Kirkollishallituksen päätöksiä 22.4.2020

Ajankohtaista | 22.04.2020

Etäyhteyksin järjestetyssä istunnossa tehtiin mm. koronapandemian taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä päätöksiä. 

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Arseni, metropoliitta Elia, kirkkoherra Marko Patronen, nunna Elisabet, Anna-Katriina Salmikangas, Matti Tolvanen

Yksityisoikeudellisten asiakirjojen allekirjoittaminen

Kirkollishallitus on 19.2.2020 (§1) valinnut palvelukeskuksen johtajaksi Hannele Meskuksen ja hän on ottanut toimen vastaan 23.3.2020 lukien. Kirkollishallitus on tehnyt 14.6.2019 (§59a) päätöksen nimenkirjoitusoikeuden lakkauttamisesta entiseltä palvelukeskuksen johtajalta.

Kirkollishallitus päätti myöntää palvelukeskuksen johtajalle Hannele Meskukselle oikeuden allekirjoittaa Suomen ortodoksisen kirkon puolesta annettavat yksityisoikeudelliset asiakirjat 23.3.2020 alkaen. Nimenkirjoitusoikeus on voimassa 31.12.2021 saakka.

Palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arviointi

Kirkolliskokous 25.-28.11.2019 teki päätöksen palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arvioinnista sen 5. täysistunnossa 27.11.2019 hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti. Kirkolliskokous edellytti, että arviointi aloitetaan huhtikuun 2020 loppuun mennessä ja sen on oltava valmis käsiteltäväksi kirkolliskokouksessa 2020.

Kirkollishallitus on saanut kokoukselleen 22.4.2020 kaksi tarjousta kirkon palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arvioinnista.

Kirkollishallitus päätti valita palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arviointiin kuopiolaisen
QL Partners Oy:n.

Kirkkomuseon säätiön hallituksen täydentäminen

Kirkollishallitus päätti Kirkkomuseon säätiön hallituksen esityksestä valita säätiön hallituksen jäseniksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle seuraavat henkilöt: Taidehistorian professorin Heikki Hankan, rovastit Timo Mäkirinnan ja Iivo Suvannon. Kuopion kaupungin edustajana säätiön hallituksessa jatkaa intendentti Marja Louni Kuopion taidemuseosta.

Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön sääntöjen mukaisesti Suomen ortodoksinen kirkollishallitus valitsee säätiön hallituksen jäsenet ja täydentää säätiön hallitusta tämän esityksestä. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu 4-8 jäsentä.

Koronan vaikutukset kirkon ja seurakuntien talouteen ja toimenpiteet seurakuntien ja kirkon toiminnan turvaamiseksi

Korona vaikuttaa monin tavoin seurakuntien tuloihin ja menoihin ja myös sitä kautta kirkon tuloihin ja toimintaan. Seurakuntien verotulojen ennustetaan laskevan noin 5% (arvio 1.4.2020). Vaikutukset alkavat näkyä huhtikuun verontilityksissä, jotka tilitetään seurakunnille huhtikuun lopussa.

Seurakuntien tulot vähenevät myös liiketilojen vuokrien osalta, leiri-, kerho ja tapahtumamaksujen osalta, sekä tuohus ja kolehtitulojen osalta.

Korona vaikuttaa myös seurakuntien ja kirkon menoihin. Matkakustannukset, tapahtuma- ja toimintamenot laskevat. Työnantajan työeläkemaksuihin tulee tilapäinen alennus ajalle 1.5.2020- 31.12.2020. Atk- ja tietoliikenne menot voivat nousta sekä diakonia avun tarve voi lisääntyä merkittävästi.

Kirkollishallitus päätti, että se ei tässä vaiheessa myönnä seurakunnille varattuja peruskorjaus (175 000 euroa), konservointi (70 000 euroa) ja kirkkomusiikkiavustuksia (10 000 euroa) eikä kirkon apurahoja
(20 000 euroa). Avustukset ja apurahat yhteensä ovat 275 000 euroa.

Kirkollishallitus suosittelee seurakuntia lykkäämään ei välttämättömiä hankintoja ja investointeja kunnes koronan taloudellisista vaikutuksista saadaan tarkempi kuva ja voidaan varmistua, että seurakunnan taloudellinen tilanne kestää tulevat hankinnat ja investoinnit.

