Saarna Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen päivänä Kuopiossa
Evankeliumi, joka kantaa evankelista Markuksen nimeä on vanhin Raamatun kaanonin neljästä evankeliumista.
Se on suunnattu ihmisille, joilla ei ole esitietoja Kristuksesta Vanhan testamentin kautta ja siksi kirjoittaja esittelee juutalaisia perinteitä ja tapoja lukijalle.
Markuksen evankeliumille erityinen piirre on se, että siinä korostetaan Kristuksen persoonaan sisältyvää salaisuutta. Evankeliumin alkupuoli keskittyy käsittelemään mysteeriä Messiaasta, kun taas nyt luettava toinen osa tarkastelee Ihmisen Pojan mysteeriä.
Erilaisten kontrastien kautta evankeliumi osoittaa sen, että Jumalan Pojan salaisuus tulee tiettäväksi koko maailmalle.
Tämän päivän tekstiin (Mark. 8:30–34) liittyvä yksi kontrasti on se, että opetuslapsista Pietari on juuri tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi, mutta kun Jeesus alkaa puhua kuolemastaan Pietari alkaa epäillä.
Päivän perikooppia edeltävissä jakeissa kerrotaan, että Jeesus oli opetuslastensa kanssa matkalla ja kulkiessaan heidän kanssaan hän kysyi: "Kuka minä ihmisten ja teidän mielestänne olen?", johon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias" (Mark. 8:27–29).
Tämän päivän tekstissä Jeesus puhuu avoimesti kuolemastaan ja siitä, kuinka kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäävät hänet, mutta kolmen päivän päästä hän nousee kuolleista. Pietarista Jeesuksen puhe tuntuu epämukavalta ja hän ryhtyy nuhtelemaan opettajaansa, vaikka on juuri tunnustanut hänet Messiaaksi.
Pietari ei pysty ymmärtämään, että ollakseen Messias eli Vapahtaja, Jeesuksen on käytävä läpi kärsimykset ja kuolema.
Jeesuksen ihmisyyden tuntemus nousee esille hänen vastauksestaan Pietarille ja muille opetuslapsille. Hän tuntee pahan viettelykset opetuslasten keskuudessa ymmärtämättömyyden ja ihmisten valtaan viehtymyksen kautta todetessaan: "Väisty tieltäni, Saatana! Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!" (Mark. 8:33).
Päivän lukukappale päättyy Jeesuksen opetukseen opetuslapsille ja väkijoukolle: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua” (Mark. 8:34).
Jeesuksen opetuksen ytimessä on siis kysymys todellisesta sitoutumisestamme Jumalaan. Meiltä edellytetään itsemme kieltämistä ja ristimme kantamista, kun seuraamme Kristusta.
Itsemme kieltämisessä on kysymys koko elämämme antamisesta tuonpuoleisuudessa odottavan pelastuksen puolesta. Risti taas on meille pelastavan kärsimyksen symboli, joka meidän on kannettava elämämme jokaisena päivänä.
Päivän evankeliumi johdattaa meitä siis tarkastelemaan sitoutumistamme uskoomme Jumalaan ja hänen seuraamiseen.
Sitoudummeko vain kevyesti ja olemme helposti tämän maailman vietävissä kuten Pietari päivän evankeliumitekstissä?
Vai onko sitoutumisemme syvällisempää, jolloin olemme valmiita jopa kärsimyksiin ja kuolemaan uskon ja pelastuksen puolesta?
15.12.2010
