Kreikka ja Suomi rakentavat EU:ta
Kirjoitan tätä kolumniani parasta aikaa elokuun alkupäivinä Hänen Autuutensa Kreikan arkkipiispa Kristoduloksen Suomen vierailun alla. Vaikka Suomi ja Kreikka sijaitsevatkin samalla aikavyöhykkeellä, niin maamme poliittiset asemat Euroopan kartalla ovat luonnollisesti erilaiset. Paikalliskirkkojemme veljelliset suhteet ovat usein luoneet hyvän perustan, jolle voimme rakentaa yhteistä EU:ta.
Vuosi on jo tähän mennessä osoittautunut monien monikansallisten suhteiden värittämäksi kulttuurien kohtaamisen vuodeksi. Suomen ortodoksinen kirkko edustajineen on ollut mukana useissa eri yhteistyöprojekteissa, joiden isäntänä kirkkomme on myös saanut olla. Valamon kansanopisto ja luostari sekä Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta ovat järjestäneet monia tapahtumia, joiden merkittävyys tulee varmasti kasvamaan yhteistyöprojektien edetessä.
Alkanut EU:n Suomen puheenjohtajuusaika merkitsee myös kirkollemme mahdollisuutta. Kirkkomme ja Ekumeenisen patriarkaatin edustajana sain kunnian vierailla kirkkoneuvos Risto Ikäheimon kanssa EU:n itälaajentumisesta vastaavan komissaarin Olli Rehnin luona. Keskustelumme sivusivat ortodoksisen kirkon asemaa uusissa jäsenmaissa. Yllättävää kyllä, komissaari Rehn oli hyvin tietoinen esimerkiksi Ekumeenisen Patriarkaatin ongelmista Turkin valtion alaisuudessa.
Rehn piti Halkin teologisen koulun uudelleen avaamista yhtä tärkeänä kuin esimerkiksi uuden moskeijan rakentamista Hollantiin. Kyse on siis niin sanotusta positiivisen syrjinnän periaatteesta, jota EU:ssa pidetään lähtökohtana pohdittaessa jonkin vähemmistön asemaa enemmistön paineessa. Rehn arveli kuitenkin, että Turkki ei tule ottamaan jonkin uskonnollisen tai poliittisen ryhmittymän asemaa vakavasti ennen kuin se johtaa ristiriitoihin EU:n laajentumisprosessin kanssa.
Tässä itälaajentumisen ongelmavyyhdissä on varmasti paljon tehtävää. Kirkkomme voi olla siinä positiivisesti mukana. Esimerkiksi Romanian ja Bulgarian kirkkojen kanssa käytävä yhteistyö voisi olla kaikinpuolinen kannuste neuvoteltaessa ko. maiden EU-jäsenyydestä. Kyseisissä maissa uskonnonopetus on tullut yhä tärkeämmäksi.
