Tutkimustietoa katekumeenityöstä

Ajankohtaista | 29.12.2020

Katekumeenien tiedonhankintaa selvittänyt tutkimus tuotti myös kiinnostavaa tietoa katekumeeniopetuksesta laajemmin.

Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa opiskeleva Eetu Karjalaisen tutkkimusraportti aiheesta Ortodoksisen kirkon katekumeeniopetukseen osallistuneiden tiedonhankinta ja informaatiokäyttäytyminen on valmistunut.

Karjalainen haluaa vielä kerran kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita ja pahoitella, että lopullisen tutkimusraportin julkaiseminen viivästyi.

Kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2019 Google Forms -kyselyllä. Linkkiä kyselyyn jaettiin Suomen ortodoksisen kirkon virallisilla verkkosivuilla sekä kirkon ylläpitämällä Facebook -tilillä Ortodoksit Suomessa. Tampereen ortodoksinen seurakunta jakoi linkin omalla Facebook -tilillään. Lisäksi linkki lähetettiin sähköpostitse Helsingin ortodoksisen seurakunnan vuoden 2019 katekumeenikurssilaisille sekä Oulun ortodoksisen seurakunnan vuoden 2019 ja aiempien vuosien katekumeenikurssilaisille. Vastausaika oli 1.–24.11.2019.

Kyselyyn saapui 167 vastausta. Vastanneista enemmistö (73,1%) oli naisia. Vastauksia tuli eniten suomalaisen ortodoksisuuden kannalta merkittävimmistä kaupungeista: Helsingistä, Oulusta, Kuopiosta, Joensuusta ja Tampereelta.

Suurin osa vastaajista (73,7 %) oli osallistunut katekumeeniopetukseen vuosien 2014-2019 aikana, 34,7 prosenttia juuri vuonna 2019. Noin kolmannes vastaajista on osallistunut katekumeeniopetukseen ennen vuotta 2014.

Mikä motivoi osallistumaan, miten onnistuttiin?

Valtaosa kyselyyn vastanneista (71,9 %) ilmoitti katekumeeniopetukseen osallistumisen syyksi halun liittyä ortodoksiseen kirkkoon. Myös yleinen kiinnostus ja halu kerrata ortodoksisen uskon perusteita veti opetuksen piiriin. Katekumeeniopetukseen osallistumiseen motivoi myös esimerkiksi läheisen liittyminen kirkkoon, musiikki ja kirkon työntekijöiden tai teologien luennot.

Yleinen mielipide katekumeeniopetuksesta on tutkimuksen mukaan positiivinen. Yli 90 prosenttia vastaajista katsoi, että katekumeeniopetus on ollut selkeää ja ymmärrettävää ja se on antanut heille uutta tietoa ortodoksisesta kirkosta ja uskosta. 87,4 prosenttia on täysin tai osittain samaa mieltä, että kaiken kaikkiaan katekumeeniopetus on ollut hyvää ja se on järjestetty onnistuneesti.

Katekumeeniopetukseen osallistuneet ovat kokeneet saaneensa tyydyttäviä vastauksia ortodoksista kirkkoa ja uskoa koskeviin kysymyksiin. Yli 80 prosenttia katsoi myös, että opetuksen järjestäjät ovat kuunnelleet katekumeenien omia ajatuksia, mielipiteitä ja ehdotuksia.

Avoimissa kysymyksissä vastaajat antoivat positiivista palautetta muun muassa kirjasuosituslistoista, luentopodcasteista ja opetusvideoista. Opetus koettiin ihmisläheisenä ja ”asenne osallistujiin oli kunnioittava ja avoin”: katekumeeniopetuksessa ei korostettu oman uskonnon erinomaisuutta tai yritetty ”käännyttää”, mikä lisäsi luottamusta. Lisäksi pappien korkeakoulutuksellinen tausta ja hengellinen elämä antavat heille valmiuksia kohdata erilaisuuden kirjon ja vastata syvällisiinkin kysymyksiin. Vastauksissa nousi esiin myös opetuksen seurakuntayhteyttä rakentava luonne: katekumeeniopetus ei tarjoa ainoastaan tietoa, vaan se myös ”auttaa katekumeenia integroitumaan seurakunnan toimintaan ja ohjaa yhteisöllisyyteen”.

Kritiikkiä ja kehitysehdotuksia

Avointen kysymysten negatiivisessa palautteessa tuotiin puutteena esille se, että opetuskerroilla ei ehditty käsitellä asioita kovin syvällisesti. Joissakin vastauksissa opetuksen vetäjän suhtautuminen tunnettiin yksipuolisena ”yksinpuheluna” eikä kurssiin osallistuvia otettu huomioon tai opetuksen vetäjää ei ole koettu pätevänä tai tarpeeksi hyvin valmistautuneena. Myös opetuksen selkeän rakenteen puute ja opetuksessa käsiteltyjen teemojen epäjohdonmukaisuus ja sattumanvaraisuus mainittiin. Vastauksia haluttuihin kysymyksiin oli vaikea saada esimerkiksi opetuksen rajallisen ajan tai ihmisten yhteensopimattomien ajattelutapojen takia.

Vastaajilta löytyi myös ideoita katekumeeniopetuksen kehittämiseen. He toivoivat muun muassa enemmän jo ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien maallikkojen näkemyksiä käytännön rukouselämästä ja arjen ortodoksisuudesta sekä kirkon yhteydessä olemisesta. Myös jumalanpalveluksiin, kirkkokäyttäytymiseen ja -tapoihin sekä kirkkotiloihin liittyvää opetusta kaivattiin enemmän. Vastauksissa toivottiin myös enemmän yksityistä ohjausta.

Koko raportti on ohessa pdf-muodossa.

Tutkimusraporttia koskevia kysymyksiä tai palautetta voi lähettää osoitteella eduardo.karjalainen@gmail.com