Kirkko varautuu avustamaan seurakuntia, mikäli seurakunnan verotulot oleellisesti laskevat ja verotulojen lasku uhkaa vaarantaa seurakunnan toiminnan tai seurakunnan alueella ilmenee huomattava diakonia-avun tarve. Avustaminen tapahtuu seurakunnille varatuista peruskorjaus, konservointi, kirkkomusiikki ja apuraha avustuksista.

Uuden yhteisen lehden osalta kirkko lykkää rekrytointeja myöhempään ajankohtaan johtuen talouden epävarmasta tilanteesta.

Talouden tilannetta seurataan aktiivisesti. Avustusten ja investointien osalta tilanne arvioidaan uudelleen viimeistään kesällä 2020. Mikäli avustuksia ei ole ollut tarpeen jakaa seurakunnille kriisinavustuksina, käsitellään kirkollishallitukselle saapuneet peruskorjaus, konservointi, kirkkomusiikki ja apurahahakemukset syyskuun kirkollishallituksen istunnossa.

Tällä hetkellä Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin laajuutta ei voida tarkasti ennustaa. Kriisin ja rajoitusten kestolla on suuri vaikutus talouteen ja seurakuntien verotuloihin. Esitetyillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan seurakuntien ja kirkon keskeytyksetön toiminta myös kriisin keskellä.

Seurakuntien avustaminen kriisitilanteessa

Kirkollishallitus päätti myöntää arkkipiispa Leolle ja palvelukeskuksen johtajalle oikeuden hyväksyä hallintopäätöksellä seurakunnalle myönnettävä kriisiavustus enintään 20 000 euroa. Oikeus avustuksen myöntämiseen on voimassa 16.9.2020 asti. Avustusta voidaan myöntää taloudellisin perustein (esimerkiksi palkanmaksu seurakunnassa uhkaa vaarantua) tai kasvaneeseen diakonia tarpeeseen. Avustusesitykset valmistellaan talouden ja diakonian asiantuntijoiden toimesta. Myönnetyt avustukset tuodaan tiedoksi seuraavaan kirkollishallituksen istuntoon.

Lisäksi kirkollishallitus päätti, että palvelukeskuksen toimihenkilöt lähettävät avustusesityksen ennen hallintopäätöksen tekoa kyseisen hiippakunnan piispalle kuulemista varten.

Suomen ortodoksisen kirkon tilinpäätös 2019

Vuoden 2019 talousarvion loppusummaksi oli arvioitu 73 600 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 175 707,63 euroa (2018, 20 542,32 euroa) ja taseen loppusumma 16 963 681,77 euroa (2018, 17 259 897,59 euroa).

Keskusrahaston hoidossa oleville rahastoille on kirjattu 1,5 prosentin tuotto vuonna 2019.

Kirkon toimintatuotot ovat 3 011 39,76 euroa, ne ovat laskeneet 4,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (2018 +6,9 prosenttia). Vuoden 2018 toimintatuottoja (3 166 356,53 euroa) nosti kirkon saama testamenttilahjoitus. Henkilöstökulut 2 144 344,24 euroa ovat kasvaneet tilikaudella 2019 5,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (2018 +6,5 prosenttia).

Toimintakulut ovat yhteensä 5 519 978,56 ja ne ovat 3,8 prosenttia (2018 + 3,4 prosenttia) enemmän kuin edellisenä tilikautena. Toimintakuluja kasvattaa hallinnon muutokseen valmistautuminen. Valtionavustus on edellisen vuoden tasolla 2 543 000 euroa.

Eläkekassan kulut ovat 1 066 729,26 euroa ja ne ovat pienentyneet 3,6 prosenttia (2018 -5,9 prosenttia). Sijoitustoiminnan tulos oli voitollinen 447 112,56 euroa, edellisenä vuonna tulos oli negatiivinen (2018 – 60 807,22 euroa). Sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat 84,7 prosenttia (2018 -43,6 prosenttia) ja sijoitustoiminnan menot pienenivät 76,0 prosenttia (2018 +57,9 prosenttia).

