Helsingin hiippakunnan koronarajoitukset ennallaan helmikuun loppuun

Ajankohtaista | 28.01.2021

Seurakunnat palvelevat edelleen jäsenistöään poikkeusjärjestelyin – toiminnan rajauksella turvataan tulevaa toimintaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki 27.1. päätöksen kieltää edelleen yli kymmenen hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisä- ja ulkotiloissa Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueella. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella kokoontumisraja on 20 henkeä.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto ei ole vielä tehnyt uusia, helmikuun loppua koskevia päätöksiä, mutta sen aiempi päätös tiukoista kokoontumisrajoituksista on voimassa vielä 10.2. saakka.

Viranomaisten linjaukset viestivät selkeästi: epidemiatilanne ei mahdollista ankarien rajoitustoimien purkamista tässä vaiheessa – pikemminkin päinvastoin. Valtioneuvosto on varautunut epidemian hillitsemiseen maanantaina 25.1. päivitetyllä kolmiportaisella hybridistrategialla, jonka eri toimenpidetasot sisältävät vielä nykyistä huomattavasti vahvempia rajoitustoimia.

Näiden viestien valossa arkkipiispa Leo on hiippakunnan koronatiimiä kuultuaan päättänyt, että nykyisiä rajoitustoimia jatketaan Helsingin hiippakunnassa helmikuun loppuun. Jumalanpalvelukset toimitetaan siis edelleen suljetuin ovin ja kaikki kokoava toiminta on tauolla.

Päätös koskee myös lasten ja nuorten toimintaa – kerhoja, leirejä ja ulkotapahtumia – siitä huolimatta, että Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit päättivät 27.1. avata rajoitetusti lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Poikkeuksen muodostavat mahdolliset monimuoto-opetuksena järjestettävät kristinoppikoulut, joissa sallitaan lyhytaikaiset vakiintuneella kokoonpanolla olevat kokoontumiset maksimissaan kymmenelle hengelle henkilöstö mukaan lukien. Näissä kokoontumisissa tulee luonnollisesti noudattaa kaikkia voimassa olevia hygieniaohjeita ja -rajoituksia.

Kirkko palvelee rajoituksista huolimatta

Tunnemme kaikki valtavaa koronaväsymystä. Ikävöimme kirkkoon, ikävöimme toisiamme. Haluaisimme vähintään tietää, mihin saakka tämä piina jatkuu. Kuinka kauan meidän on vielä jaksettava, pohtii moni.

Meidän on nyt etsittävä voimaa siitä, että olemme selviytyneet tänne asti. Olemme onnistuneet siinä, että seurakuntatoiminnan piiristä ei ole lähtenyt liikkeelle laajoja tartuntaketjuja. Olemme myös löytäneet uusia toimintatapoja sekä pastoraaliseen työhön että diakoniaan. Miksi antaisimme periksi nyt, kun olemme jaksaneet rokotteiden tuloon saakka?

Tehtävämme on nyt sitoutua kuuliaisesti turvaamaan sekä omaa että läheistemme terveyttä. Fyysisten kontaktien vähentäminen on tässä ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi käytämme maskia oikein kodin ulkopuolella liikkuessamme, huolehdimme turvaväleistä, pesemme ja desinfioimme käsiämme sekä yskimme ja aivastamme hihan yläosaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan. Viimeistään nyt on aika ladata myös koronavilkku. Koronatestiin hakeudutaan matalalla kynnyksellä.

Kirkon kanta koronarokotteeseen on yhteneväinen lääketieteellisen tiedon kanssa. Suosittelemme koronarokotteen ottamista kaikille, joilla ei ole siihen terveydellistä estettä.

– Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen esimerkkiä noudattaen aion itsekin mennä rokotettavaksi, kun oma vuoroni tulee. Haluan myös kannustaa kaikkia ottamaan rokotteen heti, kun se on mahdollista, toteaa arkkipiispa Leo

Vaikka kokoontuminen yhteisiin jumalanpalveluksiin ei ole juuri nyt mahdollista, niin seurakuntalaisilla on edelleen mahdollisuus seurata palveluksia verkossa ja päästä ehtoolliselle kunkin seurakunnan erikseen ilmoittamalla tavalla. Myös sielunhoidollisten keskustelujen käyminen papiston kanssa on mahdollista sekä kasvokkain että puhelimitse.