Olet täällä

Saarna 23. helluntainjälkeisenä sunnuntaina Tampereella

Kuulimme tänään Luukkaan evankeliumista vertauksen laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:25–37).

Farisealainen lakimies halusi panna Jeesuksen koetukselle ja kysyi Vapahtajalta, miten lakimies voisi varmistua pelastuvansa.

Jeesuksen lakimiehelle kertoman vertauksen tarkoituksena on osoittaa, että oikea uskovaisuus mitataan arjen käytöksellä, ei lain kirjaimen noudattamisella.

Jeesus aloittaa vastauksensa kertaamalla Mooseksen kirjassa olevan käskyn: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi” (5. Moos. 6:4).

Jeesus jatkaa korostamalla lähimmäisen rakastamisen tärkeyttä, mutta muistuttaa saman minkä apostoli Paavali galatalaiskirjeessään: ”laki ei rakenna mitään uskon varaan, vaan: "Joka tekee mitä laki vaatii, saa siitä elämän” (Gal. 3:12).

Matka Jerusalemista Jerikoon oli alamäkeä.

Rosvoja kuvaava sana on tässä kertomuksessa sama kuin se, jolla kuvattiin Jeesuksen ristin molemmin puolin ristiinnaulittuja ryöväreitä.

Tarinan pappi oli uskonnollinen johtaja. Leeviläinen oli puolestaan temppelissä avustajana toimiva henkilö.

Fariseus odotti Jeesukselta uskonnon kirjaimeen perustavaa tulkintaa lähimmäisestä, mutta saikin kuulla muuta.

Jeesuksen määritelmä lähimmäisyydestä on hyvin yksinkertainen. Hän kertoo jumalanpalvelijoiden sydämettömyydestä ja nostaa esimerkiksi henkilön, joiden kanssa juutalaiset eivät halunneet olla missään tekemisissä.

Sama sydämettömyys käy ilmi myös toisesta, Johanneksen evankeliumissa olevasta kertomuksesta. Siinä samarialainen nainen ihmetteli Vapahtajalle sitä, miksi tämä pyysi häneltä juotavaa, vaikka ”juutalaiset eivät ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa” (Joh. 4:9).

Tänään kuulemamme Jeesuksen vertauksen tarkoituksena on osoittaa, miten taivasten valtakunnan salaisuus on tuon hyljeksityn mutta laupeutta lähimmäiselleen osoittavan samarialaisen persoonassa. Hänen rakkautensa oli spontaania, se ei tukeutunut lakipykäliin vaan vilpittömään haluun auttaa tässä ja nyt.

Jeesus päättää vertauksensa kysymykseen, johon myös kirjanoppinut oli jo oivaltanut vastauksen. Lähimmäinen oli se, joka osoitti laupeutta.

Laupiasta samarialaista esittävässä ikonissa rosvojen pieksämän miehen apuna on itse Kristus. Hän valelee haavoihin öljyä ja sitoo ne.

Armon ja laupeuden lähde antaa itse esimerkin siitä, mistä kristinuskossa on kysymys.

Menkäämme ja tehkäämme me samoin.

16.11.2014

 

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi