Palvelemassa, ei palveltavana

Ajankohtaista | 20.09.2021

Oulun hiippakunnan koko henkilöstö kokoontui Tampereelle 17.–19. syyskuuta.

Oulun hiippakunnan työntekijät

Tampereella järjestettiin syyskuun toisena viikonloppuna Oulun hiippakunnan hiippakuntapäivät. Koolla olivat Oulun metropoliitta Elian kutsusta hiippakunnan seurakuntien kaikki työntekijät, eivät vain hengellisen työn tekijät, kuten edellisillä, Oulussa keväällä 2019 järjestetyillä hiippakuntapäivillä.

Yhteisen rukouksen ja jumalanpalvelusten ympärille rakennetun ohjelman teemana oli hengellinen jälleenrakentaminen. Tampereella keskusteltiin ja suunniteltiin yhdessä hyvässä hengessä, miten seurakuntatyötä voidaan uudistaa koronapandemian jälkeisessä yhteiskunnassa ja uusissa yhdistyneissä seurakunnissa.

Ohjelma alkoi perjantaina iltapäivällä rukouspalveluksella työn alkamiseksi, jota seurasivat papiston ja kanttoreiden kokoukset. Kaikkien työntekijöiden yhteisessä illassa uudetkin seurakuntien työntekijät tulivat tutuiksi jo pidempään seurakunnissa työskennelleille.

Lauantaipäivä oli varattu varsinaisen aiheen käsittelylle.

Avauspuheenvuorossaan metropoliitta Elia kiitti seurakuntien työntekijöitä, jotka ovat tehneet jo yli puolitoista vuotta kestäneissä poikkeuksellisissa olosuhteissa työtä Kristuksen kirkon hyväksi.

Ivalon pappi isä Rauno Pietarinen alusti Lapin seurakunnassa pilotoitavasta uudesta seurakuntatyön mallista, joka on yksi keino jalkautua seurakuntalaisten pariin samalla hyödyntäen korona-aikana opittuja etäyhteyskeinoja. Tässä mallissa on tarkoitus luoda paikallisia toimintapiirejä, jotka osallistuvat etäyhteyksien kautta ehtoopalvelukseen ja seuraavat seurakunnan työntekijän opetusta sekä keskustelevat aiheesta keskenään paikan päällä. Isä Rauno korosti, että mielekäs jumalanpalveluselämä on ainoa, joka voi rikkoa sekularismin, ja että seurakunnan päämäärä on pelastuksessa, joka alkaa jo nyt tässä ajassa. Seurakuntatyöhön kuuluvat rakkaus, rauha ja ilo ja jokaiselle halukkaalle seurakuntalaiselle on autettava löytämään oma kutsumus palvella Kristusta omalla tavallaan.

Kommenttipuheenvuorossaan isä Aleksej Sjöberg korosti, että hengellinen jälleenrakentaminen ei tarkoita paluuta ”vanhaan normaaliin”. Päivien aikana korostuikin useaan kertaan uudenlaisen toiminnan suunnittelu ja sen toteuttaminen.

Keskusteluissa nousi esiin, että jokaisen seurakunnan työntekijän on omaksuttava omaan ydintehtäväänsä kuuluvat asiat. Työtehtäviä voi kuitenkin olla moninaisia ja jokaisen on hyvä tehdä vähän kaikkea, vaikka joku tietty tehtävä ei omaan toimenkuvaan kuuluisikaan.

Tampereen kanttori Jenni Hakkarainen esitteli omassa puheenvuorossaan, mitä kaikkea seurakuntakanttori tekee ja voi tehdä. Kanttorin työ voi olla myös diakoniaa, jota voi toteuttaa esimerkiksi rahankeräyskonsertteja järjestämällä. Myös käytännön diakoniatyö on usein osa seurakunnan kanttorin tehtäviä. Ennen kaikkea kanttorin on säteiltävä kirkkomusiikin kautta. Tärkeintä on ihmisten kohtaaminen omalla persoonallaan ja iloisen elämänasenteen välittämistä kirkkokansalle ja kuorolle.

Lauantaina iltapäivällä seurakunnat suunnittelivat keskenään tulevaa. Tämän osion lopuksi metropoliitta Elia piti vielä puheenvuoron perinteen ja uuden yhdistämisestä, jossa hän toisti keväällä paimenkirjeessään antamansa lupauksen näyttää suuntaa ja kulkea edellä varmistaen, että kirkko säilyy ehyenä - erityisesti opetuksen kautta, mutta myös käytännön esimerkillä kohti ”uutta normaalia” Oulun hiippakunnassa.

Esipaimen korosti, että Oulun hiippakunnan hengellisen työn tekijät, erityisesti papisto, on kutsuttu palvelemaan, ei palveltavaksi. Tästä syystä myös hän tahtoo piispana palvella seurakuntalaisia, osallistua seurakuntien tavalliseen toimintaan, kerhoihin ja leireihin.

Käytännön diakonian tasolla metropoliitta lupasi osallistua Oulun seurakunnan diakonia-aamiaisten tarjoiluun ja vahvistaa yhteistyötä Filantropian kanssa. Syksyllä hiippakuntakeskuksessa alkavat kuukausittaiset liturgiat sekä matalan kynnyksen keskusteluillat vaihtuvista hengellisistä teemoista.

Hiippakuntapäivät huipentuivat lauantai-illan piispalliseen vigiliaan, jossa mukana palveli vasta valittu Kokkolan pappi isä Jaso Pössi, ja sunnuntaiaamun liturgiaan. Liturgian yhteydessä metropoliitta Elia siunasi tammikuussa Tampereella työnsä aloittaneen isä Tuomas Kallosen toimeensa seurakunnan toisena pappina sekä muisti 50 vuotta täyttänyttä kirkkoherra Aleksej Sjöbergiä kirjalahjakortilla.

Seuraavat hiippakuntapäivät on tarkoitus järjestää vuonna 2022.

Teksti ja kuva: Artturi Hirvonen