Elämänkatsomustiedon opetusta ei avata kaikille

Ajankohtaista | 26.03.2021

Katsomusopetukseen ei tehdä tällä hallituskaudella suuria uudistuksia – kokonaisselvitys asiasta on kuitenkin valmistelussa, kertoo opetusministeri Jussi Saramo Uutissuomalaisen haastattelussa.

Lapsia opiskelemassa

Kysymys koulun katsomusaineiden opetuksesta on ollut viime vuosina usein esillä mediassa. Opetusministeri Li Andersson toi jo vuonna 2019 keskusteluun idean elämänkatsomustiedon (et) avaamisesta kaikille oppilaille. Tammikuussa 2020 hän esitti Yleisradion haastattelussa ajatuksen et:n ja uskonto-opetuksen yhdistämisestä kaikille yhteiseksi oppiaineeksi.

Kirkon piirissä on näiden lausuntojen valossa esitetty synkkiä ennusteita uskonnonopetuksen tulevaisuudesta. Huolia on ollut vaikeaa hälventää, kertoo kirkon kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov.

– Meillä on ollut opetus- ja kulttuuriministeriöön jatkuvasti hyvä ja toimiva keskusteluyhteys. Viime syksynä kävimme muiden USKOT foorumin jäsenten kanssa keskustelemassa ministeri Anderssonin valtiosihteeri Minna Kelhän kanssa ja tämän vuoden tammikuussa osallistuin ministeriön järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun, jossa käsiteltiin katsomusopetusta. Olen yrittänyt tuoda esiin ministeriön viestiä siitä, että mahdolliset uudistukset tehdään perusteellisen harkinnan jälkeen ja eri osapuolia kuunnellen, mutta oman uskonnon opetus näyttäytyy silti monien silmissä uhanalaisena.

Yhteinen aine toistaiseksi utopiaa, nyt jarrua myös et:n avaamiseen

Ajatusta kaikille yhteisestä katsomusaineesta on tuotu julkisuudessa esiin hyvin vahvasti. Ylen teettämässä kyselyssä jopa 70% suomalaisista ilmoitti kannattavansa tällaista uudistusta. Siitä huolimatta Okulov pitää ratkaisua edelleen hyvin epätodennäköisenä.

– Et-puolellakaan ei kannateta tätä vaihtoehtoa. Vapaa-ajattelijat puolestaan hyväksyisivät yhteisen oppiaineen vain siinä tapauksessa, että uskonnon opetus poistettaisiin koulusta kokonaan ja korvattaisiin kaikille pakollisella elämänkatsomustiedon opetuksella.

Vaikka uskonnon ja et:n kannattajien näkemykset eroavat monin tavoin toisistaan, myös huolet ja ongelmat ovat nykymallissa osin yhteisiä.

– Molemmissa leireissä kärsitään tilanteista, joissa katsomusaineita yhdistellään villisti niin, ettei opetusta valvo kukaan. Myös opettajien kelpoisuusvaatimuksista on ristiriitaisia tulkintoja. Vaikka koulujen opetusjärjestelyistä on tehty useita valituksia ja kanteluita, niin tilanteisiin tuntuu olevan vaikeaa puuttua.

Onkin selvää, että nykyisessä katsomusopetusmallissa on kehitettävää. Eri osapuolet ovat kuitenkin enimmäkseen yhtä mieltä siitä, että radikaaleja muutoksia ei pidä tehdä hätiköiden.

Et-opetuksen avaamista ortodoksiseen ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville on monissa yhteyksissä pidetty ensimmäisenä todennäköisesti toteutuvana muutosaskeleena. Myös Sirpa Okulov on uumoillut, että tämä uudistus voisi tapahtua piankin.

Nyt nämäkin spekulaatiot voidaan laittaa toistaiseksi hyllylle, viestitti nykyinen opetusministeri Jussi Saramo Uutissuomalaisen haastattelussa 23.3.2021:

– Hallitusohjelman ulkopuolisena asiana tähän tarvittaisiin hallituspuolueiden yhteinen näkemys, jota ei valitettavasti ole saavutettu.

Saramon mukaan valmisteilla olevalla kokonaisselvityksellä tähdätään siihen, että viimeistään seuraava hallitus voi heti hallitusohjelmaansa kirjoittaessaan niin halutessaan tehdä laajojakin ratkaisua, eikä asiaa tarvitse taas kerran siirtää pidemmälle tulevaisuuteen.

Väärinkäsitykset ja ennakkoluulot leimaavat yhä keskustelua katsomusaineista

Sirpa Okulov on ollut pitkään huolissaan siitä, että sekä oppilaiden huoltajilla että päättäjillä on edelleen paljon vääriä käsityksiä sekä et:n että uskonnon tuntien sisällöistä. Omat, useamman vuosikymmenen takaa peräisin olevat kokemukset uskonnon opetuksesta istuvat sitkeässä ja vaikeuttavat rationaalista keskustelua.

Monet ovat esimerkiksi arvelleet, että et-opetuksen avaaminen ortodoksiseen ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville oppilaille saattaisi ainakin tilapäisesti nostaa siihen osallistuvien määrää reilustikin – erityisesti Etelä-Suomessa. Mielikuvat eri oppiaineista ovat kuitenkin usein virheellisiä. Mikäli opetus jossain vaiheessa avataan, valinta eri oppiaineiden välillä ei siis välttämättä perustu oikeaan tietoon.

– Jotkut luulevat edelleen, että uskonnonopetus on sokeaa ja vakaumuksellista omaan uskontoon indoktrinointia ja et puolestaan eri katsomuksiin ja myös maailman uskontoihin laajemmin ja objektiivisemmin perehdyttävää opetusta. Näin ei kuitenkaan ole – et on luotu uskonnottomille, eikä uskonnoista puhuta alaluokkien opetussuunnitelmassa mitään, yläluokillakin vain vähän.

Evankelis-luterilaisen kirkon edustajat ovatkin tuoneet esiin huolensa uskonnon lukutaidon heikkenemisestä, mikäli et-opetus avataan ja saavuttaa laajaa suosiota.

Tehtyjen selvitysten mukaan ortodokseilla ei vaikuttaisi olevan suurta halua vaihtaa et-opetukseen, vaikka se mahdollista joskus olisikin.

– Itä-Suomen yliopiston vuonna 2016 toteuttama kysely (2016) ja Elisa Hyvärisen pro gradu -tutkielma antoivat hyvin samankaltaisia tuloksia. Ortodoksioppilaat arvostavat oppiainetta ja huoltajat pitävät opetusta tärkeänä, vaikka sen toteutukseen liittyykin monin paikoin erilaisia käytännön ongelmia. Ongelmat on kuitenkin tehty ratkottavaksi, toteaa Okulov.