Taloussäännön mukaan sitovuustaso on kustannuspaikka. Talousarvion toteutumisesta on selvitys tilinpäätöksessä sekä kustannuspaikkakohtaisessa raportissa.

Kirkollishallitus päätti kirjata tilikaudelta 2020 keskusrahaston hoidossa oleville rahastoille 1,5 % tuotto. Kirkollishallitus päätti allekirjoittaa kirkon keskusrahaston vuoden 2019 tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 175 707,63 euroa, joka päätettiin kirjata edellisten tilikausien yli/alijäämä tilille.

Petsamon luostarin tilinpäätös vuodelta 2019

Luostarilla on tuottoja yhteensä 23 702,85 (2018, 23 184,09) euroa ja kuluja 9 574,01 (2018, 9 662,34) euroa. Tilinpäätöksen ylijäämä on 14 128,84(2018 13 521,75) euroa ja taseen loppusumma 292 102,62 (2018, 306 231,46) euroa.

Kirkollishallitus päätti allekirjoittaa Petsamon luostarin vuoden 2019 tilinpäätöksen sähköisesti.

Konevitsan luostarin tilinpäätös vuodelta 2019

Luostarille on tuottoja tilikaudella 2019 5,36 euroa. (2018 0 euroa). Kuluja oli 245,81 (2018 379,34) euroa. Tilinpäätöksen alijäämä on -240,45 euroa (2018 -379,34) ja taseen loppusumma 60 098,25 (2018 60 338,70) euroa.

Kirkollishallitus päätti allekirjoittaa Konevitsan luostarin vuoden 2019 tilinpäätöksen sähköisesti.

Kirkkolaulupäiville myönnetyn avustuksen jatkoaikahakemus

Kirkkolaulupäivät oli tarkoitus järjestää Joensuussa 15.–17.5.2020. Kirkolliskokouksen hyväksymässä kirkon vuoden 2020 talousarviossa on kirkkolaulupäivien avustamiseen varattu 15 000 euroa. Kirkkolaulupäivien järjestäjät Pyhien Sergein ja Hermannin veljeskunta ry. sekä Ortodoksisten kanttorien liitto ovat lähettäneet 2.4.2020 kirkollishallitukselle anomuksen, että jo myönnetty avustus voitaisiin käyttää kirkkolaulupäivien järjestämiseksi uutena ajankohtana 23.–25.4.2021.

Kirkollishallitus päätti myöntää kirkkolaulupäivien avustuksen käytölle jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun.

Vallitsevan koronaepidemian vuoksi massatapahtumien järjestäminen Suomessa on keväällä 2020 kielletty.

Valamon luostarin avustusanomus kirjastojärjestelmän päivittämiseen

Valamon luostari on lähettänyt kirkollishallitukselle avustus anomuksen 5.3.2020 kirjastojärjestelmän päivittämistä varten. Luostarin kirjastojärjestelmän päivitys tarjouksen mukaan maksaa yhteensä 6 820 euroa.

Kirkko on maksanut vuosittain Valamon kirjastolle avustusta 45 000 euroa. Valamon kirjaston avustukselle on saatu edelleen avustuslupa kirkon saamasta vuosittaisesta valtionavustuksesta.

Kirkollishallitus päätti, että se ei myönnä Valamon luostarille erillistä avustusta kirjastojärjestelmän päivittämiseen.

Valamon kirjasto saa jo nykyisellään vuosittaisen avustuksen kirkolta, lisäksi kirkollishallitus on 8.10.2019 tekemällään päätöksellä siirtänyt omistuksessaan olevan kirjavaraston veloituksetta Valamon luostarille. Kirjavaraston arvo kirkon tilinpäätöksessä 31.12.2018 oli noin 111 000 euroa. Valamon luostari on saanut merkittävän tuen lahjoitetun omaisuuden muodossa. Kirjojen myyntitulot jäävät kokonaisuudessaan luostarin käyttöön.

