Rukoilemme äitien ja kaikkien perheiden puolesta

Ajankohtaista | 09.05.2020

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon äitienpäivätervehdys 10.5.2020.

Kristus nousi kuolleista!

Toukokuun toisena sunnuntaina vietämme perinteisesti äitienpäivää. Tälle päivälle ajoittuu kirkkokalenterissamme myös Samarialaisen naisen sunnuntai. Tänään muistellaan edesmenneitä äitejä ja isoäitejä kirkkoveisun sanoin “olkaa iäti muistetut”; muille toivotamme “monia armorikkaita vuosia.” Mutta yhtä hyvin rukoilemme tänään kaikkien perheiden puolesta.

Äideille on perinteisesti uskottu perheissä mittaamattoman arvokas kasvatustehtävä, jonka merkitys ei ole jäänyt huomiota vaille. Meidän omassa ajassamme puhutaan esimerkiksi äidinkielestä, kielestä, jonka äiti opettaa lapselleen. Itse sanana ”äiti” on varmasti niitä ensimmäisiä, jotka lapsi omaksuu. Se on lämpöä ja rakkautta hehkuva sana. Ja äidin iltalaulu on uponnut sisimpäämme niin, että saatamme muistaa sen läpi elämämme.

Kristillinen kasvatusihanne sisältää kulttuurin ja perinteen siirtämistä uudelle sukupolvelle. Rukouksen viljelemisen taidon opettaminen on erottamaton osa tätä tehtävää. Lapsiaan rakastava äiti onkin usein myös rukoileva äiti, joka tahtoo ammentaa voimaa rakkauden alkulähteestä – Jumalasta.

Perhe on ihmisen tyyssija, koti, ihmiseksi kasvamisen paikka. Koti on varmasti sellainen paikka, missä ihminen saa olla sellainen kuin on. Paikka, jossa hänet hyväksytään ja jossa häntä rakastetaan. Siellä opettelemme pyytämään ja antamaan anteeksi. Koti on paikka, jossa opettelemme rakastamaan lähimmäisiämme. Sen merkitys korostuu erityisesti nyt poikkeusoloissa. Moni tuntee parhaillaan äitiyden haasteet ihan konkreettisesti ”nahoissaan”: kun lapsen koulukirjat lentelevät ja ovet paukkuvat; kun jakautuminen moneen rooliin samanaikaisesti kuormittaa mieltä; jos puolison työ on uhattuna ja epävarmuus heijastuu lapsiin; tai jos äiti on jäänyt yksin huolehtimaan perheestä ja kasvattamaan lapsia. Varmasti jokainen lapsi kasvattaa tänä sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana vanhempiaan yhtä paljon kuin vanhemmat yrittävät kasvattaa lastaan. Ennen kaikkea nyt pitää olla itselleen armollinen.

Jumala on kätkenyt salaisuuden äidin pyhään tehtävään: valtavan hellyyden ja rakkauden. Tämän toteutumiseksi kirkkomme kantaa nyt äitienpäivän rukoushetkessä rukouksen äitien puolesta Jumalalle seuraavin sanoin: ”Ihmisiä rakastava Herra! Katso laupeudellasi Sinun palvelijaisi, meidän äitiemme, puoleen ja kuule meidän rukouksemme, joita uskolla Sinulle heidän puolestansa kannamme, sillä Sinä itse olet sanonut: “Kaikki, mitä te anotte rukouksessa uskoen, sen te saatte” ja “Anokaa, niin teille annetaan, kolkuttakaa, niin teille avataan.” Sen vuoksi me, vaikka emme ansaitsekaan Sinun armoasi, mutta luottaen Sinun laupeuteesi, anomme: Osoita heille hyvyytesi. Täytä heidän hyvät aikomuksensa. Suojaa heidät rauhalla ja levolla ja terveydellä kaikkina heidän elämänsä päivinä.”

Näillä sanoilla haluan toivottaa tänä erityisenä pyhänä kaikille äideille monia, monia armorikkaita vuosia. Muistakaamme myös niitä äitejä, jotka ovat jo siirtyneet ajan rajan tuolle puolen.