Jeesuksen rukous
”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”
Jeesuksen rukous. Sydämen rukous. Lakkaamaton rukous. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Tämä yksinkertainen ja lyhyt rukoushuokaus on hyvin voimakas rukous. Se on myös hyvin henkilökohtainen rukous.
Jeesuksen rukousta on harjoitettu vuosisatojen ajan Siinain niemimaalla, Athos-vuorella, Romaniassa ja Venäjällä. Erämaan isien opetukset, Johannes Klimakoksen teos ”Portaat” ja Filokalia ovat yhä tänäkin päivänä syvällisiä hengellisen elämän oppaita.
Tai vanha venäläinen hartauskirja ”Vaeltajan kertomukset”, joka kuvaa ihmisen kaipuuta totuuden löytämiseen.
1300-luvulla syntyneen hesykastisen liikkeen myötä Jeesuksen rukouksen harjoittaminen alkoi levitä yhä laajemmalle ortodoksiseen maailmaan - Laatokalla sijainneiden Konevitsan ja Valamon luostareiden kautta myös osaksi suomalaista ortodoksisuutta.
Vanhan Valamon luostarin igumeni Hariton (1872-1947) kokosi teoksen, joka sisältää otteita pyhien isien ja hengellisten opettajien teoksista, nimenomaan ohjeeksi Jeesuksen rukouksen harjoittamiseen. Valamon luostari julkaisi tämän teoksen suomeksi vuonna 1983 nimellä ”Jeesuksen rukous”.
Arkkipiispa Paavali (1914-1988) piti Jeesuksen rukousta tärkeänä henkilökohtaisen kilvoittelun muotona ja hän myös esitteli Jeesuksen rukous-palveluksen Suomessa todeten: ”Jeesuksen rukouksen perinne on ennenkin levinnyt maasta toiseen, joten toivoakseni se tässäkin tapauksessa löytää vastaanottavaista mieltä ja sydäntä myös omissa luostareissamme, seurakunnissamme ja yksityisissä rukouskammioissa” (Jeesuksen rukous 1983, liite).
Jumalan tunteminen ja Jumalan kaltaiseksi kasvaminen eli jumalallistuminen (théosis) on hengellisen elämämme päämäärä; se on Taaborin vuorella Kristuksen kirkastumisessa nähdyn luomattoman valon kokemista.
Hesykasmi, joka tarkoittaa hiljaisuutta ja rauhaa, opettaa, että ihmisen on mahdollista saavuttaa jumalayhteys lakkaamattoman, hiljaisen ja sanattoman sydämen rukouksen kautta. Hiljaisuus käsitetään tässä aktiiviseksi rukouksen tilaksi.
Jeesuksen rukouksen harjoittamiseen voidaan liittää myös hengitysharjoituksia, mutta rukous ei saa olla vain tekniikkaa. Se ei myöskään ole ”maaginen” loitsu.
Arkkimandriitta Lev Gillet (1893-1980) korostaa, että Jeesuksen rukous on rakkauden täyttämää toimintaa, se on rakkautta Kristukseen ja suoraa yhteyttä Häneen. Kun luemme Jeesuksen rukousta, emme siis toista mekaanisesti Jeesuksen nimeä vaan yksinkertaisesti ja juhlallisesti ajattelemme Jeesusta Kristusta.
Rukousta ei myöskään voida pitää erillään kristillisestä elämäntavasta. Jeesuksen rukouksen harjoittaminen edellyttää kokonaisvaltaista kirkon jäsenyyttä: jumalanpalveluksiin ja sakramentteihin osallistumista, Raamatun lukemista ja laupeuden harjoittamista.
Meillä täytyy olla sisäinen suhde Kristukseen Jumalan Poikana.
Voimme löytää Kristuksen elämämme pienistä asioista, niistä päivittäisistä rutiineista, joita teemme ja niistä lähimmäisistä, joita tapaamme. Jos rakastamme lähimmäistämme, rakastamme myös Jumalaa.
Jeesuksen rukouksen harjoittamisessa on kolme astetta: ääneen rukoileminen, rukouksen omaksuminen ymmärryksellä ja sydämellä sekä viimeisenä tasona lakkaamaton rukous.
Kirkkoisät opettavat, että sydämen rukous alkaa aikanaan. Tuolloin Jumala alkaa tehdä meissä työtä ja antaa meille sen, mitä etsimme. Sisäinen rukous toteutuu kun tarkkaavaisuutemme juurtuu sydämeen ja sydämestä käsin kohoaa rukous Jumalalle. Tämä on lakkaamattoman rukouksen alku.
Rukous on meidän vuoropuheluamme Jumalan kanssa. Jos rukoilemme säännöllisesti, se auttaa meitä kasvamaan hengellisesti sekä luottamaan ja turvaamaan Luojaamme kaikissa elämämme tilanteissa.
Johannes Siinailainen sanoo Portaiden 28. luvussa: ”Rukous on ihmisen ja Jumalan välistä yhteyttä, jossa ihminen ja Jumala yhdistyvät toisiinsa. Rukous on maailman perusta. Rukous on sovintoa Jumalan kanssa, rukous on kyynelten äiti ja myös tytär. Rukous on syntien anteeksiantoa ja enkelten työtä. Rukous on hyveitten lähde ja armolahjojen välittäjä. Rukous on sielun ravintoa ja se valistaa mielen.”
Tämän päivän hektisessä maailmassa moni ihminen etsii mahdollisuutta hiljentymiseen esimerkiksi meditaation tai hiljaisuuden retriittien avulla.
Jeesuksen rukous on yksi vaihtoehto. Se on sopiva rukous siksi, että sen voi lukea milloin ja missä vain, ajasta ja paikasta riippumatta. Se ei vaadi kirkkoa tai erillistä rukousnurkkaa. Voimme rukoilla jopa työtä tehdessämme.
Jeesuksen rukous auttaa keskittymään. Ennen kaikkea sen avulla voimme kokea Jumalan pyhyyden omassa elämässämme.
Kirjoitus arkkipiispa Kari Mäkisen juhlakirjaan 28. huhtikuuta 2014
