Olet täällä

Päätöspuhe kirkolliskokouksessa Valamon luostarissa

Vuoden 2013 kirkolliskokous on saanut työnsä päätökseen. Kuluneet kolme päivää sisälsivät jo perinteiksi tullutta raporttien, toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä strategioiden analysointia.

Kirkolliskokous myös valitsi vuosiksi 2014–2016 pappis- ja maallikkojäsenet kirkkomme toimeenpanevaan elimeen kirkollishallituksen kollegioon.

Toin tämän kirkolliskokouksen avajaispuheessa esille ajatuksia siitä, mitä kanonit ja kanonisuus meille merkitsevät.

Esitin toivomuksen, että asioista päätettäisiin kirkolliskokouksessakin demokraattisessa järjestyksessä mutta kanonisen hengen ohjaamana.

Meidän on syytä kysyä, ohjasivatko nämä ajatukset työskentelyämme kirkolliskokouksessa?

Laki Suomen ortodoksisesta kirkosta alkaa kirkon hallinnon määrityksillä.

Lain alussa, sen toisessa luvussa sanotaan, että "kirkko muodostuu kolmesta tai useammasta hiippakunnasta, joita kutakin johtaa hiippakunnan piispa".

Hiippakunnat ja piispat mainitaan laissa ennen seurakuntia, luostareita tai kirkolliskokousta. Näin siksi, koska tämä on kirkkomme hallinnon arvo- ja tärkeysjärjestys.

Hiippakuntien piispat muodostavat piispainkokouksen.

Myös sen tehtävät on määritelty laissa (26 §). Piispainkokouksen tehtävien luettelo on laissa pitkä. Se pitää sisällään kanonisten lausuntojen antamisen, liturgisten kirjojen hyväksymisen, ulkomaansuhteet, pappien kurinpitokysymykset sekä kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen päätösten kanonisuuden valvomisen.

Tämän kirkolliskokouksen alussa on esitetty toivomuksia piispojen tehtäväkuvien täsmentämisestä. Se ei ole kirkolliskokouksen tehtävä. Ne on jo listattu laissa.

Kirkolliskokouksen esityslistalla ensimmäisenä ollut asia jäi päättämättä. Perustelut Oulun hiippakunnan piispan toimen täytön siirtämiseen tuonnemmaksi on esitetty.

En voi henkilökohtaisesti sanoa olevani tyytyväinen kirkolliskokouksen päätökseen siirtää Oulun metropoliitan valinnan seuraavaan kirkolliskokoukseen. Pidin vaalia tämän kirkolliskokouksen tärkeimpänä asiana.

Kirkollishallituksen seitsenjäseninen kollegio oli päättänyt syyskuussa, että Oulun piispa valitaan kirkolliskokouksessa. Kirkollishallituksen päätöksessä oli yksi eriävä mielipide.

Nyt tuo eriävä mielipide kasvoi koko kirkolliskokouksen päätökseksi.

Kirkollishallituksen kollegio on kirkolliskokouksen itsensä valitsema päätösten valmistelu ja toimeenpano-orgaani. Kirkollishallitus ja kirkolliskokous edustavat samaa valtaa, ne eivät ole hallitus ja oppositio.

Toivon, että uusi kirkollishallituksen kollegio aloittaa työskentelyn tämän muistaen.

Kirkollishallitus on piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen rinnalla koko kirkon orgaani, jonka tulee toimia niin Uudenmaan kuin Lapinkin ortodoksien asialla.

Toivon, että uuden kirkollishallituksen kollegion kokeneet jäsenet siirtävät kirkon perinteen tuntemusta myös uusille jäsenille.

Kirkolliskokouksen viimeisenä päivänä tässä salissa moni edustaja vakuutti sitä, miten me kaikki työskentelemme kirkon parhaaksi. Haluan uskoa näiden toteamusten olleen vilpittömiä.

Omasta puolestani haluan vakuuttaa, että kirkollishallitus ja palvelukeskus tekevät parhaansa, että kirkolliskokous saa ensi vuonna käsiteltäväksi tulevat asiat ajoissa ja hyvin valmisteltuina.

Toivon myös, että ne, jotka ovat kokeneet kokouksen aikana pettymyksiä, voisivat kokea kirkolliskokoustyöskentelyn tulevaisuudessa mielenkiintoiseksi ja haastavaksi.

Kiitän teitä kaikkia yhteistyöstä kirkolliskokouksessa.

Pyydän, että kaikki miettisimme kuluneita kirkolliskokouspäiviä ja niiden päätöksiä kiitosrukouspalveluksessa luettavan efesolaiskirjeen kehotuksiin yhtyen: "Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista" (Ef.5:8–9).

Kiitän kaikkia kirkolliskokousedustajia, sihteeristöä, avustajia sekä Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarin veljestöä yhteistyöstä ja vieraanvaraisuudesta.

Näillä sanoilla julistan Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2013 kirkolliskokouksen päättyneeksi.

 

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Liisankatu 29 A 8, 00170 Helsinki, puh. 020 6100 240, helsingin.hiippakunta@ort.fi