Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio nimetty

Ajankohtaista | 28.10.2021

Komission työtä tukee seurantaryhmä, jossa myös Suomen ortodoksisella kirkolla on oma edustajansa.

Saamen lippu

Saamelaisten asemaan liittyvän totuus- ja sovintoprosessin juuret ovat toukokuussa 2017, jolloin saamelaiskäräjien hallitus ja silloinen pääministeri Juha Sipilä sopivat prosessin käynnistämisestä.

Valtioneuvosto on torstaina 28.10. perustanut viisihenkisen totuus- ja sovintokomission selvittämään saamelaisten syrjintää ja oikeuksien loukkauksia.

Viidestä komissaarista kaksi on valittu valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Kolttien kyläkokouksen esityksestä valittu komissaari on hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff. Muut jäsenet ovat väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen, arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen, työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka sekä filosofian maisteri Miina Seurujärvi.

Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemansa on turvattu perustuslaissa. Komission tehtävänä on tunnistaa ja arvioida saamelaisiin kohdistunutta historiallista ja nykyistä syrjintää, sekä valtion sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia. Llisäksi komission on selvitettävä, miten ne vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisin.

Raportti toimenpide-ehdotuksineen luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä.

– Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tulee tekemään tärkeää ja samalla myös raskasta työtä. Komission työn alkaessa on jo useamman vuoden huolellinen valmistelutyö saamelaisten ja valtion välisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi takana. Toivomme komission työlle menestystä ja riittäviä resursseja onnistumisen turvaamiseksi, sanoo Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.

Totuus- ja sovintokomission tueksi perustetaan seurantaryhmä, joka työskentelee siihen saakka, kunnes Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ päättyy.

Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt eduskunnassa edustettuina olevilta puolueilta, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta, Suomen evankelisluterilaiselta kirkolta ja Suomen ortodoksiselta kirkolta jäsenesitykset ehdokkaaksi seurantaryhmään.

Kirkollishallitus on esittänyt Suomen ortodoksisen kirkon edustajaksi kirkkoherra Jaakko Vainiota ja varajäseneksi kanttori Anneli Pietarista.

Psykososiaalinen tuki on olennainen osa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista. Lapin ortodoksisen seurakunnan hengellisen työn tekijät ovat mukana psykososiaalisen tuen järjestämisessä komission työn loppuun asti.

Saamelaisten asema vahvistuu myös kirkon päätöksenteossa

Suomen ortodoksisen kirkon hallinnossa on viime vuosina tehty päätöksiä, joilla pyritään tuomaan kolttasaamelaisten ääni kuuluville kirkon toimielimissä.

Kolttasaamelaiset saavat seuraavasta toimikaudesta alkaen oman edustajansa Suomen ortodoksisen kirkon ylimpään päättävään elimeen eli kirkolliskokoukseen.

Kirkollishallitus esittää lisäksi vuoden 2021 kirkolliskokoukselle, että kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon kolttasaamelaisten edustus toimintansa 1.1.2022 aloittavan Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston jäsenten valinnassa ja seurakunnanvaltuuston kokoonpanossa.

Lisää aiheesta: https://aamunkoitto.fi/ajassa/kun-ortodoksinen-kirkko-puolustaa-kolttakulttuuria-se-puolustaa-myos-omaa-perintoaan

Teksti: Maria Hattunen