Puheenvuoro ekumeenisen rauhanjulistuksen yhteydessä Turun tuomiokirkossa
"Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän...Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen."
Nämä Kristuksen sanat sopivat lähtökohdaksi ja muistutukseksi kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen yhteyspyrkimyksille ja myös maailman rauhanpyrkimyksille. Suomessa toimii ja vaikuttaa kahden kansankirkon lisäksi katolinen kirkko sekä useita muita kristillisiä yhteisöjä. Niillä on pitkä yhteinen perinteensä yhteyden etsinnässä. Sen etsinnän tavoitteena on ollut vielä toistaiseksi ennen muuta toinen toistemme ymmärtäminen ja kunnioittaminen. Se merkitsee ekumeenisessa mielessä meitä yhdistävien seikkojen korostamista ja harkittua esiin nostamista sekä keskinäisen ystävyyden ja yhteyden rakentamista.
Eurooppalainen kulttuurimme, sen ajattelu ja moraali, pohjautuvat kristinuskoon. Kristilliset arvot ovat ikään kuin meidän geeneissämme. Ne takaavat yhteisen arvopohjan hengellisessä mielessä, opillisista eroista huolimatta.
Kristillisyys ei siis ole vain menneisyyden perinne, vaan hengellinen perintömme, joka innoittaa ja antaa elämällemme tänäänkin merkityksen ja syvällisen sisällön. Sama arvopohja mahdollistaa eri kristillisten ryhmien dialogin, ja jo se on elävää yhteyttä kristittyjen kesken. Siltä perustalta luodaan kotimaamme rauhaa, eurooppalaista rauhaa, koko maailmankin rauhaa.
Globalisaatio on kirkolle haaste. Jo pelkästään omaan kansaamme kuuluu nykyään syntyperäisten suomalaisten lisäksi monista eri maista muuttaneita ja eri kansallisuuksiin lukeutuvia. Myös ekumenialla on yleismaailmallinen ulottuvuus ja luonteensa, sillä ekumenia ei vakavassa mielessä voi olla todellista vain kansallisella pohjalla pysyen.
Meidän universaalissa kirkossamme on kuitenkin kyettävä tulkitsemaan omaa perinnettämme tämän ajan kielellä ja opetettava selkein sanoin elämää kantavia arvoja.
Ekumeeninen rauhanvetoomuksemme todistaa osaltaan, että kristilliset kirkot ja yhteisöt haluavat elää ajassa ja tuoda hengellisiä vastauksia ja apua sekä lohtua oman aikamme kaikille ihmisille. Siinä on yksi kristilliseen uskoon perustuvista tehtävistä, joka on muuttumaton ja joka edistää meidän kaikkien mahdollisuutta elää todeksi ihmisyyden syvimpiä arvoja.
Luolassa syntynyt ja seimessä maannut Kristus Vapahtajamme antakoon meille ymmärrystä, voimaa ja tahtoa pitää Jumalan käskyt ja toteuttaa ne. Joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on saavuttanut päämääränsä.
