Arkkimandriitta Sergei valittu kirkkomme apulaispiispaksi

Ajankohtaista | 25.11.2021

Valamon luostarin johtajana vuodesta 1995 toiminut igumeni Sergei vihitään piispaksi Uspenskin katedraalissa sunnuntaina 16.1.2022.

Igumeni Sergei Valamon kirkon ovella

Valamon luostarissa 22.–25.11.2021 kokoontunut Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on valinnut kirkolle uuden apulaispiispan. Tehtävään on valittu Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei (Yrjö Rajapolvi). Vaalissa annettiin 35 ääntä, joista arkkimandriitta Sergei sai 27 ääntä. Tyhjiä ääniä oli kahdeksan.

Helsingin hiippakuntaan valitun apulaispiispan titteli on piispainkokouksen päätöksellä Haminan piispa ja hän työskentelee Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon alaisuudessa.

Isä Sergei jatkaa luostarin johtajana vuoden loppuun. Siirtyessään vuoden vaihtuessa kirkon työntekijäksi hän luovuttaa luostarin johtajan tehtävät arkkimandriitta Mikaelille, joka on toiminut luostarin varajohtajana vuodesta 2014. Arkkimandriitta Mikael johtaa luostaria vt. luostarinjohtajana siihen asti, kunnes Valamon veljestön kokous valitsee luostarille uuden johtajan suljetulla lippuäänestyksellä hiippakunnan piispan, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin läsnäollessa. Kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta se järjestettäneen jo tammikuussa 2022.

Maalta kaupunkiin

Valamossa suurimman osan elämästään viettäneellä arkkimandriitta Sergeillä on edessään suuri elämänmuutos.

– Täällä luostarissa olen elänyt osana veljestöä ja igumenina olen kokenut olevani kuin kuin suurperheen isä. Nyt siirryn viettämään yksinäisempää munkin elämää ja kyllä se on tietysti haikea ajatus, toteaa isä Sergei.

Valamon hiljaisuus jää siis taakse. Edessä odottaa koti Helsingin ydinkeskustassa ja koko hiippakunnan laajuinen työmaa.

– Seurakunnan talossa Liisankadulla on vapautumassa pieni kaksio, josta tulee todennäköisesti ensimmäinen tukikohtani.

Tulevan kodin ikkunoista avautuu isä Sergein harmiksi näkymä vain sisäpihalle, mutta työnkuva lupailee myös laajempia näköaloja.

– Arki rakentuu ajallaan arkkipiispan kanssa neuvotellen. Itse toivon, että saan liikkua paljon. Vaikka en ole asunut koskaan hiippakunnan alueella, niin luulenpa vierailleeni lähes jokaisessa sen pyhäköistä esimerkiksi Valamon ystävät ry:n tapahtumien merkeissä. Odotan tietysti innostuneena myös eri seurakuntiin kuuluvien ihmisten tapaamisia ja varsinkin uusiin ihmisiin tutustumista. Minua saa lähestyä rohkeasti!

Jotain on kalenterissa jo nyt.

– Siirryn Helsinkiin jo joulukuun lopussa ja työt alkavat heti tammikuun alussa. Piispaksi vihkimiseen liittyvät palvelukset toimitetaan Uspenskin katedraalissa 15.–16. tammikuuta. Muusta en vielä tiedä, kertoo isä Sergei.

Yksin ehdolla

Arkkimandriitta Sergeitä ei olisi voinut parhaalla tahdollakaan luonnehtia apulaispiispan vaalin mustaksi hevoseksi – päinvastoin.

– Minua on pyydetty ehdokkaaksi varmaan jokaisessa piispanvaalissa siitä asti kun tulin valituksi luostarin johtajaksi vuonna 1997. Olen siis ollut jonkinlainen kestoehdokas jo pitkään. Usein olen kuitenkin kieltäytynyt Valamon etua ajatellen. Nyt uskalsin lähteä mukaan vaaliin luottavaisin mielin, sillä luostarin tulevaisuus tuntuu riittävän turvatulta.

