Kirkolliskokous 2021: Yhdeksäs täysistunto

Ajankohtaista | 24.11.2021

Istunnossa saatiin päätökseen kokouksen kolmen viimeisen asian käsittely.

Kirkolliskokous teki yhdeksännessä täysistunnossa seuraavat päätökset:

Asiat 5 ja 10: Keskusrahaston vuoden 2022 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2022–2024 sekä vuoden 2023 valtakunnallisten kirkkopäivien talousarvio

Talousvaliokunta esittää hyväksyttäväksi ortodoksisen kirkon keskusrahaston vuoden 2022 talousarvion, perustelut ja taloussuunnitelmat vuosille 2023–2024 seuraavin muutoksin:

  • Kp 110 Kirkolliskokous: poistetaan määräraha 5 000 euroa (lakimuutosten julkaiseminen)
  • Kp 111 Kirkollishallituksen kollegio: lisätään
    • 8 000 euroa yhteistyösopimuksen mukaiseen toimintaan yliopiston kanssa
    • 2 000 euroa kulttuuristrategian valmisteluun
    • 2 000 euroa toimintaohjeiden päivittämiseen hyväksikäyttö ja häirintätilanteissa
    • 2 000 euroa valmiussuunnitelman valmisteluun
  • Kp 114 Karjalan ja Kuopion hiippakunta: tililtä 4374 Edustuskulut vähennetään 2 000 euroa.
  • Kp 116 Oulun hiippakunta: Lisätään 25 000 euroa työntekijäkuluihin. Hiippakuntasihteerin työpanos on kokopäiväinen. Lisätään tilille 4374 Edustuskulut 1 500 euroa.
  • Kp 117 Henkilöstö- ja lakipalvelut: lisätään 60 000 euroa lakiasioiden jatkovalmisteluun.
  • Kp 120 Kirkon johtaminen: Matkakorvauksia vähennetään 15 000 euroa.
  • Kp 222 Kirkkopäivät: myönnetään esityksen mukaisesti 45 000 euroa talousarviovuodelle 2022 ja 45 000 euroa suunnitelmavuodelle 2023.
  • Kp 301 Avustukset ja yhteistyösopimukset:
    • Maahanmuuttajatyö tili 4819 määräraha 45 000 euroa kohdennetaan kokonaan monikulttuurisen työn kaksivuotiseen hankkeeseen talousarviovuodelle 2022 ja vastaava summa suunnitelmavuodelle 2023.
  • Kp 205 Kirkon kasvatus- ja diakoniatyö: siirretään kp:lta 301 Avustukset ja yhteistyösopimukset 75 000 euroa, Ortodoksisto-sivuston kolmevuotinen hanke vv. 2022–2024.
  • Kp 212 Viestintä ja tietohallinto: Aloite 7e digihankkeesta käsitellään sivistysvaliokunnan mietinnön perusteella osana viestinnän laajempaa kokonaisuutta. Tililtä 4400 poistetaan digiviestinnän kehittämiseen haettu 50 000 euroa.
  • Kp 213 Lehti: talousarvioon lisätään 30 000 euroa sekä vastaava summa suunnitelmavuosille 2023 ja 2024.
  • Kp 401 Julkaisutoiminta: vähennetään työryhmäkuluja 1 000 euroa tililtä 4460

Talousarvion loppusumma on 76 700 euroa alijäämäinen. Talousvaliokunnan esitys lisää kuluja 57 000 euroa kirkollishallituksen esitykseen nähden. Talousvaliokunta toteaa, että tässä kirkolliskokouksessa käsiteltiin kahden vuoden aloitteet ja niiden kustannusvaikutukset. Valiokunta korostaa, että tulevaisuudessa aloitteen tekijä aina arvioi kustannusvaikutukset. Kirkollishallituksen valmistelussa aloitteet on priorisoitava tavoite- ja toimintasuunnitelman mukaisesti.

Tulojen ja menojen tasapainoon saattamiseksi talousvaliokunta esittää 2 % budjettileikkauksen jokaiselle kustannuspaikalle pois lukien kustannuspaikat 301 Avustukset ja yhteistyösopimukset, 701 As Oy Suokatu 41, 702 Muut vuokrahuoneistot, 703 Petsamon vuokrahuoneistot, 801 Eläkekassat, 811 Sijoitustoiminta ja 820 Poistot.

