Kieli- ja kulttuuripääoman kasvattamiseen
Suomessa asuu kansainvälisesti verrattuna edelleen vähän ulkomaalaisia.
Ortodoksisen kirkkomme jäsenmäärän kannalta Suomeen muuttaneet ovat kuitenkin erittäin merkittävä ryhmä.
Itä-Euroopan maiden maahanmuuttajat voivat kasvattaa kirkkomme jäsenmäärää lähivuosina tuhansilla, jopa kymmenillä tuhansilla.
Maahanmuuttajien saamiseksi seurakuntiemme jäseniksi on syytä aloittaa uusi lähestymistapa.
Maahanmuuttajatyö ei ole kirkossa väliaikainen toimintamuoto, vaan pysyvien uusien toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien luomista seurakuntiin.
Maahanmuuttajat muuttavat kirkkoamme itsensä näköiseksi. Seurakuntamme kasvavat monikielisiksi ja erilaisiksi.
Tulevaisuudessa Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnat muistuttavat Länsi-Euroopan ortodoksiseurakuntia: yhdessä puhutaan ja lauletaan pääasiassa suomea, toisessa kaikuu sekä suomi että kirkkoslaavi ja kolmannessa suurin osa seurakuntalaisia on ehkä muita kieliä käyttäviä.
Toinen iso muutos on kirkkorakennuksessa olevan toiminnan kasvattaminen.
Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneet suhtautuvat neuvostoperinteen kokemusten perusteella epäluuloisesti kanslioita ja virastoja kohtaan. Jumalanpalvelukset kirkossa ovat sen sijaan paikkoja, jonne menemisen kynnys on matala.
Maahanmuuttajat tuovat seurakuntien jumalanpalveluselämään uusia palvelutarpeita.
Synnintunnustukset, rukous- ja muistopalvelukset sekä pyhäinjäännösten kunnioittaminen ovat erittäin merkittävä osa ortodoksista tapakulttuuria monille Itä-Euroopasta muuttaneille.
Näiden palvelujen tarjoaminen on tärkeä osa muualta Suomeen muuttaneiden ortodoksien palvelua.
Herkkyyttä ja armeliaisuutta tarvitaan myös seurakuntaan liittymisen yhteydessä.
Monet maahanmuuttajat pyytävät itselleen tai lapsilleen kastetta, mutta eivät halua välttämättä rekisteröityä seurakunnan jäseniksi.
Osassa seurakuntiamme on ollut käytössä tapa, että kastetta ei toimita ellei henkilö liity myös seurakunnan jäseneksi. Toisissa seurakunnissa mysteerin toimittamiselle ei asetettu rekisteröintivelvoitetta.
Seurakuntaan liittymistä pitäisi tarjota maahanmuuttajille mahdollisuutena, jonka avulla he voivat tulla mukaan päättämään seurakunnan palveluista.
Liittymisen edellyttäminen kasteen tai vihkimisen toimittamiseksi ei ole hyvä tapa. Jos hoidamme ihmiset hyvin, he liittyvät vapaaehtoisesti kirkkoomme.
Suomen venäjänkielinen väestö muuttaa lähivuosina monien seurakuntien kielirakennetta. Etelä- ja Kaakkois-Suomen joissakin seurakunnissa voidaan olla 10 vuoden kuluttua tilanteessa, jolloin enemmistö seurakuntien jäsenistä on venäjänkielisiä.
Muutokset ovat kirkollemme tervetulleita, ne tekevät seurakunnistamme portteja eurooppalaiseen monikulttuurisuuteen.
Näin ortodoksinen kirkko voi tarjota kodin myös niille suomalaisille, jotka kaipaavat uskonnolliseen elämäänsä monimuotoisuutta ja kulttuurien kohtaamista.
18.9.2008
