Kirkon jäsenmäärä laski viimevuotista vähemmän

Ajankohtaista | 03.01.2024

Vuoden 2023 jäsentilastot eivät anna vielä kokonaiskuvaa ukrainalaispakolaisten kotoutumisesta kirkkoon.

Jälkiviiniastiat

Suomen ortodoksisen kirkon jäsentilastot vuodelta 2023 ovat valmistuneet. Kirkossa oli vuoden päättyessä 55 957 jäsentä – 619 vähemmän kuin vuoden alussa. Jäsenmäärän lasku loiventui siis tuntuvasti viime vuodesta, jolloin kirkon jäsenmäärä laski yli tuhannella hengellä.

Vaikka kirkkoon liittyi vuoden aikana lähes yhtä monta jäsentä kuin siitä erosi, niin väestön ikärakenne painaa kokonaisjäsenmäärän auttamatta miinukselle. Tänä vuonna kastettujen (208) ja kuolleiden (758) erotus oli 550. 

Kuten aiempinakin vuosina, osa kasteista on kirjattu kirkkoon liittämisiin tapauksissa, joissa alle 1-vuotias lapsi on jo merkitty väestörekisteriin ennen kasteen toimittamista. Kasteiden ja alle 1-vuotiaana kirkkoon liitettyjen yhteenlaskettu määrä oli tänä vuonna 386. Vuonna 2023 toimitettiin lisäksi 8 kastetta, joita ei ehditty vielä viime vuoden tilastoon.

Vuoden aikana kastettiin lisäksi muutamia kymmeniä ukrainalaislapsia, joita ei voitu rekisteröidä kirkon jäseniksi, koska kummallakaan vanhemmalla ei ole vielä kotikuntaa Suomessa. 

Kirkkoon liittyi vuoden aikana 983 jäsentä ja siitä erosi 989 henkeä. Molemmat luvut sisältävät rohkaisevia uutisia, sillä kirkkoon liittymisiä kirjattiin vuoden aikana reilusti viime vuotista enemmän (+234) ja kirkosta eroaminen väheni myös tuntuvasti (-189).

Seurakuntakohtaiset erot suuria

Hiippakunnista väestöä menetti jälleen eniten Kuopion ja Karjalan hiippakunta, jossa sekä kuolleisuus että kirkosta eronneiden määrä oli suhteellisesti suurinta. Hiippakunnan kaikkien seurakuntien jäsenmäärä laski – positiivisinta kehitys oli Jyväskylässä, jossa jäsenistö väheni vain viidellätoista hengellä ja kirkkoon liittymisiä kirjattiin kymmenen kirkosta eroamisia enemmän. Eniten väkeä menetti suurin seurakunta, Joensuu, jonka jäsenmäärä väheni 144 henkeä. Kaikkiaan hiippakunnan väkimäärä laski 326:lla jäsenellä.

Helsingin hiippakunnan jäsenmäärä laski 214:lla jäsenellä - näin siitä huolimatta, että hiippakuntaan kirjattiin kaikkiaan enemmän kirkkoon liittymisiä (+594) kuin siitä eroamisia (-560). Sekä Helsingin että Kaakkois-Suomen seurakunnan jäsenmäärä laski, mutta Turun seurakunta kasvoi 62:lla jäsenellä. Turun seurakuntaan liittyi vuoden aikana 140 uutta jäsentä. Se oli toinen jäsenmääräänsä vuoden aikana kasvattaneista seurakunnista. 

Toinen kasvava seurakunta löytyy Oulun hiippakunnasta, jonka jäsenmäärä väheni vuoden aikana 68:lla jäsenellä, vaikka kirkkoon liittymisiä (+221) kirjattiin kirkosta eroamisia (-181) enemmän. Jäsenmäärä kasvaa nimenomaan Tampereella, jossa kirkkoon liittyi vuoden aikana yhteensä 157 ihmistä. 

Molempien kasvuseurakuntien – Turun ja Tampereen – jäsenkehityksessä näkyy myös ukrainalaispakolaisten rekisteröityminen kirkon jäseniksi. Vuoden 2023 päättyessä 134 kirkon jäsenistä oli Ukrainan kansalaisia – heistä 43 asuu Tampereen ja 32 Turun seurakunnan alueella. Seuraavaksi suurin määrä, 28 ihmistä, asuu Helsingin seurakunnan alueella. 

Ukrainaa äidinkielenään puhuvien osuus kirkon jäsenmäärästä on noussut, mutta ukraina on edelleen kirkossa vasta viidenneksi puhutuin äidinkieli (426 puhujaa). Sen edellä ovat suomi (42 121), venäjä (7195), romania (1116) ja ruotsi (726).

Kirkon jäsenistöön sisältyi vuoden päättyessä myös Valamon luostarin viidellä jäsenellä kasvanut veljestö (12) ja Lintulan luostarin 7-henkinen sisaristo, 193 kirkon keskusrekisterissä kirjoilla olevaa jäsentä sekä kirkon 2506 poissaolevaa, ulkomailla tilapäisesti asuvaa jäsentä.

Väestötilastot ohessa pdf-muodossa.