Piispainkokouksen päätöksiä 18.2.

Ajankohtaista | 28.02.2020

Helsingissä kokoontunut piispainkokous teki monia kirkon käytännön elämää koskevia päätöksiä ja linjauksia.

Kristinoppikoulua koskevan ohjeistuksen hyväksyminen

Piispainkokous päätti 2.5.2019 kokouksessaan nimetä Ortodoksisten nuorten liiton vastuuorganisaatioksi kristinoppikoulujen ohjeitten kehittämisestä ja päivittämisestä. Piispainkokous edellytti, että päivittämisprosessissa tulee kuulla myös muiden hiippakuntien kokemuksia nuorisotyön saralta, ja että luonnos esityksestä tulee lähettää piispainkokouksen käsiteltäväksi vuoden 2020 ensimmäiseen kokoukseen. ONL on tänä aikana työstänyt ohjeistusta työryhmässään, johon ovat kuuluneet käytännöllisen teologian yliopisto-opettaja Teemu Toivonen, hiippakuntasihteeri Artturi Hirvonen sekä järjestösihteeri Annakaisa Onatsu. Kommentteja on pyydelty pieneltä joukolta erilaisissa tehtävissä kristinoppileireillä toimineilta henkilöiltä, sekä kaikkien seurakuntien nuorisotyötä tekeviltä työntekijöiltä. ONL:n toimesta on valmistunut kaksi erilaista, mutta sisällöltään samaa ohjeistusta. Kristinoppikoulun opetussuunnitelma on kirjoitettu seurakuntia velvoittavaan muotoon, kun taas kristinoppikoulun järjestäminen vapaamuotoisemmaksi, toteutusesimerkkejä sisältäväksi ohjeeksi.

Piispainkokous kiitti Ortodoksisten nuorten liittoa toimeliaisuudestaan ja työstään kristinoppikoulun ohjeistuksen parissa. Piispainkokous esitti kristinoppikoulun opetussuunnitelman seuraavan kohdan selventämistä ”Leirin ehdoton vähimmäispituus on 8 vuorokautta … Varsinaisen leirin lisäksi suositellaan ennakko- ja jälkitapaamisia omassa lähikirkossa (-yhteisössä), jotta kristinoppikoulun tavoite seurakuntayhteyden luomisesta voisi toteutua,” sillä edellä sanotusta ei käy tarpeeksi selkeästi ilmi mitä tarkoitetaan. Edellä viitattu voi toimia korkeintaan suosituksena. Piispainkokous päätti, että toteutusohjeistuksesta vastaa ONL ja henkilöstön tarvittavasta koulutuksesta keskushallinto. Lisäksi piispainkokous ehdotti ohjeistuksen lopullisen version taittamista. ONL:n päätettäväksi jää ohjeistuksen mahdollinen painattaminen.

Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tilastointi seurakunnissa 2021 alkaen

Ortodoksisten nuorten liitto tuo esille tarpeen kerätä tilastoja ortodoksisten tahojen, etenkin seurakuntien, tekemästä lapsi- ja nuorisotyöstä. Tilastojen kautta voidaan tuoda näkyväksi kirkossamme tehtävää lapsi- ja nuorisotyötä ja saada sille lisärahoitusta muualta yhteiskunnasta. Tilastot kertovat paitsi mitä arvokasta kirkossamme nyt jo tehdään lapsi- ja nuorisotyön saralla, mutta ne auttavat myös hahmottamaan, mihin tulee vielä panostaa toiminnassa, tiedottamisessa, koulutuksissa tai muussa tukimateriaalissa, jotta lapsia ja nuoria on jatkossakin kirkkomme piirissä. Myös uskonnonopetuksen muutospaineiden keskellä on hyvä olla tietoinen, millainen seurakunnallisen kasvatuksen verkosto maassamme jo toimii.

Aloitteelle on kirkkopalveluiden koordinaattorin, Sirpa Okulovin, sekä keskusrekisterin rekisterinhoitajan, Sari Hirvosen tuki. Tällä hetkellä kirkko kerää laajamittaisesti tietoa lähinnä kristinoppikoulun käyneistä; keskusrekisteristä ONL:n saaman tiedon mukaan osa seurakunnista toimittaa tiedon sujuvasti, osa pyydettäessä ja osa (n. 30%) ei toimita tietoja lainkaan. Datan keräämisessä ONL on kiinnostunut lähinnä siitä, kuinka monta kerhoa, leiriä tai lasten tai nuorten tapahtumaa/juhlaa seurakunta vuodessa järjesti, ja kuinka monta lasta tai nuorta niihin osallistui joko säännöllisesti tai kerran. Saatu tieto mahdollistaisi tulevaisuudessa seuraamaan esimerkiksi sitä, miten kirkon toiminnassa mukana oleminen vaikuttaa nuoren sitoutumiseen kirkkoon. Perustietojen saaminen seurakunnista olisi ONL:n mukaan sujuvampaa, jos asialla saadaan piispainkokouksen suositus.

