UT2020 ilmestyy syksyllä

Ajankohtaista | 04.03.2020

Suomen Pipliaseuran uusi käännös Uudesta testamentista on tarkoitettu älypuhelimella käytettäväksi rinnakkaiskäännökseksi.

UT2020 -hankkeen ohjaus- ja projektiryhmä

Suomen Pipliaseura kääntää Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi. Uusi käännös, UT2020, julkaistaan lokakuussa 2020 Helsingin Kirjamessujen aikaan. Kirjakaupoista sitä on kuitenkin turha etsiä, sillä käännös julkaistaan ainoastaan verkkopalveluna (www.raamattu.fi), mobiilisovelluksena ja äänitteenä.

Projektia koordinoi Suomen Pipliaseura, joka myös vastaa valmistuvasta käännöksestä. Hankkeelle on nimetty seitsenhenkinen ohjausryhmä, johon kuuluu kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta. Ohjausryhmän jäsenet lukevat ja kommentoivat tuoreeltaan kunkin käännösjakson ja osallistuvat siten käännöstyön arviointiin prosessin alusta loppuun asti.

Suomen ortodoksista kirkkoa edustaa ohjausryhmässä FT Teija Haussalo, joka toimii ortodoksisen uskonnon opettajana pääkaupunkiseudulla. Hänellä on myös auktorisoidun kääntäjän pätevyys ja hän tekee työn ohessa väitöskirjaa Uuden testamentin eksegetiikan alalta.

– Sekä kääntämisen että ortodoksisen uskonnon asiantuntijana minun tehtäväni on katsoa, että niissä tapauksissa, missä teksti mahdollistaa erilaisia tulkintoja, ei valita sellaisia, jotka ovat ortodoksisen opin ja perinteen vastaisia, tiivistää Haussalo.

Toukokuussa julki maistiaisia ja palautekysely

Raamattua on toki voinut tähänkin saakka lukea digilaitteilla myös suomeksi. Nyt syntyvän käännöksen juju on kuitenkin siinä, että siinä digitaalisuus ei tarkoita jakelukanavaa, vaan käännökseen sisäänrakennettua digitaalisen vastaanottoympäristön ymmärrystä ja huomioimista.

Tämä tarkoittaa, että jo kääntämisen lähtökohdissa otetaan huomioon tekstin käyttöympäristö, puhelinten ja tablettien mahdollisuudet ja rajoitukset sekä ihmisten tapa käyttää laitteita.

– Puhelimen pieni näyttö asettaa omat vaatimuksensa tekstille, esimerkiksi lauserakenteille ja sananpituuksille. Käännös ei kuitenkaan tavoittele selkokieltä, vaan rikasta suomea, joka välittää mahdollisimman hyvin alkukielen merkityksiä ja tyyliä, kertoo Suomen Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari, joka vastaa UT2020-hankkeen projektinjohdosta.

Ensimmäiset osat uudesta käännöksestä julkaistaan jo toukokuussa.

– Toukokuussa luettavaksi avataan todennäköisesti Luukkaan evankeliumi, Roomalaiskirje ja 1. Johanneksen kirje. Samalla avautuu myös nettikysely, jonka kautta kaikki asiasta kiinnostuneet voivat kahden viikon ajan antaa palautetta ja vaikuttaa omalta osaltaan raamatunkäännöstyöhön. Palautteet otetaan huomioon tekstien viimeistelyssä, toteaa Huovari.

– Olisi hyvä, jos myös ortodoksit innostuisivat kommentoimaan tekstiä. Kokonaisuutta ei kannata tyrmätä, vaikka koko konsepti tuntuisikin itsestä vieraalta. Sen sijaan tekstin yksityiskohtiin voi vielä vaikuttaa. Jos joku käännösratkaisu oudoksuttaa, kommentti voi olla tärkeäkin, korostaa Haussalo.

Rinnakkaiskäännös rikastuttaa kuvaa alkutekstistä

Uuden käännöksen ei ole tarkoitus korvata käytössä olevaa raamatunkäännöstä, vaan toimia rinnakkaisena, toivottavasti myös uusia lukijoita tavoittavana käännöksenä.

– Kirkollisessa käytössä säilyy piispainkokouksen hyväksymä käännös. Toivon silti, että myös me ortodoksit löydämme tämän uusia lukutapoja mahdollistavan käännöksen. Nykyajan lukijalle tehty käännös voi auttaa ymmärtämään tuttujakin tekstejä aivan uudella tavalla, arvelee Haussalo.

Erilaiset käännökset palvelevat erilaisia lukijoita.

– Meillä Suomessa luetaan sekä 1930-luvun käännöstä että vuoden 1992 käännöstä, mutta esimerkiksi englanniksi on olemassa kymmeniä erilaisia käännöksiä, joita luetaan aktiivisesti. Jokaisella lukijalla on oma suosikkinsa ja jotkut nauttivat myös käännösten vertailusta, sillä joskus se voi olla paras apu tekstin ymmärtämiseen. Tekstin täsmälliset merkitykset kaikkine vivahteineen löytyvät vain alkutekstistä, mutta siitäkin on olemassa useampia eri käsikirjoituksia. Kaikkia mahdollisia merkityksiä ei yksinkertaisesti voi sisällyttää yhteen käännökseen. Siksikin on hyvä, että nyt saadaan käyttöön digilaitos, johon on mahdollista linkittää selityksiä ja tarkennuksia, kertoo Haussalo.

