen ja niiden kautta eheytyvä ihmisyys. Kuuliaisuuttamme voi kuvata uskostamme kasvavana luottamuksena Luojaamme sekä Hänen johdatukseensa. Kuuliaisuuteen kuuluu omasta tahdosta luopuminen ja Jumalan tahdon etsiminen omassa elämässä.

Kristus itse opettaa: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ”Herra, Herra!”, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt. 7:21)

Jääkäämme nyt Herramme temppeliintuomisen juhlaa viettäessämme pohtimaan kuuliaisuutta ja sen merkitystä omassa elämässämme.

2.2.2011