Koronan jälkeen katsomme eteenpäin

Ajankohtaista | 18.05.2021

Oulun metropoliitta Elian paimenkirje.

Jumalan armosta olen saanut palvella Oulun hiippakunnan piispana jo yli kuusi vuotta. Kiitän Jumalaa näistä vuosista, myös viimeisistä vaikeasta koronavuodesta. Tilanteen vähitellen helpottaessa katsomme nyt eteenpäin vanhan uskomme, mutta uuden toivon ja rakkauden avulla.

Laajan hiippakuntamme eri osissa koronarajoitusten poistuminen tapahtuu eri tahtia paikallisten viranomaisten määräysten ja suositusten mukaan. Yhteistä on se, että kaikki seurakunnat lähtevät liikkeelle tavoittamaan jäseniään. Jumala on antanut meille aikaa pohtia elämää ja omaa paikkaamme siinä. Nyt on tarpeen katsoa, kuinka aloitamme uudessa tilanteessa ja monella tavoin uusin keinoin.

Emme voi palata entiseen monestakaan syystä. Pandemia tulee jättämään jälkensä kirkon jumalanpalveluksiin ja muuhun elämään. Tämäkin kriisi pitää sisällään mahdollisuuden uudistumiseen. Seurakunnissamme on viimeisen vuoden aikana suunniteltu ja toteutettu seurakuntaliitoksia ja niiden kautta avautuvaa uutta tilannetta. Seurakuntaelämä tulee muuttumaan joka tapauksessa. Pyrimme Jumalan avulla siihen, että pandemian jälkeen meille koittaa hengellisen nousun ja kasvun aika sielun ja ruumiin pelastukseksi.

Esipaimen

Esipaimenena pyrin olemaan opettaja, paimen ja pappi eli uhrin kantajana. Niin Kristuskin oli.

Opetustyössä haluan opettaa Kristuksen sanaa oikein, koska siitä kasvaa oikeutukseni toimia piispana ja toimittaa sakramentteja. Koen velvoittavana ilona sen, että hiippakunnan papisto ja kirkkokansa pyytävät jokaisessa liturgiassa Jumalaa säilyttämään minut ”Kristuksen totuuden sanaa oikein opettavana”.

Opetus johdattaa Jumalan kansan kohti Jumalan valtakuntaa ja uutta aikaa ja olosuhteita, joissa Oulun hiippakunnassa kulloinkin eletään. Tahdon näyttää suuntaa ja kulkea edellä varmistaen, että kirkko säilyy ehyenä.

Paimenena olen korostetusti pastoraalisen työn tekijä: kuuntelija, kanssakärsijä ja hengellinen opas. Kiinnitän erityistä huomiota papistoon ja muihin työntekijöihimme ja kannan huolta heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan.

Piispana käsittelen myös hallinnollisia asioita, mutta pastoraalinen palvelu on ensisijaista.

Ehtoollisliturgian toimittaminen on elämäni ilo. Siinä me kaikki, papisto ja koko Jumalan kansa, elämme todeksi Kristuksen kirkon yhteyttä Oulun hiippakunnassa. Jokaiseen seurakuntavierailuuni kuuluu liturgian toimittaminen. Juhla muodostuu liturgiasta, ei piispan vierailusta. Samoin jokainen seurakuntavierailu on minulle mahdollisuus olla mukana seurakunnan arjessa ja osallistua ns. tavalliseen toimintaan kuten lasten ja nuorten kerhoihin, leireihin ja diakonia-aamiaisten tarjoiluun. Haluan kohdata juuri sinut!

Työntekijämme

Pappeuden ja piispuuden pyhyys ei tarkoita, että me, näihin tehtäviin vihityt olisimme automaattisesti pyhiä. Tässä hiippakunnassa koko papisto sitoutuu kasvamaan katumuksen kautta oman tehtävänsä edellyttämään nöyryyteen. Tahdomme kilvoitella yhdessä, koska muutoin laiminlyömme meille annetun armolahjan. Hiippakuntamme papisto ei odota ulkoista kunnioitusta asemansa takia. Meidät on asetettu palvelemaan, ei palveltaviksi. Tahdomme kulkea seurakuntalaistemme rinnalla heitä tukien ja palvellen.

Seurakuntalaisemme

Uudessa alussa työntekijät pyrkivät saamaan yhteyden jokaiseen ortodoksiin oman seurakuntansa alueella. Resurssimme ovat rajalliset, mutta käytämme niitä keinoja, kuten puhelinta, joita Jumala on viisaudessaan sallinut ihmisten kehittää.

Selvitämme parhaillaan paikallisten piirien perustamista eri puolille hiippakuntaa. Niiden tunnusmerkkinä on rakkaus Kristusta ja toisiamme kohtaan. Piispa, papit, kanttorit ja monet muut kirkkomme jäsenet osallistuvat näiden piirien luotsaamiseen. Piirit opettelevat rukoilemaan yhdessä, etsivät kohteita diakonialle, osallistuvat kansainväliseen palveluun ja huolehtivat toinen toisistaan. Kaitsemiseen osallistuvat piispa, seurakuntien työntekijät ja monet vapaaehtoiset. Kokoontumisissa seurakunnan työntekijä on läsnä joko paikan päällä tai netin kautta, mistä saadaan myös laadukasta opetusta ortodoksiasta ja tietoa kansainvälisestä diakoniasta. Piirit voivat vierailla toisten piirien luona tai eri pyhäköissä jumalanpalveluksissa. Pyhiinvaellukset luostareihimme ja oppimisretket Valamon opistoon ovat myös mahdollisia. Ja kaiken kruununa on osallistuminen liturgiaan ja ehtoolliselle aina kun se on mahdollista.

Etsivä diakonia tarvitsee juuri nyt uutta puhtia. Päätoimisia työntekijöitä on rajallinen määrä ja näin tulee olemaan jatkossakin. Nyt perustettavat piirit ovatkin työntekijöiden silmät ja korvat kentällä. Ne ovat myös kädet ja jalat, jotka tuovat seurakunnan tarjoamaa konkreettista apua sitä tarvitseville. Merkittävä henkinen ja hengellinen tuki on piirien mahdollistama läsnäolo yksinäisten ja marginaalissa elävien kohdalla. Nyt uuden alun kynnyksellä meidän on aika siirtyä sanoista tekoihin. Vähäosaiset ovat aina kanssamme, mutta nyt meidän velvollisuutemme on kohdata Kristus heissä ja tehdä Vapahtaja läsnäolevaksi heille. Niin täytämme Kristuksen käskyt.

Odotan innolla näiden piirien tapaamista kasvokkain tai virtuaalisesti. Pääsen netissä hetkessä luoksenne Kemijärvelle tai Vuokattiin, Seinäjoelle tai Poriin. Nähdään!

Monikulttuurisuus

Monikulttuurisuus on suuri siunaus Oulun hiippakunnalle kuten koko kirkollemmekin. Tiedän seurakuntiemme palvelevan rakkaudella eri kulttuurisista ja kansallisista taustoista tulevia jäseniään. Autamme heidän kotoutumistaan muistaen, että kirkon perustehtävä on lopulta kaikkien kotouttaminen taivaalliseen kotimaahamme.

Teitä muistaen

Oulun hiippakunnan piispana kannan huolta jokaisesta laumani jäsenestä. Hiippakunnan kotikappelissa rukoilen työntekijöiden ja seurakuntalaisten puolesta. Pyydän myös teidän esirukouksianne, että voisin Jumalan avulla opastaa ihmisiä elämään johtavalle tielle.

+ Elia