Tavoitteena ymmärrettävä ja monella tavalla lähestyttävä lopputulos

UT2020:n lähtökohtana on se, että käännös toimii itsenäisenä tekstinä niin, että sen perusmerkityksen voi ymmärtää ilman sanakirjaa tai muita lisätietoja. Käännökseen liittyy kuitenkin myös laaja taustamateriaali.

Itse lukutilanteessa UT2020 mahdollistaa haut sekä linkitykset taustamateriaaliin sekä eri fonttikokojen, taustavärin ja muiden lukemista helpottavien toimintojen käytön. Jos lukeminen tuntuu työläältä, käännöstä voi myös kuunnella.

– Ortodoksina ajattelen, että olisi kiva, jos käännöksestä saataisiin joskus myös resitatiiviversio. Resitatiiville on ollut muuten käyttöä myös käännöstyön laaduntarkkailussa. Se toimii hyvänä tyylitestinä tekstien läpikäymisvaiheessa. Jos tekstin resitointi kuulostaa luontevalta, teksti on muutenkin sujuvaa: siinä ei ole sellaisia kohtia, jotka erottuvat muusta tekstistä häiritsevästi, kertoo Haussalo.

Työssään kääntäjillä on apuna ns. mallilukija Elisa, parikymppinen lukijan prototyyppi. Rekonstruoidun mallilukijan taustalla on asenne- ja arvokartoituksia sekä tutkimuksia 15–25-vuotiaiden kielenkäytöstä. Kääntäjät peilaavat käännöksen sanoja sekä lauserakenteita sen mukaan, miten arvelevat Elisan näitä ymmärtävän.

Lopputuloksena on käännös, jonka pitäisi olla sellaisenaan ymmärrettävää tekstiä kaikille suomea osaaville.

Mikä vanhassa käännöksessä sitten on niin vaikeaa ymmärtää?

– Ongelmat liittyvät sekä sanastoon että virkerakenteisiin. Vaikeaa sanastoa löytyy Uuden testamentin kaikista teksteistä. Kuinka moni nykylukija tietää esimerkiksi mitä ovat ruumenet tai mikä on stadion-mitta? Kirjeistä puolestaan löytyy paljon hyvin monipolvisia ja vaikeasti avautuvia virkerakenteita, kertovat kääntäjät Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen.

Esimerkiksi he nostavat yhden jakeen apostoli Paavalin kirjeestä efesolaisille: ”Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina.” (Ef. 1:4)

– Mitä ihmettä on ”valita Kristuksessa” olemaan ”Kristuksesta osallisina”? Tällaisia ilmauksia pyritään käännöksessä avaamaan. Lisäksi on huomattava, että vuoden 1992 käännös jäsentää tekstiä hieman toisin kuin nykyisen käännöksen pohjalla oleva tuore tekstilaitos. Tämäkin vaikuttaa lopputulokseen.

projektinjohto: viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari; käännöstyön ohjaus: raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä; tekninen kehitystyö: seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen; toiminnanjohtaja Markku Kotila.

UT2020:n käännöstyön tekevät eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kielellinen asiantuntija, FT Tuomas Juntunen. Hankkeen projektinjohdosta vastaa Suomen Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari, käännöstyön ohjauksesta raamatuunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä ja teknisestä kehitystyöstä seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen Pipliaseurasta. Projektiryhmään kuuluu myös Pipliaseuran toiminnaanjohtaja Markku Kotila. Käännöshankkeen ohjausryhmään kuuluvat professori Lauri Thurén (eksegetiikka, Joensuun yliopisto, ev.lut. pastori), TT Anni Pesonen (ev.lut.), TM Mika Aspinen (Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja, ev.lut.), TL Katri Tenhunen (julkaisujohtaja, Katolinen kirkko Suomessa), FT, auktorisoitu kääntäjä, eksegetiikan jatko-opiskelija Teija Haussalo (Suomen ortodoksinen kirkko), Th.M Timo Lehikoinen (Suomen teologisen opiston rehtori, SVKN) ja dosentti Hanna Lappalainen (suomen kieli, Helsingin yliopisto).

Teksti: Maria Hattunen
Yhteiskuvassa UT2020:n ohjaus- ja projektiryhmä. Edestä vasemmalta
: Teija Haussalo, Terhi Huovari, Anni Pesonen ja Hanna Lappalainen, keskeltä vasemmalta: Markku Kotila, Lauri Thurén, Mika Aspinen ja Seppo Sipilä, takarivi: Timo Lehikoinen, Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen. Kuvasta puuttuvat Katri Tenhunen ja Antti Siukonen. Kuva: Pipliaseura.