Tänään on kirkkovuoden alku, indiktion päivä. Kohotamme tänä päivänä rukouksemme Luojamme puoleen pyhän Basileios Suuren sanoin: ”Kiitetty olet Sinä, Herra, joka yksin uudistat joka päivä luomasi, kättesi työt”.

Kuitenkin me ihmiset – yksilöinä ja yhteisöinä – toimimme jatkuvasti vastoin tätä rukousta. Alistamme, riistämme, raiskaamme ja pahoinpitelemme luomakuntaa, synnytämme uusia sotia tuhotaksemme lähimmäisemme. Itse elämä on vaarassa tuhoutua ihmisen ahneuden vuoksi.

Kirkkovuoden alkaessa – kuten vuoden jokaisena päivänä – olemme vapaita valitsemaan Jumalan ja hänen tahtonsa omien mielihalujemme sijaan. Hyvän ja pahan välillä tapahtuvat valinnat edellyttävät vapautta, vaikkakin tämä vapaus on vielä rajoitettua ja epätäydellistä. Täydellinen vapaus – joka kirkkomme perinteessä liitetään usein askeesiin – ei ole ehkä muodikkain arvo, mutta se on se, johon kirkkomme uskoo. Se merkitsee, että voidaan aina vapaasti valiten tehdä hyvää.