Hengellinen työ vaatii tuekseen hyvin hoidetun hallinnon

Ajankohtaista | 25.05.2020

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon kommentti mediassa viime aikoina käytyyn keskusteluun kirkon hallinnon puutteista.

Mediassa on viime päivinä käsitelty Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa kriittisessä valossa. Erityisesti julkisuudessa ovat olleet kirkon hallinnolliset ja juridiset asiat. Myös kirkon ylintä johtoa on arvosteltu voimakkain sanoin.

Kirkkoa ja kirkon johtoa saa, ja toisinaan pitääkin, arvostella. Kunnioitamme sananvapautta, myös kirkossa ja kirkon asioita seuraavassa mediassa.

Suuri osa nyt esille tulleesta kritiikistä on esitetty nimettömyyden suojasta. Kritiikissä korostuvat yksittäisten kirkon jäsenten ja työntekijöiden tunteet. Silti myös nämä tunteet ja kokemukset on otettava vakavasti. Yhteinen kirkkomme on hengellinen yhteisö, mutta sen pitää hoitaa myös maallisiin asioihin liittyvä hallintonsa hyvin. Kirkon pitää noudattaa lakia, ja kirkon on kohdeltava työntekijöitään hyvän työnantajan tavoin.

Jos tarkastelemme kirkon kehitystä viimeisten vuosikymmenten ajalta, voimme havaita kaksi rinnakkaista kehityskulkua. Toisaalla näemme jo jälleenrakennusvuosista alkaneen kasvun, jonka myötä ortodoksinen usko on omaksuttu arvostetuksi osaksi yhteiskuntaa ja sen moninaisuutta. Toisaalla näemme, kuinka vahva suuntautuminen hengelliseen työhön on kasvattanut osaamisvelkaa ja -puutetta hallinnollisella puolella.

Näitä kehityskulkuja ei voi erottaa toisistaan. Jotta voimme edistää kirkon hengellistä elämää, meidän on kyettävä vastaamaan myös meille julkisoikeudellisena yhteisönä asetettuihin vaatimuksiin.

Kirkossamme ollaan parhaillaan toteuttamassa historiallisen suurta hallinnon ja seurakuntarakenteen uudistusta, jolla suuntaamme resurssit entistä tehokkaammin sekä hengelliseen työhön että hallinnollisen asiantuntemuksen kehittämiseen. Esimerkiksi seurakuntien taloushallinto hoidetaan jo nyt yhtä seurakuntaa lukuun ottamatta kirkon yhteisessä taloustoimistossa, jonka työntekijöiden osaaminen on ajan tasalla.

Oman osaamisen kehittämisen tulee jatkossa olla luonteva osa kaikkien kirkon ja seurakuntien työntekijöiden työnkuvaa. Meidän on kirkkona tarjottava papistolle ja erityisesti esimiestehtävissä toimiville kirkkoherroille tässä ajassa relevanttia täydennyskoulutusta, joka tukee kirkon hengellisen perustehtävän toteuttamista. Lisää osaamista tarvitsevat myös luottamushenkilöt, jotka tekevät sekä kirkossa että seurakunnissa tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä.

Kirkko toimii maailmassa johdattaakseen ihmisiä pelastukseen. Sillä on suuri tehtävä, mutta tehtävää toteuttavat ihmiset, jotka eivät koskaan ole täydellisiä. Tämä koskee kirkon työntekijöitä, hallintoa ja myös meitä piispoja, joille on annettu erityisen suuri vastuu. Arkkipiispana koen kantavani tätä vastuuta parhaiten toteuttamalla niitä uudistuksia ja muutoksia, jotka varmistavat Suomen ortodoksisen kirkon toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Tähän työhön kutsun mukaan kaikki kirkon jäsenet, työntekijät ja luottamushenkilöt.