Piispainkokous pitää tärkeänä, että vuodesta 2021 alkaen tulevan seurakuntajaottelun mukaisten kymmenen ison seurakuntakanslian (Turun, Helsingin, Lappeenrannan, Kuopion, Saimaan, Taipaleen, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun) hoitajat koulutetaan edellä esitetyn datan keräämiseen yhteistyössä keskusrekisterin tai kirkkopalveluiden koordinaattorin kanssa.

Kirkkopäivien 2023 järjestäminen

Valtakunnallisia ortodoksisia kirkkopäiviä on vietetty vuosina 2010 Joensuussa ja 2015 Lappeenrannassa. Tapahtumien teemoina on ollut ”Kirkko – luomakunnan toivo” sekä ”Ihmisten kirkko.” Päivien vastuuorganisaatioina toimi 2010 PSHV ja 2015 Filantropia ry. Järjestöt palkkasivat kirkkopäivien suunnitteluun ja toteutukseen projektityöntekijän.

Kirkollishallitus päätti 3.5.2016 kokouksessaan, että seuraavat kirkkopäivät järjestetään 2023 Oulun hiippakunnassa. Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 100 vuotta Ekumeenisen patriarkaatin Suomen ortodoksiselle kirkolle myöntämästä autonomiasta ja siksikin kahden suuren juhlan järjestäminen on järkevää yhdistää.

Piispainkokous päätti vuoden 2023 kirkkopäivien järjestäjätahoiksi PSHV:n, Filantropian ja ONL:n.  Piispainkokous piti tärkeänä, että kirkkopäivien järjestelyiden vetovastuusta vastaa Ortodoksisten nuorten liitto Kirkollishallituksen tuella.

Aleksi Suikkasen liturgisten sävellysten hyväksyntä koekäyttöön

Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanttori, TM Aleksi Suikkanen on lähestynyt 10.10.2019 päivätyllä kirjeellä ja henkilökohtaisesti piispainkokouksen puheenjohtajaa säveltämiensä kirkkoveisujen hyväksymisen ja koekäyttöön määräämisen asialla. Suurimpana kokonaisuutena sävellysten joukossa on Pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoni, jota Kiteen ortodoksinen Nektarios-kuoro on laulanut keväällä 2017 ja 2018 suuren paaston ensimmäisellä viikolla Kiteen ortodoksisessa kirkossa hiippakunnan piispan siunauksella. Katumuskanonin tekstilähteenä toimii pappismunkki Damaskinoksen suomentama teksti. Muiden sävellysten tekstilähteinä ovat uusi liturgiakirja sekä harmaa vigiliakirja. Poikkeuksena Pyhän Nektarioksen tropari, jota on laulettu Kiteen kirkossa jo 20 vuoden ajan sävellyksen mukaisilla sanoilla. Piispainkokouksen sihteeri on pyytänyt Aleksi Suikkasen sävellyksistä lausunnon.

Piispainkokous kiitti Aleksi Suikkasta sävellystyöstään ja päätti saadun lausunnon perusteella hyväksyä sävellykset liturgiseen koekäyttöön. Piispainkokous päätti koekäytön ajaksi kaksi vuotta, jonka aikana säveltäjän on järjestettävä sopiva kuoro/kuorot niitä laulamaan. Koeajan jälkeen sävellyksen tekijää pyydetään tuomaan tarvittava materiaali uudemman kerran piispainkokoukselle, jolloin ne voidaan hyväksyä pysyvään käyttöön. Tällöin toimitetuista dokumenteista on käytävä ilmi mahdolliset korjaukset, sekä tieto sävellysten esittämiskerroista.

