Istunnossa saatiin päätökseen neljän asian käsittely, pöydälle pantiin yksi mietintö.
Kirkolliskokouksen neljännessä täysistunnossa saatiin päätökseen seuraavien asioiden käsittely:
Asia 6. Itä-Suomen yliopiston tutkimusraportti ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttamisesta ja hallituksen esitykseksi
Kirkollishallituksen hyväksymät työryhmän säädösesitykset perusteluineen lähetetään lausuntokierrokselle. Lausuntopyynnöt lähetetään piispainkokoukselle, seurakunnille, kolttien kyläkokoukselle sekä kirkon piirissä toimiville ja kirkon henkilöstöä edustaville järjestöille. Lausunnon antajia pyydetään kohdentamaan lausuntonsa kirkollishallituksen hyväksymään ehdotukseen perusteluineen.
Kirkollishallituksen tulee pyytää lausunnot viipymättä tämän kirkolliskokouksen päätyttyä. Lausuntoajan tulee olla vähintään viisi viikkoa. Lakivaliokunta suosittelee lausuntopalvelun käyttöä (OM Lausuntopalvelu.fi).
Kirkollishallituksen tulee olla välittömästi yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön lakihankkeen saamisesta lainsäädäntöohjelmaan. Tavoite on saada lakihanke eduskunnan käsittelyyn vuonna 2024.
Tässä kirkolliskokouksessa esitetyt huomautukset ja muutosehdotukset on otettava huomioon lausuntopalautteen käsittelyn yhteydessä. Kirkolliskokouksen aiemmin hyväksymät säädösmuutokset on sovitettava yhteen nyt käsillä olevan esityksen kanssa. Kirkollishallituksen on varattava mahdollisuus lakivaliokunnalle perehtyä lausuntoihin vielä tällä kirkolliskokouskaudella, viimeistään 31.3.2023.
Kirkollishallituksen on valmisteltava lopullinen ehdotus säädösmuutoksiksi vuoden 2023 kirkolliskokoukselle.
Asia 11. Kirkolliskokousaloite osallistumisen toimintaohjelmasta
1. Järjestetään vuosittain luottamushenkilöiden hiippakuntakokoukset, joille sovitaan yhteinen valtakunnallinen teema.
2. Perustetaan jokaiseen hiippakuntaan oma vapaamuotoinen nuorisovaltuusto, johon piispa kutsuu edustajat seurakuntien ehdotusten perusteella.
3. Luodaan Ortodoksistoon oma osio luottamushenkilöiden ja muiden vapaaehtoisten osallistumisen tukemiseksi ja kehittämiseksi.
4. Huomioidaan seurakuntalaisten aktiivisuuden edistäminen seurakuntien ja kirkon viestinnässä.
Asia 15. Suomen ortodoksisen kirkon barometrin käynnistäminen
Supistettu barometrihanke toteutetaan ja siihen varatut 8000 € käytetään kuluvan vuoden aikana.
Asia 10. Kirkolliskokousaloite seurakuntarakenteiden uudistukseen liittyvästä tutkimuksesta
Kirkolliskokous yhtyy kirkollishallituksen esitykseen siitä, että selvitys toteutetaan seurakuntien osalta.
Selvityksen toteuttaminen aloitetaan jo vuonna 2023 tekemällä lähtötilanteen kartoitus toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten osalta. Varsinainen arvioinnin toteutus aloitetaan vuonna 2024. Selvityksessä hyödynnetään seurakuntien jo olemassa olevaa runsasta dataa, esimerkiksi toimintakertomusten, tilinpäätösten, jumalanpalvelusten määrää, palveluksissa ja muissa kirkon toiminnoissa käyvien ja vapaaehtoisten määrää sekä työntekijöiden työmäärän seurantaa.
Selvitystä jatketaan joka toinen vuosi vuoteen 2028 saakka hyödyntäen aiemmassa vaiheesta saatuja tuloksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia toimintaan.
Selvityksessä tutkitaan muutoksen vaikutuksia seurakunnan jäsenten yhdenvertaisuuden, hallinnon ja työntekijöiden toimintamahdollisuuksien kannalta.
1. Toiminnallisten vaikutusten arvioinnin lähtötilanteena pidetään vuosia 2019 ja 2022.
2. Selvityksessä vertaillaan seurakuntien erilaisia toiminta-aluemalleja ja kirkkojärjestyksessä määriteltyä kappeliseurakuntamallia. Selvityksessä otetaan kantaa siihen, onko toiminta parantunut verrattuna tilanteeseen ennen liitosta niillä alueilla, jotka olivat ennen itsenäisiä seurakuntia. Selvitetään, miten muutos on vaikuttanut vastaanottajaseurakuntiin. Vertailussa tarkastellaan myös mahdollisia eroja niiden seurakuntien välillä, joissa liitos on tapahtunut ja jossa ei ole tapahtunut liitosta.
Hallinnon uudistuksella pyrittiin tehostamaan hallintoa luomalla suurempia yksiköitä. Tavoitteena oli myös vapauttaa voimavaroja kirkon perustyöhön. Selvityksessä on käytävä ilmi, ovatko nämä tavoitteet toteutuneet.
3. Seurakuntalaisille on tärkeää, että pyhäkköyhteisössä on oma pappi, jonka puoleen voi helposti kääntyä. Selvityksellä tarkastellaan, onko liitoksilla ollut vaikutusta pappien ja muiden seurakunnan työntekijöiden tavoitettavuuteen ja läsnäoloon yhteisön arjessa.
Seurakuntarakenteiden uudistuksella pyrittiin vahvistamaan pyhäkköyhteisöjä ja lisäämään yhteisöllisyyttä. Uudistuksen odotettiin lisäävän seurakuntalaisten aktiivisuutta ja avaavan mahdollisuuksia osallistua yhteisönsä toimintaan omien voimavarojensa puitteissa ja kehittävän uusia toimintoja. Arvioinnissa on selvitettävä, onko muutosta tapahtunut aiempaan tilanteeseen nähden.
4. Seurakuntauudistuksen läpiviemisessä on jokaisen seurakunnan työntekijän osuus tärkeä. On arvioitava, onko seurakunnan työntekijöiden toiminta tarkoituksenmukaista huomioiden pyhäkköyhteisön hengelliset tarpeet. On myös selvitettävä, onko seurakuntauudistus mahdollistanut työntekijöiden työmäärän tasoittumisen ja onko heille tarjottu riittävästi tukea ja välineitä työnsä toteuttamiseen ja kehittämiseen. On selvitettävä, onko työntekijöiden toimenkuva ajanmukaistettu muutoksen seurauksena tai muutoksen jälkeen.
Kirkkoherrojen työmäärä ja vastuut ovat lisääntyneet seurakuntaliitosten seurauksena. Selvityksessä on arvioitava, ovatko kirkkoherrat saaneet riittävästi perehdytystä, koulutusta tai tukea työtehtävien muuttuessa.
5. Seurakuntarakenteiden uudistamisen arviointi taloudellisesta näkökulmasta voidaan aloittaa vuonna 2023 selvittämällä lähtötilanne vuoden 2019 tilinpäätöksillä ja vuosikertomuksilla. Varsinaisen taloudellisten vaikutusten arviointi aloitetaan vuonna 2024. Arvioissa on otettava huomioon seurakuntien jäsenmäärä, kirkollisverokertymä, toimintatuotot, kiinteistöjen ylläpitokulut ja korjausvelat, henkilöstökulut, hallinnollisten lainsäädäntövelvoitteiden muuttumisen aiheuttamat kustannukset, digitalisaation ja päällekkäisyyksien purkamisen (esimerkiksi ohjelmistojen hankinta ja ylläpito ja vakuutukset).
6. Selvityksen tuloksena tehtyjen toimenpide-ehdotusten pohjalta toimintaa kehitetään jatkuvasti kirkon strategian mukaisesti.
7. Seurakunnissa ja hiippakunnissa jo olemassa olevien tietojen hyödyntäminen antaa vastauksia osaan esitetyistä kysymyksistä, mutta myös tiedon keruuta tarvitaan. Selvityksen ja tutkimustulosten laadun varmistamiksi tarvitaan sellainen asiantuntija (esim. Kirkon tutkimuskeskuksesta), jolla on kokemusta seurakuntarakenteista ja vastaavantyyppisten selvitysten tekemisestä. Kirkollishallitus nimittää henkilön selvitystä tekemään.
8. Lähtötilanteen kartoitus tehdään vuonna 2023. Kullekin selvityksen seurantajakson vuodelle (2024, 2026 ja 2028) varataan määrärahaa 10 000 €.
Pöydälle pantiin yksi mietintö
Sivistysvaliokunta pani pöydälle mietinnön asiasta 9 (Kirkolliskokousaloite ortodoksisen matrikkelin laatimiseksi).
Videotallenne toisesta täysistunnosta on katsottavissa kirkon sivuilla ja kirkon omalla YouTube -kanavalla. Tallenne tekstitetään kahden viikon kuluessa ja se jää kanavalle myöhemmin katsottavaksi.
Istunnon puheenjohtajana toimi metropoliitta Arseni. Istunto päättyi kello 18.45.
Seuraava, kokouksen viides, täysistunto alkaa keskiviikkona 23.11. kello 10.
Median yhteydenotot: Vastaava tiedottaja Maria Hattunen (maria.hattunen@ort.fi, 040 481 9240).
