Ortodoksit enemmistönä rukousaiheisen kyselyn vastaajissa

Ajankohtaista | 27.05.2022

Eetu Karjalaisen toteuttamassa verkkokyselyssä ortodoksisen kirkon jäsenet kertoivat rukoilevansa eniten toisten ihmisten puolesta.

Informaatiotutkimusta Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa opiskeleva Eetu Karjalainen toteutti vuosi sitten (21.4.–31.5.2021) pro gradu -tutkielmaansa liittyvän verkkokyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten kristillisten yhteisöjen jäsenten rukousta tiedonlähteenä. 

Kyselyllä pyrittiin selvittämään, minkälaisia aiheita kristityt esittävät rukouksissaan, minkälaisiin ongelmiin he hakevat apua rukouksen kautta, minkälaisia rukousvastauksia he kokevat saavansa ja minkälaisia tuntemuksia rukous tuottaa heille. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa rukouksen lisäksi muita tiedonlähteitä, joita kristityt hyödyntävät uskonnollisessa tiedonhankinnassa.

Kyselyyn haettiin vastaajia Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon (SEN) kuuluvista yhteisöistä. Koska Suomen ortodoksinen kirkko on SENin jäsen, kysely julkaistiin myös ort.fi -sivustolla. 

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 199 vastaajaa. Heistä suurin osuus (40,7%) oli Suomen ortodoksisen kirkon jäseniä. Nyt kyselyn tuloksia hyödyntävä tutkielma on valmistunut.

90 % vastaajista ilmoitti rukoilevansa päivittäin

Kaikista kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia kertoo uskon merkitsevän heille hyvin paljon. Rukousta piti tärkeänä 87,4 prosenttia ja 90% kertoi rukoilevansa päivittäin.

Kyselyn ortodoksivastaajista 92,8 % kertoi rukoilevansa toisten ihmisten puolesta. Muita ortodoksivastaajille tärkeitä rukousaiheita ovat kyselyn mukaan muun muassa kiitosrukoukset (79,5 % ortodokseista), avun pyytäminen rukouksen kautta (71,1 % ortodokseista), Jumalan ylistäminen (62,7 % ortodokseista) ja syntien tunnustaminen (56,6 % ortodokseista).

– Rukouksen kautta pyydetään erityisesti viisautta ja ymmärrystä elämän eri ongelma- ja päätöksentekotilanteisiin, mutta vastauksista korostuu myös Jumalan tahdon ensisijaisuus rukoilijan omaan tahtoon nähden: rukouksen kautta ei pyritä niinkään oman tahdon, vaan ennen kaikkea Jumalan tahdon toteutumiseen, tiivistää Karjalainen.

Koska suurin osuus vastaajista oli ortodokseja, kyselyn vastauksissa nousi esiin monia erityisesti ortodoksiselle rukousperinteelle tyypillisiä rukouksen muotoja: esimerkiksi Jeesuksen rukous mainittiin usein.

Rukouksiin on myös vastattu

Kaikista vastaajista 93,5 % koki, että heidän rukouksiinsa on vastattu.

Rukousvastauksia on saatu esimerkiksi terveydellisiin ongelmiin.  Rukouksen kautta saadaan myös mielenrauhaa, turvallisuuden tunnetta ja muita positiivisia tuntemuksia.

– Tässäkin Jumalan tahdon ensisijaisuus korostuu: ihminen ei aina saa rukouksen kautta haluamaansa, mutta rukous auttaa näkemään ja ymmärtämään Jumalan tahdon paremmin, tiivistää Karjalainen.

Vastaajat kertoivat kuitenkin myös Jumalan ihmeteoista – esimerkiksi sairauksien paranemisesta tai siitä, kuinka arkielämän ongelmat ovat rukouksen myötä ratkenneet ihmeellisellä tavalla. 

Kyselyssä selvitettiin rukoustapojen lisäksi myös uskonnollista tiedonhankintaa eli sitä, mistä ihmiset hakevat vastauksia uskonnollisiin tai hengellisiin kysymyksiin.

Tärkeimpinä tiedonlähteinä vastaajat nostivat esiin Raamatun ja rukouksen. Näillä on myös selkeä keskinäinen yhteys: rukouksen avulla Raamatun sanoma aukeaa paremmin.

Ihmislähteistä tärkeimmiksi nousivat kyselyssä erityisesti rippi-isät ja muut hengelliset ohjaajat. Myös kirjallisuus ja internet ovat tärkeitä tiedonlähteitä, mutta televisiota tai radiota ei koeta erityisen tärkeinä tiedonlähteinä.

– Erityisesti ortodoksiselta kannalta mielenkiintoista on, että muutamissa vastauksissa myös kirkkolaulu ja ikonit mainittiin uskonnollisina tiedonlähteinä, kertoo Karjalainen.

Tutkielmaan voi tutustua osoitteessa http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202205192258.pdf