Kirkkolaulupäivien 2020 nuottijulkaisun hyväksyminen

Seminaarin kirkkomusiikin opettaja, diakoni ja dir.cant Petri Nykänen esittää kirkkolaulupäivätoimikunnan puolesta Joensuussa 15.–17.5.2020 järjestettävien XIX valtakunnallisten kirkkolaulupäivien nuottijulkaisun Koko maa laulaa kiitostasi – Timo Ruottisen sävellyksiä hyväksymistä liturgiseen käyttöön. Kirkkolaulupäivät ovat yhdeksän vuosikymmenen aikana tuottaneet merkittävän määrän liturgista musiikkia kirkkomme jumalanpalveluskirjallisuuden ohella. Vuoden 2020 nuottijulkaisu koostuu pitkälti sovituksista vanhemmista kirkkolauluperinteistä, mutta myös tilaisuutta varten sävelletystä, oman paikalliskirkkomme piiristä tehdyistä sävellyksistä. Tulevien laulupäivien teemasäveltäjäksi päätettiin valita tamperelainen Timo Ruottinen, joka on jo vuosikymmenien ajan tehnyt pyyteetöntä vapaaehtoistyötä kirkkolaulun hyväksi. Niiden aikana on syntynyt varsin lukuisa joukko liturgista musiikkia, joista toistaiseksi on julkaistu ainoastaan kaksi veisua.

Timo Ruottisen sävellyskokoelma on koostettu yhdessä kirkkolaulupäivätoimikunnan kanssa. Nykänen on ollut myös mukana sävellysprosessissa muun muassa arvioiden teosten vaativuutta ja soveltuvuutta tasoltaan laajan ja vaihtelevan laulajakunnan käyttöön. Toimikunnan kirkkomuusikot ovat koelaulaneet veisuja; soivan kokeilun ja nuottikuvan arvioinnin tulokset on saatettu säveltäjän tietoon ja pyydetty niiden huomioimista teosten loppuunsaattamiseksi. Toimikunnan mukaan tasapaino säveltäjän itsenäisyyden sekä tilaajaan toiveiden välillä on saatu toimivaksi. Kirkkolaulupäivien juhlaliturgian osuudet on laulettu myös ortodoksisten kanttorien liiton talvipäivillä Valamossa 4.2.2020. 

Kirkkolaulupäivien nuottijulkaisu koostuu liturgisista veisuista liturgisen vuorokauden eri palveluksiin (vigilia ja liturgia), erillisiin toimituksiin (vainajien muisto) sekä muutamiin kirkkovuoden erillisiin veisuihin. Julkaisu jakaantuu kahteen osioon, jossa alussa on laulupäivien juhlaliturgiaan erikseen pyydettyjä sekä sitä varten aiemmista sävellyksistä valittuja teoksia. Toinen osio koostuu puolestaan kokoelmasta erillisiä kirkkoveisuja temaattisesti jäsenneltynä. Julkaisun ideana on, että sitä voidaan käyttää kauttaaltaan joko yksittäisten veisujen tai pienten kokonaisuuksien musiikillisena lähteenä kuorojen käyttöön. Teosten vaatimustasoon on kiinnitetty myös erityistä huomiota ja se tarjoaa eri tasoisille kuoroille jotakin uutta ja erilaista laulettavaa.

Piispainkokous kiitti Timo Ruottista sävellystyöstään kirkkolaulun hyväksi Suomen ortodoksisessa kirkossa. Piispainkokous päätti hyväksyä sävellykset liturgiseen käyttöön.

Elia Pietarisen liturgiasävellyksen hyväksyminen

Elia Pietarinen on opiskellut säveltämistä 2016–2018 Kuopion konservatoriolla. Tuona aikana hän myös aloitti liturgiansa säveltämisen. Sävellystyö on tehty liturgista käyttöä varten. Se on alusta loppuun tooninen ja noudattaa näin perinteisen Suomalaisen kirkkomusiikin sointumaailmaa tuoden kuitenkin rukoilijalle pieniä uusia kuulokuvia. Sävellysprosessin aikana Pietarinen on analysoinut jokaisen veisun siten, että musiikin kohokohdat korostaisivat rukousten keskeisimpiä kohtia. Pietarinen on saanut ohjausta työlleen lukuisilta kirkkomuusikoilta. Liturgian runko saatettiin loppuun vuoden 2018 aikana, jonka jälkeen se lähetettiin TT Jopi Harrille, dir.cant Juhani Matsille, dir.cant. TM Maria Verikoville ja TM Joosef Volalle pyytäen palautetta ja korjausehdotuksia. Saadun palautteen perusteella liturgian veisuja muokattiin tämän jälkeen. Tärkein palautteen lähde on ollut koelaulaminen, jonka pohjalta liturgiaa muokattiin vielä useita kertoja. Liturgian tekstilähteenä on käytetty piispainkokouksen hyväksymiä uuden liturgiakirjan mukaisia tekstejä. Psalmin 23 teksti on vuoden 1992 raamatunkäännöksen mukainen, kuten ehtoolliseen valmistavissa rukouksissakin.

