Vuosikokouksessa valittiin myös liiton hallitus ja kutsuttiin kuusi rovastia liiton kunniajäseniksi.

Ortodoksisten pappien liitto OPL ry. kokoontui opintopäiville ja vuosikokoukseen Jyväskylään 19.–20.3. Sunnuntai-illan ohjelma koostui ehtoopalveluksesta ja illallisesta. Maanantaina tutkijatohtori Harri Huovinen johdatteli tuoreen väitöstutkimuksensa kautta Kirkon jäsenyyden teeman äärelle otsikolla "Mitä kirkon jäsenyys on? Patristisia ja nykyaikaisia näkökulmia".
Huovisen mukaan viime vuosisatojen aikana kirkon jäsenyyttä on lähestytty hyvin yksilökeskeisestä näkökulmasta. 300-luvun isät eivät kuitenkaan hänen mukaansa tarkastelleet kirkkoa yksilökeskeisesti, vaan pyhänä, ihmisestä riippumatta olemassa olevana kokonaisuutena. Näin Kirkon jäsenyyden ydin on yhteys (koinonia), samanlainen ja yhtä tiivis kuin Isän ja Pojan yhteys. Isien sakraalismystisen kirkko-opin takia, kirkkoa ei myöskään määritelty systemaattisesti, vaan isät kuvailivat sitä metaforia käyttäen. Tällaisia ovat esimerkiksi Huovisen esittelemät parantamisen, valaistumisen ja taistelukuvastojen käyttö. Huovinen käsitteli puheessaan myös kirkon aikuiskasvatusta. 300-luvulla kirkkoon liittyminen nähtiin prosessina, ei hetkellisenä tapahtumana, vaikka kasteen käänteentekevä merkitys Kirkon rajan ylittämisenä oli itsestään selvä. Kirkon jäseneksi kasvu alkoi kuitenkin jo ennen kastetta ja jatkui vielä kasteen jälkeenkin. Kastekandidaatteja siis pidettiin kirkon ”osajäseninä”. Tästä näkökulmasta voisi Huovisen mukaan olla apua myös kirkon rajoja pohdittaessa, kun tarkastellaan eri tunnustuskuntien jäsenten kirkollista asemaa.
Huovisen luento herätti runsaasti keskustelua, jossa nostettiin esiin muun muassa liturgisen osallistumisen teemoja: tullaanko liturgiaan seuraajaksi vai osallistujaksi? Esimerkkinä kirkkokansan osallistamisesta mainittiin mm. liturgian rukousten lukeminen ääneen ja ymmärrettävästi. Pohdittiin myös kysymyksiä pelastuksesta ja siitä, onko se tarkoitettu koko ihmiselle vai vain osalle, vaikkapa sielulle? Lisäksi kiinnitettiin huomiota sellaiseen katekumeenien ja kirkkoon liittyneiden ryhmään, jotka ovat voineet lukea itsenäisesti paljonkin kirkkoisiä, mutta hyvin yksilölähtöisesti ja ilman ymmärrystä kirkon sakramentaalisesta ja yhteisöllisestä ulottuvuudesta. Tämä tulisi huomioida myös aikuisopetuksessa, jonka menetelmiin ja toimintatapoihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Huovisen jälkeen Ortodoksisto -sivuston koordinaattori TM Kaarina Lyhykäinen esitteli kirkon tuoreen jäsenkyselyn tuloksia. Vastauksia oli tullut yli 900, mikä oli erityisen iloinen asia kuultavaksi. Palautteessa painottuivat negatiivisiset seikat. Erityisesti esille nousivat kirkon huono julkisuuskuva, jäsenten ulkopuolisuuden kokemukset. Se, ettei osa jäsenistä koe olevansa tervetullut seurakunnan toimintoihin. Seurakunnilta toivottiinkin parempaa seurakuntalaisten osallistamista ja työntekijöiden parempaa tavoitettavuutta.
Positiivisina asioina jäsenenä pysymisen syiksi nousivat käsitys ortodoksisesta kirkosta Kristuksen kirkkona, sukuperinnön jatkaminen ja jumalanpalvelukset. Papistoa ja työntekijöitä koskien vastauksista nousi huoli ja toive siitä, että työntekijöistä pidettäisiin parempaa huolta. Tämä nähtiin edellytyksenä seurakuntatyön onnistumiselle. Myös papiston keskustelussa korostui nimenomaan työssäjaksamisen näkökulma. Papiston puheenvuoroissa hallinnonuudistus mainittiin jaksamista ja yhdenvertaisuutta heikentävänä asiana, samoin kuin yhteisöllisyyden vähentyminen.
Opintopäivien päätteeksi pappien liitto valitsi vuosikokouksessa isä Jaakko Vainion Rovaniemeltä jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä, sekä uusina jäseninä isä Mikko Mentun Mikkelistä ja isä Jaso Pössin Kokkolasta. Hallituksessa jatkavat isä Joonas Ratilainen Jyväskylästä, ylidiakoni Andreas Salminen ja isä Teemu Toivonen Helsingistä.
OPL kutsui samalla kunniajäsenikseen rovastit Leo Iltolan, Rauno Pietarisen, Matti Sidoroffin, Teppo Siilin, Iivo Suvannon ja Vesa Takalan. Perusteluissaan liiton hallitus esitti uusien kunniajäsenten vaikuttaneen merkittävästi liiton toimintaan, papiston koulutukseen tai molempiin.
Teksti ja kuvat: Teemu Toivonen