Oikaisuvaatimus palvelukeskuksen lakimiehen tekemästä päätöksestä

OTM Tuuli Peltola on otettu työsuhteeseen kirkollishallituksen määräaikaisen avustavan lakimiehen toimeen 1.1.–30.11.2020 väliseksi ajaksi. Työsopimuksessa (työsopimus 30.12.2019, kohta 4) on sovittu koeajasta, jonka oli määrä päättyä 30.4.2020. Ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen lakimies on 13.2.2020 eli työsopimuksen koeaikana tekemällään päätöksellä (14/12/2020) purkanut työsuhteen päättymään 14.2.2020. Purkamisen perusteena on ollut se, ettei Peltola ole osoittautunut hänelle annettujen tehtävien hoitamiseen sopivaksi henkilöksi.

Kirkollishallitus päätt jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. 

Palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Toimielimien kokoontuminen poikkeusoloissa

Kirkollishallitus suosittaa, että seurakunnanvaltuustojen kokouksia siirretään siihen saakka, kunnes valtioneuvosto päättää kokoontumisrajoitusten poistamisesta.

Siinä tapauksessa, että seurakunnanvaltuuston on tarpeen välttämättömästä syystä kokoontua poikkeusolojen aikana, kirkollishallitus päätti, että seurakunnanvaltuuston kokous voidaan järjestää etäkokouksena sähköisiä työvälineitä hyväksi käyttäen siten, että seurakunnan jäsenillä on avoin mahdollisuus sähköisesti seurata seurakunnanvaltuuston kokouksen kulkua. Kokouksen järjestämisessä on poikkeusoloja koskevien säännösten lisäksi noudatettava, mitä OrtL:n 96 §:ssä säädetään.

Kirkollishallitus suosittaa seurakuntia siirtämään tilinpäätöskokouksen pitämistä siihen saakka, kunnes kokoontumisrajoitukset on poistettu tai niitä on lievennetty.

Kirkkoherra Markku Salmisen oikaisuvaatimus ja vaatimus seurakunnanneuvoston päätösten täytäntöönpanokiellosta

Kirkollishallitus päätti kieltää Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston 26.3.2020 §19 ja 6.4.2020 §7 tekemien päätösten täytäntöönpanon siihen saakka kunnes kirkollishallitus on ratkaissut asian. Päätökseen ei voi erikseen hakea muutosta valittamalla OrtL:n 101 §:n mukaisesti.

Kirkollishallitus voi kieltää oikaisuvaatimuksen kohteena olevien päätösten täytäntöönpanon, mikäli täytäntöönpano voi vaarantaa muutoksenhaun merkityksen OrtL:n 105 §:n mukaisesti. Kirkollishallituksessa on vireillä toinen samoja seurakunnanneuvoston päätöksiä koskeva oikaisuvaatimus ja kuulemismenettely sekä asian valmistelu on molempien oikaisuvaatimusten osalta vireillä ja keskeneräinen. Tämän vuoksi kirkollishallitus katsoo, että muutoksenhaun kohteena olevien seurakunnanneuvoston päätösten täytäntöönpano kielletään siihen saakka, että asiat on kirkollishallituksessa ratkaistu. Päätökseen ei voi hakea erikseen muutosta, vaan muutosta voi hakea valittamalla hallinto-oikeuteen pääasian ratkaisun yhteydessä.

Nunna Elisabet ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Lähipiirirekisterin perustaminen

Tilinpäätöksen laatimista koskevan ohjeistuksen ja kirjanpitolautakunnan (KILA 1829/2008) lausunnon mukaan Suomen ortodoksisen kirkon on alettava toteuttamaan lähipiiritoimien sääntelyä. Sääntely määrittää lähipiiritoimien tunnistamis-, päätöksenteko-, hyväksyntä-, raportointi- ja valvontakäytännöt.

Lähipiiritoimella tarkoitetaan kaikkia lähipiiriin kuuluvien kanssa tehtyjä oikeustoimia niiden kohteista tai nimikkeistä riippumatta. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste on osakeyhtiölain (OYL, 624/2006) 8 luvun 6 §, kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 2 luvun 7b § ja kirjanpitolautakunnan (KILA 1829/2008) lausunto. Tämän lisäksi perusteena on yleistä etua koskevan tehtävän hoitaminen, julkisen vallan käyttö ja lakisääteisen tehtävän hoitaminen (OrtL 985/2006 sekä Kj 74/2006).

Kirkollishallitus päätti perustaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon lähipiirirekisterin ja kerätä siihen tilinpäätöksen laatimista varten tarpeelliset tiedot.