Säästötavoite vuodelle 2022 on 100 000 euroa. Asetettu säästötavoite sitoo kaikkia kustannuspaikkavastaavia.

Valiokunta esittää taloustyöryhmän työn jatkamista päätöksenteossa tarvittavien tietojen valmistelua varten.

Perustelut

Kirkolliskokous hyväksyi v. 2020 uuden tavoite- ja toimintasuunnitelman. Suomen ortodoksisen kirkon talous palvelee toiminnan ja hallinnon järjestämistä kirkossa. Toiminnalle ja hallinnolle on varattava riittävät resurssit sekä strategisten painopisteiden toteuttamiseen että lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Talousvaliokunta painottaa talousarviossa vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmissa vuosille 2023–2024 seuraavia osa-alueita: kasvatus, monikulttuurinen työ, digiviestintä ja nuorisotyö. Kestävän kehityksen periaatteet on huomioitava kaikessa toiminnassa.

Talousvaliokunta toteaa, että vakiintuneet järjestöjen kanssa solmitut yhteistyösopimukset tukevat strategisia linjauksia ja tältä osin Filantropian avustus on kirkollishallituksen esityksen mukaisesti 25 000 euroa korkeampi kuin vuonna 2020.

Kirkon viestintä vaatii kattavan viestintäsuunnitelman, jossa kuvataan viestinnän toimintatavat. Valiokunta edellyttää, että kirkollishallitus valmistelee viestintäsuunnitelman ja esittelee sen kirkolliskokousseminaarissa kesäkuussa 2022.

Apulaispiispan tehtävän kustannukset katetaan 80-prosenttisesti vuosittain haettavasta valtionavustuksesta. Piispainkokouksen päätöksen mukaan apulaispiispan tehtäviin kuuluu kirkon julkaisutyö, sisälähetystyö, monikulttuurinen työ, nuorisotyö ja koulutus.

Lapin, Joensuun ja Kokkolan pappi-kanttorityöparien avustukset katetaan 80-prosenttisesti vuosittain haettavasta valtionavustuksesta (huomioitu aloite 7b: Kokkolaan sijoitettujen papin ja kanttorin toiminnan rahoituksesta).

Kirkko sitoutuu tukemaan kolttasaamelaisten parissa tehtävää seurakuntatyötä. Talousvaliokunta yhtyy kirkollishallituksen esitykseen 10 000 euron määrärahasta käännöstyöhön talousarvioon vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2023 sekä 2024 (huomioitu aloite 7p: Koltansaamenkielisten liturgisten tekstien ja Raamatun tekstien käännöstyöhön).

Talousarviossa varataan 45 000 euron määräraha monikulttuurisen papin tehtävään vuosille 2022–2023 Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan. Talousvaliokunta esittää, että tätä hanketta koordinoimaan muodostetaan ohjausryhmä (esimerkiksi hiippakunnan piispa ja kirkkoherrat). Ohjausryhmä laatii hankesuunnitelman sekä raportoi kerran vuodessa kirkollishallitukselle (huomioitu aloite 7k: Venäjänkielisen papin toimen jatkorahoituksesta 2021–2023).

Ortodoksisen kirkon keskeinen tehtävä maailmassa perustuu kasvatukseen ja opetukseen. Kirkon itsensä tulee huolehtia tunnustuksellisen uskonnonopetuksen toteutumisesta koulujen uskonnonopetuksen lisäksi. Tulevaisuudessa kirkon tulee varautua ohjaamaan riittävästi resursseja kasvatustehtävän toteuttamiseksi. Talousvaliokunta varaa vuosille 2022–2024 vuosittaisen 75 000 euron määrärahan Ortodoksisto-sivuston kehittämiseen. Sivuston kehittämistä varten palkataan kirkon palvelukseen (kp 205) määräaikainen kokopäivätoiminen koordinaattori, jonka tulee osallistua myös viestinnän kehittämiseen (huomioitu aloite 7s: Kirkon kasvatuksen ja opetuksen verkkosivusto). Koordinaattori raportoi vuosittain kirkollishallitukselle.

Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen päätösten mukaisesti julkaistaan kirkon yhteistä lehteä. Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota resurssien riittävyyteen laadukkaan lehden tuottamiseksi. Talousvaliokunta lisää 30 000 euroa kp:lle 213 Lehti ja katsoo, että tällä lisäyksellä ja aiemmin lehteä varten tehdyllä keskusrahastomaksun korotuksella voidaan julkaista viisi paperilehteä vuodessa. Lehden julkaisemisen taloudellisia reunaehtoja rajaa kirkon talous ja erityisesti keskusrahastomaksuun tehty korotus. Valiokunta edellyttää asiakastyytyväisyyskyselyä, jolla mm. selvitetään lukijoiden halukkuutta lukea ainoastaan digilehteä printtilehden sijaan. Kyselyn tulokset esitetään vuoden 2022 kirkolliskokoukselle.

Kaikilla kustannuspaikoilla työryhmien käyttöön esitetyistä 3 000 euron määrärahoista valiokunta esittää myönnettäväksi 2 000 euroa/ työryhmä. Työryhmien jäseninä ovat ensisijaisesti kirkon, seurakuntien ja järjestöjen toimihenkilöt ilman erillistä korvausta. Työryhmätyöskentelyssä hyödynnetään etäyhteyksiä.

Lakivaliokunnan esityksen mukaan varataan 60 000 euroa lainvalmistelun loppuun saattamiseen. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota, että vuosina 2018–2021 on käytetty hallinnonuudistukseen, siihen liittyviin säädöstulkintoihin sekä lainuudistuksen valmisteluun yhteensä 334 966,19 euroa. Näillä taloudellisilla panostuksilla on saavutettu myös ratkaisuja, jotka toivat säästöä seurakuntien talouksiin kuten yhdistyvien seurakuntien omaisuussiirtoihin kohdistuvien varainsiirto- ja tuloverojen välttäminen sekä taloushallintopalvelujen arvonlisäveron välttäminen.

Talousvaliokunta edellyttää kirkollishallituksen yhdessä taloustyöryhmän kanssa laativan pitkän aikavälin hahmotelman talouden reunaehdoista ja tulevaisuuden näkymistä.

Vuoden 2020 kirkolliskokouksen päätöksen mukaan talousarvion laadinnassa kiinnitetään huomiota toimintakulujen ja -tuottojen kehitykseen ja taloussuunnitelmien valmistelussa esitetään leikkauksia kustannuksiin. Vuoden 2020 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti seurakunnille myönnettyjen lainojen hoitaminen on aloitettu.

Asia 9: Palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arviointi

Hallintovaliokunta esittää, että palvelukeskus toimii ja kehittyy jatkossa nimenomaan palvelukeskuksena, joka tuottaa seurakuntien, hiippakuntien, kirkolliskokouksen, kirkollishallituksen, piispainkokouksen tarvitsemat palvelut sekä julkisoikeudellisen yhteisön oikeudellisesta asemasta johtuvien velvoitteiden ja vastuiden hoitamiseen liittyvät tehtävät kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi hallintovaliokunta esittää, että

  • palvelukeskus toimii kirkollishallituksen alaisuudessa
  • palvelukeskuksen tehtävä määritellään kirkkojärjestyksessä
  • palvelukeskuksen mahdollisuus toimia hajautettuna selvitetään
  • palvelukeskuksella pitää olla johtaja ja oma työjärjestys
  • palvelut tuotetaan palvelukeskuksen omana työnä tai yhteistyökumppanien, kuten kirkon kanssa sopimuksen tehneiden järjestöjen kanssa. Palveluita voidaan tarvittaessa ulkoistaa.

Organisaatiomuutos käynnistetään vuoden 2022 aikana. Kustannusvaikutuksia ei vuoden 2022 aikana pitäisi olla. Uusi organisaatio astuu voimaan vuonna 2023.

Yhdeksännen täysistunnon puheenjohtajana toimi arkkipiispa Leo. Istunto päättyi kello 20.16.

Kirkolliskokous on nyt tehnyt päätökset kaikista asialistan asioista. Kokous jatkuu Valamon luostarin pääkirkossa torstaina kello 9 toimitettavalla liturgialla , jonka jälkeen toimitetaan apulaispiispan vaali. Vaalia voi seurata suorana lähetyksenä kirkon YouTube -kanavalla.

Median yhteydenotot: Vastaava tiedottaja Maria Hattunen (maria.hattunen@ort.fi, 040 481 9240).