Kirkosta eroaminen väheni vuonna 2020

Ajankohtaista | 07.01.2021

Kirkon jäsenmäärä pieneni silti – pääasiassa jäsenistön ikärakenteen vuoksi.

Deisis -ryhmä

Suomen ortodoksisen kirkon jäsentilastot vuodelta 2020 ovat valmistuneet. Kirkon jäsenmäärä pieneni yhteensä 588:lla jäsenellä.

Vuoden lopussa kirkkoon kuului yhteensä 58 311 jäsentä. Heistä yli puolet (29 935) kuuluu Helsingin hiippakuntaan ja hieman yli kolmannes (19 126) Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan. Noin 15 prosenttia kirkon jäsenistä (9 025) kuuluu Oulun hiippakuntaan.

Suurin seurakunta oli vuoden 2020 päättyessä Helsinki (19 514 jäsentä) ja pienin Rautalampi (585).

Vuoden 2021 alkaessa toteutun seurakuntauudistuksen jälkeen seurakuntien keskinäinen kokojärjestys muuttui. Nyt Helsingin seurakuntaan kuuluu 22 666 jäsentä ja pienimmäksi seurakunnaksi jää Lapin seurakunta (1 044 jäsentä). Luettelo seurakuntien jäsenmääristä 1.1.2021 alkaen löytyy jutun lopusta.

Mainittuihin lukuihin sisältyy myös kirkon poissa oleva eli ulkomailla vakinaisesti asuva väestö, johon kuului 31.12.2020 kaikissa seurakunnissa yhteensä 2 530 henkeä. Ulkomailla asuvan väestön kotiseurakunta on yleensä suurempi kaupunkiseurakunta. Helsingin seurakunnan jäsenistä lähes tuhat asuu ulkomailla, Tampereen, Turun, Joensuun, Jyväskylän ja Oulun seurakunnissa on kaikissa toistasataa ulkomailla asuvaa jäsentä.

Kirkon kokonaisjäsenmäärään sisältyvät myös Lintulan luostarin sisaristo (8), Valamon luostarin veljestö (8) ja keskusarkistossa kirjoilla olevat 209 poissaolevaa jäsentä.

Koronavuosi vähensi kirkosta eroamista ja vaikeutti katekumeenitoimintaa

Koronavuonna 2020 kirkosta erottiin selvästi edellisvuosia vähemmän. Eroja kirjattiin yhteensä 793 (993 vuonna 2019). Kirkosta erotaan selkeästi eniten Helsingissä, jossa tosin myös kirkkoon liittyminen on vilkasta. Jo aiemmin on saatu selville, että eniten kirkosta eroaa sama ikäluokka, joka muodostaa enemmistön myös kirkkoon liittyjissä: 20–40 -vuotiaat. Uuden jäsentietojärjestelmän avulla seurakuntien on jatkossa mahdollista saada tarkempaa tilastotietoa eroamisista. Tähän tietoon pureutuminen saattaa osaltaan auttaa toimintojen kohdentamisessa ja seurakuntien työn kehittämisessä.

Kirkon jäseneksi liitettiin vuoden aikana joko mirhavoitelun sakramentin tai rekisteröinnin kautta yhteensä 702 jäsentä. Määrä on 20% edellisvuotta pienempi. Osa pudotuksesta selittyy varmuudella koronavirusepidemialla. Seurakuntien kasvokkain järjestettävä katekumeeniopetus jouduttiin keskeyttämään maaliskuussa, eikä kaikkia onnistuttu tavoittamaan loppukevään aikana sähköisesti. Myös syksyn epidemiatilanne on vaikeuttanut normaalia katekumeenitoimintaa ja siirtänyt kirkkoon liittämisiä tuonnemmas.

Samassa yhteydessä on todettava, että poikkeuksellinen tilanne on vauhdittanut verkko-opetuksen kehittämistä koko kirkon tasolla. Tätä voidaan tilanteen ikävyydestä huolimatta pitää positiivisena asiana.

Oulun hiippakunnassa kirkkoon liittyjiä oli kaikkiaan eronneita enemmän (158 liittyjää, 140 eroa). Seurakuntatasolla tarkasteltuna peräti kuudella seurakunnalla on syytä iloon samasta syystä. Ilomantsin, Haminan, Lappeenrannan, Turun, Oulun ja Vaasan seurakunnissa kirkkoon liitettiin useampia jäseniä kuin siitä erosi. Eniten plussalla olivat Turku (95 liitettyä ja 54 eroa), Lappeenranta (35/17) ja Vaasa (47/27). Tampereella ja Rautalammilla luvut olivat molemmissa sarakkeissa samat.

Väestön ikärakenne näkyy tilastoissa vielä vuosia

Sekä kastettuja että kuolleita kirjattiin vuoden 2020 tilastoon edellisvuosia vähemmän. Vuoden 2020 aikana kuoli 686 kirkon jäsentä (739 vuonna 2019).  Koronarajoitusten vaikutuksia tähän on mahdoton arvioida, mutta luku saattaisi olla suurempi, jos kirkko ei olisi reagoinut epidemiatilanteeseen sen edellyttämällä vakavuudella.

Kastettuja oli 245 (284 vuonna 2019). Kastettujen lukua pienensivät hiukan vuoden lopulla annetut alueelliset suositukset siirtää kasteiden toimittamista pahimman koronatartuntavaaran jälkeiseen aikaan.

Kastettujen ja kuolleiden välinen erotus (441) muodostaa valtaosan kirkon jäsenmäärän laskusta. Lukujen välinen suhde selittyy osin ortodoksievakkojen kokemalla syrjinnällä. Monien evakkoperheiden lapset kastettiin valtakirkon jäseniksi siinä toivossa, että tämä antaisi heille paremmat edellytykset sopeutua uusiin elinolosuhteisiin. Vaikka osa evakkojen jälkeläisistä on palannut ortodoksiseen kirkkoon, niin ns. ”puuttuvan sukupolven” aiheuttama lovi näkyy tilastoissa vielä pitkään yleistä väestökehitystä synkempinä lukuina.

Seurakunnat jäsenmäärän mukaisessa kokojärjestyksessä 1.1.2021 alkaen

Suomen ortodoksisessa kirkossa on nykyisin 12 seurakuntaa. 

  • Helsinki 22 666
  • Joensuu 6 761
  • Kuopio 5 759
  • Tampere 4 301
  • Kaakkois-Suomi 4 145
  • Turku 3 124
  • Taipale 2 485
  • Jyväskylä 2 231
  • Oulu 2 218
  • Saimaa 1 890
  • Kajaani 1 462
  • Lappi 1 044

Oheisessa pdf-liitteessä seurakunnittaiset jäsentilastot vuodelta 2020 taulukkomuodossa.

Juttua muokattu 11.1.2021. Keskusrekisterissä tapahtunut virhe korjattu. Jyväskylän seurakunnasta erosi 32 jäsentä, ei 42. Kirkosta eronneiden kokonaismäärä ei näin ollen ollut 803, vaan 793 jäsentä. Taulukko vaihdettu korjattuun versioon.

Teksti: Maria Hattunen
Kuva: Tuukka Rantanen