Olet täällä

Jouluun valmistautuminen ortodoksisessa kirkossa

Ortodoksinen kirkko valmistautuu yhdessä muun kristillisen maailman kanssa joulun viettoon.

Ortodoksit viettävät joulua gregoriaanisen kalenteriin mukaan 25. joulukuuta tai juliaanisen kalenterin mukaisesti 7. tammikuuta.

Uuden ajanlaskun joulua vietetään joissakin Länsi-Euroopan maissa kuten Kreikassa ja Suomessa. 13 päivää myöhemmin joulua viettävät esimerkiksi venäläiset ja ukrainalaiset.

Armeniassa joulua vietetään 6. tammikuuta, joka on Jumalan ihmiseksi tulemisen vanha muistopäivä kirkon alkuvuosisadoilta. Armenialaiset viettävät joulua erityisesti viisaiden itämaan tietäjien juhlana.

Tietäjien kumartamisen muisto on esillä myös Länsi-Euroopassa, jossa joulun vietto päättyy tietäjien juhlaan kaksi viikkoa joulun jälkeen.

Ortodoksinen joulun juhla-aika päättyy vasta 14. tammikuuta. Silloin vietetään Herran kasteen eli Teofanian päätösjuhlaa.

Joulua edeltää 40 päivän paasto, jota ortodoksit eivät kutsu adventiksi vaan Filippuksen paastoksi. Tuon nimen joulupaasto on saanut alkamispäivästään. Paasto alkaa 14. marraskuuta vietettävän apostoli Filippuksen päivän iltana.

Joulukuun alussa ortodoksiseen kalenteriin tulee muistopäiviä Vanhan testamentin profeettojen kunniaksi. Joulukuun ensimmäisenä päivänä kirkko muistelee profeetta Nahumia, joulukuun toisena profeetta Habakukia ja kolmantena profeetta Sefanjaa.

Joulukuun 16. päivänä muistelemme vielä profeetta Haggaita ja sitä seuraavana päivänä profeetta Danielia ja kolme pyhää nuorukaista Hananjaa, Asarjaa ja Misaelia.

Joulua edeltää kaksi valmistussunnuntaita. Ensimmäinen niistä on omistettu Kristuksen Vanhan testamentin esi-isien muistolle.

Joulua edeltävä sunnuntai on "Pyhien isien sunnuntai", jolloin luetaan Matteuksen evankeliumin ensimmäisestä kappaleesta Kristuksen sukuluettelo.  

Joulua kutsuaan erityisesti slaavilaisessa perinteessä “talven pääsiäiseksi”. Joulujuhlaa edeltää pääsiäisen tavoin 40 päivää kestävä paasto.

Joulupaasto huipentuu neljään aattoa edeltävään päivään (20.–23.12.), joita kutsutaan joulun esijuhlapäiviksi.

Ortodoksisessa jouluperinteessä jouluaatto on auringon laskuun asti paastopäivä.

Joulun vietto alkaa aattona toimitettavalla liturgialla. Silloin kuullaan ensimmäisen kerran jouluevankeliumin kertomus Kristuksen syntymästä.

Jouluaaton iltana ortodoksisissa kirkoissa toimitetaan vanhan perinteen mukaan suuri ehtoonjälkeinen palvelus ja aamupalvelus. Ne jatkuvat myöhään yöhön ja usein niitä seuraa vielä puolenyön jälkeen toimitettava jouluaamun liturgia. Tuossa liturgiassa kuulemme evankeliumin itämään tietäjistä.

Toinen joulupäivä on omistettu Kristuksen äidin, Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kunniaksi.

Joulun vietto alkaa ortodoksisissa kirkoissa Jesajan kirjan 9. luvun laulamisella ja lukemisella. Jouluaattona kuulemme tekstin ”Kanssamme on Jumala… Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus” (Jes. 9:1).

Teksti kertoo siitä, miten olemme jälleen löytämässä joulutähden johdattamana valon talven pimeyden keskelle.

Vuosisatojen ajan kristillinen joulun odotus on ollut täynnä meille koittaneesta valosta kasvavaa kiitosta. Mistä tuo kiitos kasvaa?

Joulu on kuninkuuden ja vallan juhla. Sen tunnusmerkkeinä ei ole palatsi tai loisto vaan luola ja vaatimaton seimi. Ne kertovat kuitenkin kaiken olennaisen ensimmäisenä jouluna syntyneestä Kuninkaasta ja Hänen vallastaan. Tuon kuninkaan palatsi on seimi, jollaiselle löytyy paikka meidän jokaisen sydämestämme.

Ensimmäisenä jouluna enkelit veisasivat paimenten kanssa ylistystä ja tietäjät vaelsivat tähden mukana. Tänään kirkko-äiti laulaa kiitosta yhdessä koko luomakunnan kanssa ja kulkee Neitsyt-Jumalansynnyttäjän suojeluksessa.

Joulu tuo valon pimeyteen. Se edellyttää valon etsimistä ja sitä kohti suuntaamista.

Joulun valo on evankeliumin, hyvän sanoman loistoa. Sitä ortodoksinen kirkko julistaa jumalanpalveluksissaan tänäkin jouluna ja laulaa Luukkaan evankeliumin sanoin: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa” (Luuk. 2:14).

Iltahartaus radiossa 16.12.2014.

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi