Kristuksen syntymäjuhlaan valmistava paasto on kuluvan kirkkovuoden ensimmäinen pidempi paastoaika.
Joulukalenterien ensimmäiset luukut avautuvat vasta parin viikon kuluttua, mutta ortodoksisessa kirkossa Kristuksen syntymäjuhlan odotus alkaa jo tiistaina 15. marraskuuta, kun joulupaasto alkaa.
Toisin kuin pääsiäistä edeltävä Suuri paasto, joulupaasto ei juuri näy seurakuntien jumalanpalveluselämässä. Siihen ei liity erityisiä, vain joulupaaston aikaan toimitettavia jumalanpalveluksia eikä kirkoissa lueta esimerkiksi Efraim Syyrialaisen paastorukousta. Kenties siksi monien on vaikeaa saada otetta joulupaastosta: sen viettämisestä tuntuu puuttuvan se vahva yhteisöllisyyden kokemus, joka valtaa pyhäkköyhteisöt Suureen paastoon laskeuduttaessa.
Onkin hyvä muistaa, että joulupaasto on tärkeä ja arvokas osa kirkkovuotta ja oleellinen osa tulevaan juhlaan valmistautumista. Olemuksellisesti se eroaa vain vähän Suuresta paastosta ja myös sen hengelliset hyödyt ovat samat. Ruokapaaston osalta joulupaasto on kuitenkin Suurta paastoa lievempi: esimerkiksi kala on sallittu useimpina päivinä.
Ruokapaaston, oman hengellisen tilan arvioinnin ja katumuksen sakramenttiin osallistumisen lisäksi joulupaastoon kuuluvat arjen yksinkertaistaminen ja hidastaminen, haitallisista tottumuksista irtautuminen ja vähäosaisemmista lähimmäisistä huolehtiminen. Se tarjoaakin meille kaikille mahdollisuuden kulkea kaupallisen jouluhumun keskellä ikään kuin vastavirtaan: kauemmas turhuudesta ja lähemmäs Kristusta.
Yhteisöllistä paastotunnelmaa kaipaavat voivat liittyä Facebookissa Paastotaan yhdessä -ryhmään, jossa on jaettu kymmeniä paastoajalle sopivia ruokaohjeita ja jopa useampia kokonaista joulupaastoruokalistoja. Ryhmässä on yli 400 jäsentä ja se löytyy täältä: https://www.facebook.com/groups/1107856143148689
Siunattua paastoaikaa kaikille!
Kuva: Martinus Markoff