RIISAn tieteellinen tutkimus luo uutta tietoa

Ajankohtaista | 10.11.2021

Kansallisesti merkittävän museon tutkimustoiminnalla on myös kansainvälistä ulottuvuutta.

Johannes Sonkajanrantalaiseen liittyvää materiaalia

Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa RIISAssa tehtävä tieteellinen tutkimus keskittyy Suomen ortodoksisen kirkon historian ja kirkkotaiteen tutkimukseen. Tutkimustyön tavoitteena on kokoelmien kontekstitietojen selvittäminen, aiemman tiedon syventäminen ja analysointi sekä uuden tiedon tuottaminen.

RIISAn ainutlaatuisissa kokoelmissa on ikoneita, sakraaliesineitä, kirkkotekstiilejä, harvinaiskirjoja, valokuvia, arkistoaineistoa ja pohjapiirustuksia. Esineet ovat eri puolilta maailmaa ja ajoittuvat 1500-luvulta tähän päivään. Tutkimusprosessi edellyttää historian, taiteen ja kulttuurin tietämystä sekä kielten taitoa.

Kansallisesti merkittävän museon tieteellisellä tutkimuksella on myös kansainvälistä ulottuvuutta. Kokoelmat eivät aina itsessään kerro kaikkea, ja täydentävää aineistoa etsitään myös ulkomailta.  RIISAssa tehtävästä tutkimustyöstä ovat kiinnostuneita mm. Moskovan ja Pietarin hengelliset akatemiat, Petroskoin yliopisto, Viipurin kaupungin museo sekä tutkijat Norjasta, Saksasta ja Ranskasta.

Eri tutkimustahojen yhteistyön tuloksena RIISA on saanut uutta tietoa kokoelmiensa esineistä: Kiovan luolaluostarin perustajien pyhittäjien Antonin ja Feodosin ikonista, Raamatun kuvasto Biblia Piscatoresta, antiminsseista, kirkkotekstiileistä ja ihmeitätekevän Jumalanäidin ylistys -ikonista, jonka tekstejä tutkitaan parasta aikaa. Saadut tulokset tallennetaan kokoelmanhallintajärjestelmään sekä välitetään yleisölle näyttelyin, julkaisuin ja ohjatuin kierroksin.

RIISAn asiakirja-arkiston systemaattinen tutkimus on osa museon tieteellistä toimintaa. Aineiston luettelointi mahdollistaa Suomen ortodoksisen kirkon ennennäkemättömän aineiston saattamisen päivänvaloon. Toimintavuonna 2021 tutkimuksen prioriteetteina ovat olleet Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan käännöstoiminnan alkuvaiheisiin liittyvän aineiston läpikäynti sekä pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen toimintaan liittyvä aineisto. Olemassa olevan aineiston täydentäminen on edellyttänyt myös kirkollishallituksen, arkkipiispan kanslian ja Kansalliskirjaston lähteiden tutkimusta. Kokonaisuutta tukee Kansallisarkiston Joensuun toimipisteen arkistoaineisto, ja em. tutkimus julkaistaan 2022.

Viime vuonna RIISA teki yhteistyötä moskovalaisen taidehistorioitsija, akateemikko Oleg Hromovin kanssa. Tutkimuksen aiheena oli Kansalliskirjastossa sijaitseva Kristuksen kärsimyshistoriasta kertova kirkkoslaavinkielinen käsikirjoitus. Codex Salmiensis -teos on käsinkirjoitettu ja -kuvitettu ja sen synty liittyy Salmin ja Manssilan ortodoksisten seurakuntien historiaan. Em. tutkimusyhteistyöhön museo sai apurahan Salmi-säätiöltä.

Eräs mielenkiintoisimmista RIISAn valokuva-arkiston tutkimushankkeista vuonna 2020 oli karjalaisten noviisien valokuvat, jotka liittyivät Karjalan veljeskunnan suunnittelemaan naisluostariin. Tutkimusyhteistyö tehtiin Moskovan Ortodoksisen Pyhän Tikhonin yliopiston tutkija Lidia Golubkovan ja FT Hellä Neuvonen-Seppäsen kanssa.

RIISAn tutkimuspalvelu vastaa tutkimuspyyntöihin ja antaa asiantuntija-apua eri toimijoiden julkaisu-, näyttely- ja tutkimushankkeisiin. RIISAn amanuenssi on osallistunut mm. Salmin Pyhän Nikolaoksen kirkon entisöintihankkeeseen keräämällä kirkon ja seurakunnan aineistoa. Mittavan arkistoaineiston toivotaan tuottavan hyötyä kirkon uudessa elämässä, jossa vanhaa ei unohdeta.

Lokakuussa 2021 päättynyt Kalassa merta lähempänä -hankkeen keskiössä oli RIISAn liturgisesti sekä kulttuuri- ja taidehistoriallisesti arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön ja sen tietovarannon avaaminen kestävälle matkailulle. Matkailuhanke vahvistaa kulttuurireittitoimintaa ja on luonut jo nyt kansainvälistä tutkimuksellista yhteistyötä. Se toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella.

Teksti: Ilona Pelgonen, Teresa Töntsi
Kuva: Arkistoaineistoa pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen tutkimukseen. Ilona Pelgonen, RIISA.