Diakoni Onni Laakso in memoriam

Ajankohtaista | 01.04.2020

Vuonna 1990 diakoniksi vihitty isä Onni osallistui aktiivisesti seurakunnan toimintaan myös kuorolaisena ja luottamushenkilönä.

Paaston aikaan ja koronaviruksen jyllätessä maailmalla saimme suruviestin. Isä Onni Laakso oli kuollut yllättäen kotonaan 21.3.2020.

Onni Laakso syntyi Impilahdella Ruokojärven kylässä 9.8.1934 nelilapsiseen perheeseen. Hän oli perheen toiseksi vanhin lapsi. Onnin perhe päätyi evakkovuosien jälkeen Suonenjoelle, josta he saivat pienen maapaikan Putkinotkosta.

Onni jatkoi Karjalassa aloittamaansa kansakoulua Suonenjoella. Hän meni kansakoulun jälkeen teknilliseen kouluun Kuopioon, josta valmistui tienrakennusmestariksi. Valmistuttuaan hän asui Kuopiossa, mutta työskenteli tienrakennustyömailla Etelä-Suomessa. Hän oli rakentamassa Etelä-Suomen isoja valtateitä sekä Lappeenrannassa Saimaan kanavaa. Hän muutti asumaan Varkauteen 70-luvun alussa, jossa työskenteli Varkauden kaupungilla rakennusmestarina eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Varkaudessa hän avioitui Sirkka Vuorisen kanssa. Sirkka oli asunut aikaisemmin Suonenjoella ja oli myös Karjalan evakkoja Ruokojärveltä. Kerrotaan, että heidät oli aikoinaan Karjalassa kastettu samassa kastevedessä. Sirkka työskenteli Varkauden ortodoksisessa seurakunnassa kanslistina. Heille syntyi kaksi tyttöä.

Onni oli ahkera kirkossa kävijä ja lauloi Varkauden kirkkokuorossa sekä toimi isännöitsijänä. Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 1990 ja hänelle myönnettiin kierreorarin käyttöoikeus vuonna 2012.

Eläkkeelle jäätyään Onni ja Sirkka muuttivat Suonenjoelle Metsolaan asumaan. Onnin kotitila Putkinotkossa oli heillä kesäasuntona. Myös Suonenjoella Onni osallistui aktiivisesti seurakunnan toimintaan kuorolaisena ja seurakunnan eri luottamustehtävissä, mm. kiinteistölautakunnassa. Suonenjoen kirkon isännöitsijänä hän toimi lähes kaksikymmentä vuotta yhdessä vaimonsa Sirkan kanssa.

Sirkan voimien vähentyessä he muuttivat uuteen kerrostaloon Jalkalantien varteen. Sirkka kuoli 18.9.2011.

Leskeydyttyään isä Onni jatkoi diakonina Suonenjoen kirkossa ja osallistui aktiivisesti jumalanpalveluksiin, tiistaiseuran tilaisuuksiin, kirkkomme talkoisiin ja kaikkiin seurakuntamme tapahtumiin. Myös Puroniemen talkoissa ja tapahtumissa hän oli uskollisesti mukana. Karjalaseuran toiminta oli myös sydäntä lähellä. Hän teki useita Karjalan matkoja.

Isä Onnille oli tärkeää luonto ja metsä. Hän oli ahkera liikkumaan metsässä, marjastamaan ja sienestämään. Myös eläimet olivat hänelle rakkaita.

Isä Onni seurasi aikaa, luki paljon. Hänellä oli laaja yleissivistys ja hän halusi keskustella ajan ilmiöistä. Hän oli ajatteleva, syvällinen, ylpeä ortodoksisuudestaan. Usko näkyi ja tuntui kaikessa. Hän eli todeksi uskon elämässään. Hän oli nöyryyden perikuva ja sopuisa ihminen. Kohtaamiset ihmisten kanssa olivat tärkeitä. Hänen hymynsä ja iloisuutensa vaikuttivat myönteisesti meihin kaikkiin. Hän oli meille nöyryyden ja uskollisuuden esikuva kirkon työssä. Monet jäävät suremaan tuota hienoa ja merkittävää kirkkomme uskollista jäsentä.

Ollos iäti muistettu Sinä autuuteen kutsuttu ja aina muistettava isämme!

Teksti: Helena ja Juhani Hänninen, Suonenjoen kirkon isännöitsijäpari