”Milloin, jos ei nyt?”

Ajankohtaista | 05.03.2021

Hammaslääkäri Henri Suojanen, 47, kannustaa kirkon aktiivijäseniä ortodoksisen teologian opintojen pariin.

Henri Suojanen

Muutama vuosi sitten Ortodoksisella seminaarilla kuvattiin humoristinen opiskelijarekrytointiin liittyvä video, jossa nimettömäksi jäävä fiktiivinen haastateltava kuvaa ”ajautumistaan” teologian opintojen pariin. Hän kertoo, kuinka oman seurakunnan jumalanpalveluksiin osallistuminen ”lähti lapasesta” ja johti lopulta täysipäiväiseen opiskeluun seminaarilla.

No, vitsi vitsinä, mutta jutussa on totta toinen puoli. Aika moni ortodoksisen teologian opiskelija voisi kuvata omaa tietään vähän samaan tapaan. Yksi heistä on tamperelainen Henri Suojanen, joka aloitti opinnot ortodoksisen teologian maisteriohjelmassa syksyllä 2015.

– Hengellisyys on ollut itselleni läheinen asia niin kauan kuin muistan. Sukuni on Etelä-Pohjanmaalta, ja olin evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Lapsena, ja vielä rippikouluiässä suhteeni kansankirkkoon oli tiivis ja lämmin, mutta aikuisuuden myötä tiemme ilman erityistä dramatiikkaa erkanivat. Ortodoksiseen kirkkoon liityin aikanaan opiskellessani hammaslääketiedettä Helsingissä. Minua kutsuivat ja vetivät kirkkoon nimenomaan jumalanpalvelukset, joihin osallistumisesta tuli aina vain tärkeämpi osa elämääni.

Ajatus teologian opinnoista kävi mielessä tämän tästä vuosien varrella.

– Voisi sanoa, että esteeksi muodostui onnistunut ammatinvalinta. Työskentelin vuodesta 2006 alkaen kokopäivätoimisena hammaslääkärinä, joka oli – ja on edelleen – minulle sekä kutsumusammatti että mahdollisimman sopiva työ. Siihen elämään oli helppo jumiutua kiinni.

Loppuvuodesta 2014 koitti kuitenkin havahtumisen hetki.

– Olin ajatellut, että yli 40-vuotiaana on jo myöhäistä lähteä uusien opintojen pariin, mutta rohkaisu tuli yllättävältä suunnalta. Hoidan hammaslääkärinä paljon ikäihmisiä ja juuri nämä erityisen iäkkäät, mutta yhä aktiiviset lähes 90-vuotiaat asiakkaat saivat ajatukseni uusille urille. He kannustivat minua sanattomasti tarttumaan toimeen osoittamalla, että aktiivista elämää voi olla jäljellä vielä vaikka kuinka kauan. Senkin ymmärsin, että oma osani voi olla toisenlainen, voisin myös kuolla verrattain nuorena. Siinä tapauksessa olisi entistä tärkeämpää kurkottaa kohti uutta, eikä kiinnittyä  tarpeettomasti aiempiin valintoihin. Mietin että milloin, jos ei nyt. Päätin, että haen keväällä ja jos pääsen sisään, niin myös lähden.

Palvelemista seuraa oppiminen

Henri Suojanen vietti Joensuussa reilut kolme vuotta. Siinä ajassa tulivat suoritetuksi kaikki välitöntä läsnäoloa vaativat opinnot – esimerkiksi kielet (heprea, kreikka ja kirkkoslaavi) ja liturgiset opinnot.

Nyt koronapandemian myötä yliopistot ovat siirtyneet etäopetukseen ja erilaiset etäopiskelumahdollisuudet ovat teologiankin opinnoissa jatkossa arkipäivää. Jatkossa maisteritutkinnon suorittaminen ei edellytä enää pitkäaikaista Joensuussa asumista. Kyvykäs opiskelija voi suorittaa merkittävän osan opinnoista etänä.