Metropoliitta Elian esitys kirkollishallituksen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi

Oulun hiippakunnan piispa on esittänyt, että Lapin ortodoksisen seurakunnan liittämistä Oulun ortodoksiseen seurakuntaan siirretään vuoden 2021 alusta vuoden 2022 alkuun.

Kirkollishallitus päätti jättää asian pöydälle. Asiasta päätetään kirkollishallituksen kesäkuun 2020 istunnossa seurakuntien kuulemisten jälkeen.

Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin ortodoksisten seurakuntien seurakunnanvaltuustojen päätösten vahvistaminen koskien yhdistymissopimuksen hyväksymistä

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Kuopion ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston 14.3.2020 §5, Iisalmen ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston 14.3.2020 §23 ja Rautalammin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston 14.3.2020 §5 päätökset koskien seurakuntien yhdistymissopimuksen hyväksymistä (OrtL 65-67 §:t).

Seurakunnanvaltuuston päätös on OrtL:n 98 §:n perusteella alistettava kirkollishallituksen vahvistettavaksi silloin, kun päätös koskee pykälässä mainittujen oikeustoimien tekemistä. Päätös on vahvistettava, jollei se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka mene viranomaisen toimivaltaa ulommaksi, eikä se myöskään ole epätarkoituksenmukainen. Päätöksen vahvistamiselle ei ole estettä.

Suomen ortodoksisen kirkon valmiussuunnitelman päivittäminen

Valmiuslain (29.12.2011/1552) tarkoituksena on valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten ja muun muassa valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, kuten ortodoksinen kirkon, elintärkeiden toimintojen jatkumisen varmistaminen poikkeusoloissa. Myös lakisääteisten tehtävien häiriötön hoitaminen pitää pyrkiä varmistamaan.

Valmiuslain mukaisella julkisoikeudellisella yhteisöllä tulee olla valmiussuunnitelma, joilla varmistetaan tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Ortodoksinen kirkollishallitus hyväksyi istunnossaan 22.11.2015 ”Kirkollishallituksen valmiussuunnitelman” kriisitilanteita varten.  Valmiussuunnitelma tulisi päivittää noin neljän vuoden välein (Kirkollishallituksen valmiussuunnitelma 2015, 2.6. Suunnitelman ylläpito ja henkilökunnan koulutus). Nykyisessä valmiussuunnitelmassa ei ole huomioitu epidemian kaltaista kriisiä, joka vaikuttaa kansalaisten kokoontumisvapauteen ja liikkumiseen. Valmiussuunnitelmaa tulisi täydentää seurakuntien ohjeistuksella.

Kirkollishallitus päätti päivittää valmiussuunnitelman ja nimeää sen tekijäksi järjestökoordinaattori Antti Räsäsen.

Johannes Mureen rahaston apuraha

Johannes Mureen rahastosta on jaossa 5 500 euroa lahjakkaille kirkon toimeen opiskeleville tai Suomen Asutusmuseon toimintaan ja asutustoimintaa koskevaan tutkimukseen. Määräaikaan 6.4.2020 mennessä saapui kolme hakemusta.

Kirkollishallitus päätti jakaa apurahat seuraavasti:

  • TK, Federico Caius Alexander Mata Erikson, 1 500 euroa.
  • FM, Nicholas Grigoriadis 2 000 euroa.
  • Asutusmuseosäätiö 1 500 euroa.

Huomionosoitukset

Metropoliitta Arsenin myöntämä siunauskirja:
Arvo Ensio Naumanen 3.3.2020

Kotikirkon seinien maalaus

Kirkollishallitus päätti, että Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmiin kuuluva Jumalanäidin Akatistos -ikoni sijoitetaan museosäätiön hallituksen ja kirkkomuseon johtajan luvalla Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispantalon kotikirkkoon. Ikonin sijoittaminen vaatii uuden maalatun seinäkkeen rakentamista. Karjalan pyhittäjille omistetun pyhäkön paneloidut seinät ovat jo pahasti tummuneet ja yhtenäisen kokonaisuuden luomiseksi ne on myös syytä maalata. Maalaus ja seinäkkeen rakentaminen voidaan tehdä omana työnä.