Virvotaan fiksusti pandemian aikana

Ajankohtaista | 25.03.2020

Tänä keväänä kasvokkain virpominen on syytä rajata kotipiiriin, mutta vaihtoehtojakin on.

Kukan askartelua

Virpominen jatkaa kristillisen kirkon ensimmäisten vuosisatojen tapaa muistaa Jeesuksen viimeistä käyntiä Jerusalemissa palmunlehvillä tervehtien. Virpomisessa tervehditään ja siunataan kevään ensimmäisillä luonnosta löytyvillä oksilla lähimmäisiä ja ystäviä palmusunnuntain aamuna.

Koristellut virvovitsat siunataan perinteisesti palmusunnuntain vigiliassa, joka toimitetaan tänä vuonna lauantaina 3. huhtikuuta. Tänä vuonna emme voi kuitenkaan kokoontua kirkkoihin tähän palvelukseen, joten virpovitsojen siunaamisessa tarvitaan nyt innovatiivisia ratkaisuja. Oman seurakunnan tiedotusta kannattaa siksi seurata tarkkaan. Niissä pyhäköissä, joissa palvelus toimitetaan, vitsat voi todennäköisesti toimittaa sovittuun paikkaan vihmottavaksi ja myöhemmin kotiin noudettavaksi.

Virpomista ei kannata kuitenkaan jättää väliin, vaikka vitsoja ei nyt tänä vuonna saisikaan siunattua kirkossa.

Kuinka virvon turvallisesti?

Näin pandemian aikana fyysisesti kasvokkain tapahtuva virpominen on syytä rajata aivan kotipiiriin. Viime vuosina moni on jo onneksi harjoitellut ns. etävirpomista eli kuvannut vaikka kännykän kameralla kivan kuvan tai videon virpojasta ja lähettänyt sen esimerkiksi kummille tai mummille. Toinen tapa etävirpoa on piirtää tai askarrella kaunis vitsa paperille tai korttiin ja postittaa se sitten hyvissä ajoin mukavan virpolorun tai toivotuksen kanssa.

Yksi vaihtoehto on lähi-etävirpominen. Siinä koristeltu oksa toimitetaan ilman suoraa ihmiskontaktia virvottavalle, esimerkiksi postilaatikkoon tai ovenpieleen. Tällöin oksaan voi kiinnittää kauniin lapun, jossa on toivotus tai virpoloru sekä saajan ja vitsan lähettäjän nimi.

Muista turvallisuus myös virpovitsatarvikkeiden hankinnassa. Kaikkea turhaa liikkumista on syytä välttää, joten jos kotoa ei löydy esimerkiksi kreppi- tai silkkipaperia, niin askartelukauppaan lähtemisen sijaan voi miettiä löytyisikö kotoa tarkoitukseen sopivaa kierrätysmateriaalia – vaikka lahjapapereita tai makeiskääreitä.

Inspiraatiota ja ohjeita koristeiden tekoon löytyy esimerkiksi Ortoboxista:

Helppo kukkamalli perheen pienimmille: http://wp.ortoboxi.fi/askartelut/virpovitsat_helpot.pdf
Lisää helppoja ohjeita:http://wp.ortoboxi.fi/askartelut/virpokoristeita2.pdf
Neljän erilaisen virpokukan ohjeet, mukana haastava ja rakastettu ”isoäidin ruusu” -malli: http://wp.ortoboxi.fi/askartelut/virpovitsat2.pdf

Virpomalorut ja virpominen

Hyvän toivottaminen ja virpomalorut kuuluvat oleellisesti virpomiseen. Kannattaa siis valmistautua sekä virpomiseen että etävirpomiseen paitsi oksilla, myös opettelemalla jokin kaunis loru tai toivotus. Ortodoksinen tapa on toivottaa virvottaessa siunausta esimerkiksi näin:

”Virvon varvon vitsasella,
tällä kevätoksasella,
Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi,
Jumala sinua siunatkoon.”

Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n YouTube -kanavalla ilmestyy pian uusi muskarijakso, jossa harjoitellaan yhdessä helppo virpomaloru.

Kasvokkain virvottaessa virpoja lukee virpomalorun ja voi samalla kevyesti koskettaa oksalla virvottavaa. Palkan pyytäminen ei sen sijaan kuulu ortodoksiseen virpomaperinteeseen. Virvottava voi kyllä halutessaan muistaa virpojaa antamalla jotain pientä syötävää tai vaikka kolikon.

Ennen palkka annettiin usein vasta pääsiäisenä, mutta nykyään käytännöllisyys ratkaisee. Palkan voi antaa silloin kuin tavataan, vaikka siis heti virvottaessa. Palmusunnuntaina saadut herkut voi kotona laittaa syrjään pääsiäisaamua odottamaan.

Saadut vitsat asetaan kauniisti esimerkiksi ikonin päälle tai maljakkoon. Pääsiäisen juhlakauden lopussa, helluntain aikoihin, vitsat korjataan pois ja hävitetään polttamalla. Jos polttamiseen ei ole mahdollisuutta kotioloissa, vitsat voi viedä omaan kirkkoon, josta ne viedään poltettavaksi.

Teksti: ONL ry ja Maria Hattunen
Kuva: Maria Hattunen