Monille oli kuitenkin yllätys, että piispainkokous asetti vaalissa ehdolle vain yhden ehdokkaan.

– Itsekin toivoin ensin, että ehdokkaita olisi ollut enemmän. Nythän äänestys oli pelkkä muodollisuus, sillä yksikin ääni olisi riittänyt. Toisaalta iloitsen siitä, että tulin käytännössä valituksi muiden piispojen päätöksellä, kuten ortodoksisessa perinteessä on yleensä ollut tapana.

Yhden ehdokkaan vaali on herättänyt muutamia hämmästyneitä reaktioita myös sosiaalisessa mediassa. Sitä on pidetty jopa hälyttävänä signaalina kirkon nykyisen päätöksentekojärjestelmän toimimattomuudesta.

Tosiasiassa varsin monet piispat on valittu tehtäväänsä ainoina ehdokkaina. Arkkipiispan vaalissa on ollut yleensä useampia ehdokkaita, mutta sekä metropoliitan että apulaispiispan vaaleissa on nähty useita yhden ehdokkaan vaaleja. Näin ovat historian saatossa tulleet valituiksi piispuuteen esimerkiksi piispa Aleksanteri (vuonna 1935), apulaispiispa Paavali (1955), apulaispiispa Leo (1979), apulaispiispa Ambrosius (1988), apulaispiispa Panteleimon (1997) ja apulaispiispa Arseni (2004). Myös metropoliitan vaaleissa on nähty useampia yhden ehdokkaan vaaleja, esimerkiksi vuosina 1970 ja 2002.

Historia toistaa itseään myös siinä, että arkkimandriitta Sergei on jo viides Valamon veljestön keskuudesta piispaksi valittu pappismunkki.

Luostarin rauhasta nuorison pariin

Muiden luostariasukkaiden tapaan myös arkkimandriitta Sergei rakastaa jumalanpalveluksia ja toimittaa niitä mielellään. Nyt on silläkin saralla edessä uuden oppimista.

– Vie varmasti vähän aikaa ennen kuin piispallisten palvelusten toimittaminen alkaa sujua luontevasti. Ilolla sen tietysti opettelen.

Vaikka piispuus heittää isä Sergein vieraaseen asuin- ja toimintaympäristöön, niin monet uuden apulaispiispan toimenkuvaan listatuista tehtäväalueista – kirkon julkaisutyö, sisälähetystyö, monikulttuurinen työ, nuorisotyö ja koulutus – ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja.

– Julkaisutyöstä minulla on Valamo-kustannuksen kautta jo 25 vuoden kokemus. Koska kirkko on hiljattain tehnyt julkaisutoiminnasta sopimuksen Valamon luostarin kanssa, niin tämä työ jatkuu varmasti hyvässä yhteistyössä uuden luostarin johtajan kanssa.

Nuorisotyö on puolestaan tullut vuosikymmenten varrella ainakin osittain tutuksi Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n suosittujen luostarikristinoppikoulujen kautta.

– Ensimmäiset kriparit järjestettiin Valamossa jo 1960-luvun lopulla. Sitten jossain vaiheessa perinne pääsi katkeamaan ja kun minut valittiin luostarin johtoon, ONL ry otti uudelleen yhteyttä ja minä toivotin kriparilaiset taas tervetulleiksi. Olen tavannut kaikki leiriläiset joka vuosi ja täytyy sanoa, että tapaamiset ovat tuottaneet valtavasti iloa. Meillä on hienoja nuoria! Tosin epäilen, että luostarikriparille valikoituu kenties ainakin kirkollisesti ja kenties muutenkin paremmassa asemassa olevia nuoria, joten nämä kohtaamiset eivät varmasti kerro koko totuutta kirkon kripari-ikäisestä ikäluokasta. Nämä kohtaamiset ovat joka tapauksessa olleet hyvin merkityksellisiä minulle, koska itselläni ei ole omaa kokemusta vanhemmuudesta. Niiden kautta näen tulevaisuuden työkentän nuorisotyön kehittäjänä hyvin mielekkäänä ja merkityksellisenä. Vierailen mielelläni leireillä ja muissa nuorten kokoontumisissa myös uudessa tehtävässäni, kertoo isä Sergei.

