Mikä on elämän päämäärä?

Ajankohtaista | 30.09.2021

Isä Serafim Seppälän toimittamassa artikkelikokoelmassa tarkastellaan ihmisen matkaa kohti hyvyyttä, Kristuksen kaltaisuutta ja jumaloitumista.

Millaista Jumalan kaltaisuuteen kasvaminen oli varhaiskirkon ajattelijoiden silmin? Millaiset kysymykset johtivat jumaloitumispuheen kehittymiseen? Miksi jumalallistumisesta puhuttiin eri tavalla syyriaksi ja kreikaksi? Miten vanhan liiton hahmot peilaavat ihmisen kasvua kohti hyvyyttä?

Esimerkiksi näitä kysymyksiä tarkastellaan Suomen patristinen seura ry:n julkaisemassa teoksessa Jumalan kaltaisuuteen: aatehistoriallisia tutkielmia elämän päämäärästä. Kirjan on toimittanut pappismunkki Serafim Seppälä.

Vanhan testamentin tutkimuksen apulaisprofessori Elina Uusimäki tarkastelee artikkelissaan hyvettä kohti etenemistä sen kautta, miten ajanlaskun alun juutalainen oppinut Filon Aleksandrialainen käytti patriarkka Jaakobia kirjoituksissaan.

Professori Antti Laato laventaa puolestaan keskustelun varhaisen juutalaisuuden ja varhaiskirjon aatteellisten suhteiden tasolle punaisena lankanaan kysymys ihmisen pahuudesta Nooaan liittyvien opetustraditioiden muotoutumisessa.

Isä Serafim tarkastelee jumaloitumisen idean muotoutumista kahdessa artikkelissa, joista ensimmäinen keskittyy kreikan- ja toinen syyriankieliseen varhaiskristilliseen kirjallisuuteen.

Teologian tohtori Pauli Annala käsittelee omassa artikkelissaan kasteen sakramentin ja Kristus-mystiikan suhdetta varhaisen kirkon kilvoitusteologiassa.

Mika Bergmanin teemana on paratiisin alkuihminen Aadam, joka on sekä ihmisen perimmäisen kirkkauden että traagisen epäonnistumisen symboli.

Verkkokauppaan: https://www.tiedekirja.fi/default/jumalan-kaltaisuuteen.html