– Itse en asunut seminaarilla, vaan osallistuin siellä vain yhteisiin jumalanpalveluksiin ja ruokailuihin. Siitä huolimatta seminaarin merkitys opinnoissa oli ratkaisevan tärkeä. Kirkossa suoritettavien liturgisten opintojen lisäksi seminaarilla oli tarjolla esimerkiksi laulun ja resitatiivisen lukemisen opetusta ja äänenkäytön ohjausta. Myös kirkkovuoden kierto hahmottuu seminaarilla seurakuntaelämää paremmin arkipäivän palvelusten ja pienempienkin juhlien huomioimisen vuoksi. Omana läsnäoloaikanani oli voimassa suositus, että jokainen opiskelija osallistuu seminaarilla toimitettaviin palveluksiin yhden kokonaisen kirkkovuoden ajan. Itse ehdin mukaan kolmelle kierrokselle ja sain siitä paljon.

Niin pakollisia kuin ne ovatkin, Suojanen ei osaa ajatella liturgisten harjoitusten tekemistä niinkään suorittamisen, vaan palvelemisen ja kasvamisen näkökulmasta.

– Kokemukseni mukaan siinä on kyse kirkon jumalanpalveluselämään kiinni kasvamisesta. Taitojen karttuessa osallistuminen muuttuu hiljalleen palvelemiseksi, jota seuraa sitten oppiminen. Esimerkiksi lukijana tai ponomarina toimiminen tai jumalanpalvelusjärjestyksen sisäistäminen vaatii jatkuvuutta ja toistoja.

Molempia on tarjolla parhaiten seminaarilla, jossa eri tehtäviin saa myös yksilöllistä ohjausta.

– Kaikki opiskelijat tulevat erilaisista lähtökohdista ja ohjaus räätälöidään käytännössä mittatilaustyönä jokaiselle. Ilmapiiri seminaarilla on kannustava ja rohkaiseva: palveluksiin osallistumista ei tarvitse omalla palvelusvuorollakaan jännittää: palautetta annetaan rakentavasti ja keskustelevassa hengessä.

Paketti on kunnossa myös yliopiston puolella.

– Sanoisin, että ortodoksisen teologian laitoksella annetaan sekä sisällöllisesti että akateemisesti jopa kiusallisen hyvää ohjausta: jos opinnot eivät etene, syytä ei kannata etsiä ainakaan sieltä päästä. Yliopiston kampus on lisäksi mukavan kompakti, kuten koko Joensuu kaupunkinakin. Itse viihdyin mainiosti, vaikka Itä-Suomi oli minulle entuudestaan vierasta seutua.

Oma palvelutehtävä selkiytyy ajan kanssa

Tällä hetkellä Suojanen suorittaa syventäviä opintoja hiljalleen työn ohessa. Suhde kotiseurakuntaan on tiivistynyt entisestään. Suojanen palvelee Tampereella lukijana ja seurakunnan pääpyhäkön isännöitsijänä. Arkkipiispa Leo vihki hänet lukijaksi pyhäkön 120-vuotisjuhlassa marraskuussa 2019.

– Tein koko opiskeluajan päivystävän hammaslääkärin töitä eri puolilla Itä-Suomea ja nyt työskentelen kotikaupungissani Tampereella. Opinnot etenevät pikku hiljaa, en osaa kiirehtiä. Olen vakuuttunut siitä, että tulen jatkamaan hammaslääkärinä vielä valmistumisen jälkeenkin, mutta millä tavalla ja missä määrin, se jää nähtäväksi.

Opintoja harkitsevia Suojanen haluaa rohkaista hätkähdyttävällä muistolla omasta opiskelu-ajastaan.

– Kuten kerroin, mietin itse pitkään, voinko lähteä opiskelemaan vielä keski-ikäisenä. Sitten eräänä yksittäisenä iltapäivänä havahduin huomaamaan, seminaarin ruokapöydässä istui kuudella eri vuosikymmenellä syntyneitä opiskelijoita, vanhimmat 1940-luvulla ja nuorimmat 1990-luvulla. Se oli hieno hetki.

Viimeistään ensi syksynä joukossa on myös 2000-luvulla syntyneitä. Lue lisää hakemisesta: https://ort.fi/uutishuone/2021-02-10/ortodoksisen-teologian-hakuvinkit-talteen

Teksti: Maria Hattunen
Kuva: Heikki Santasalo