Ja onhan arkkimandriitta Sergei toki itsekin ollut nuori! Omaa kokemusta on esimerkiksi sinapinsiemenkerhoista ja ONL ry:n leireiltä sekä osallistujan että ohjaajan ominaisuudessa. Hänelle on aikoinaan myönnetty jopa ONL ry:n hopeinen ansiomerkki, joka kertoo omistautuneesta aktiivisuudesta kirkon nuorisotyössä.

– Olen kiitollinen siitä, että minua kannustettiin nuorena, kun etsin mahdollisuuksia osallistua kirkon elämään. Toivon, että voin jatkossa omalta osaltani avata erilaisia kirkollisen elämän ovia kirkkomme tulevaisuuden tekijöille. Erityisesti tähän työhön pyydän kaikkien esirukouksia, toteaa isä Sergei.

Sosiaalisessa mediassa aktiivisen arkkimandriitta Sergein tavoittaa myös jatkossa ainakin Facebookin kautta.

– Olen huomannut, että monille on luontevaa lähestyä pappia sitä kautta. Tämä pätee varmasti piispaankin, joten aion tehdä työtä myös sitä kautta. Yhteydenotot ovat tervetulleita.

Arkkimandriitta Sergei on kirjoittanut ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta vuonna 1984 ja valmistunut Suomen ortodoksisesta pappisseminaarista pappiskandidaatiksi vuonna 1988. Hän on suorittanut asevelvollisuuden vuosina 1988–1989 ja saanut tuona aikana sotilaspapin koulutuksen.

Vuonna 1990 hän valmistui Joensuun yliopistosta ortodoksisen uskonnon aineenopettajaksi. Hänet otettiin kuuliaisuusveljeksi Valamon luostariin samana vuonna ja joulukuussa 1991 hänet vihittiin viitankantajamunkiksi ja maaliskuussa 1992 munkiksi.

Isä Sergei on vihitty diakoniksi vuonna 1992 ja papiksi vuonna 1995. Valamon luostarin johtajaksi hänet valittiin vuonna 1997. Hän puhuu suomea ja englantia sekä jokin verran ruotsia ja saksaa ja hieman venäjää.

Keskeiset luottamustehtävät:

  • Kirkolliskokousedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen vuodesta 1998–2021 (vuoden 2022 kirkolliskokouksessa arkkimandriitta Sergein tilalle Kuopion ja Karjalan hiippakunnan papiston edustajapaikalle nousee vaalissa seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas, isä Timo Honkaselkä).
  • Valamon luostarin johtokunnan jäsen vuodesta 1994 ja puheenjohtaja vuodesta 1997.
  • Ortodoksinen Veljestö ry:n hallituksen jäsen vuodesta 1997 ja puheenjohtaja vuodesta 2015.
  • Valamon opiston johtokunnan jäsen vuodesta 1997–2021.
  • Valamon luostarin julkaisutoiminnasta vastaava vuodesta 1997–2021.
  • Ortodoksisen kulttuurin säätiön valtuuskunnan jäsen vuodesta 2015–
  • Valamo-säätiön valtuuskunnan jäsen vuosina 1998-2004 ja 2010–2013, 2. varapuheenjohtaja 2002 ja 2010–2013.
  • Valamon Ystävät ry:n hallituksen jäsen 2000-2012 ja Ortodoksisten Pappien Liiton hallituksen jäsen 2001–2007.

Teksti: Maria Hattunen
Kuva: Vladimir Sokratilin