Liturgia laulettiin ensimmäisen kerran läpi joulukuussa 2017, jonka jälkeen se laulettiin 31.11.2018 Seminaarin kirkossa, 7.4.2019 radiopalveluksessa Nurmeksessa, 26.5.2019 radioliturgiassa Lahdessa, 6.10.2019 radioliturgiassa Imatralla, 17.11.2019 Helsingissä, Uspenskin katedraalissa. Elia Pietarista on lisäksi pyydettä tuomaan liturgiasävellys Joensuussa 15.–17.5.2020 järjestettäville XIX valtakunnallisille kirkkolaulupäiville. Kirkollishallitus on istunnossaan 9.4.2019 myöntänyt 700 euron avustuksen Liturgia sävellyksen viimeistelyyn ja taittoon Elia Pietariselle. Päätöksessä todetaan, että Liturgia sävellys tulee käydä piispainkokouksen käsittelyssä ennen avustuksen maksua. Piispainkokouksen sihteeri on pyytänyt Elia Pietarisen liturgiasävellyksestä lausunnon.

Piispainkokous kiitti Elia Pietarista sävellystyöstään ja päätti saadun lausunnon perusteella hyväksyä liturgiasävellyksen pysyvään käyttöön Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Kirkollisten toimitusten kulukorvaukset

Seurakuntien papistolle tulee toimituspyyntöjä, jotka kohdistuvat kirkosta eronneisiin suomalaisiin tai muista maista tulleisiin seurakuntaan liittymättömiin ortodokseihin. Papisto pyrkii luonnollisesti ohjaamaan ulkomailta tulleet Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt rekisteröitymään seurakuntien jäseniksi, mutta osa ei halua rekisteröityä ja pyytävät silti toimituksia. On myös Venäjältä Suomessa vierailevia, jotka ovat tulleet siihen käsitykseen, että toimitukset ovat Suomessa ilmaisia. Osalla on ristiriitaisuuksia kotimaansa seurakunnassa, osalla on sukulaisuussiteitä Suomeen. Edellä kuvattu asettaa seurakuntaan rekisteröityneet jäsenet eriarvoiseen asemaan, mikäli kirkkoon kuulumattomat tai ulkomailta vierailevat saavat samat palvelut osallistumatta seurakuntatyön rahoitukseen. Toimituksista (kaste, häät, hautajaiset, kodinpyhitys, sairaanvoitelu tai muistopalvelus) muodostuu väistämättä papin ja kanttorin työajan palkka sivukuluineen, tilankäytön ym. kuluja.

Piispainkokous päätti pyytää Ioannis Lampropoulokselta valmistelemaan asiaa ja luonnoksen pohjalta pyytämään lausunnot Marko Patroselta ja Timo Tynkkyseltä. Valmistelun tarkoituksena on selvittää toimituksista koituvien kulukorvausten suuruudet, jonka pohjalta voidaan vastaisuudessa määrätä seurakuntaan kuulumattomille suoritettavat toimitusmaksut.

Passiivisen papiston kartoitus

Osa vihityistä papiston jäsenistä ei osallistu lainkaan kirkolliseen elämään. He eivät toimita jumalanpalveluksia tai suorita pyhiä toimituksia. Eräät eivät käy edes rukoilemassa kirkossa.

Piispainkokous keskusteli asiasta ja päätti aloittaa tilanteen kartoittamisen laatimalla listan hiippakuntien passiivisesta papistosta. Seuraavassa kokouksessa päätetään laaditun listan perusteella jatkotoimenpiteistä kunkin papin kohdalla.

Keliaakikon ehtoollinen

Keliakiaa sairastava ei voi osallistua Kristuksen ruumiista ehtoollisessa, koska ei voi nauttia vehnästä valmistettuja tuotteita. Herkimmät eivät voi edes nauttia ehtoollislahjojen Kristuksen verta, koska mukana voi olla liuenneena osasia vehnästä.

Piispainkokous keskusteli asiasta ja päätti antaa Ioannis Lampropouloksen tehtäväksi selvittää Kreikan ortodoksisen kirkon kannan asiaan, jonka jälkeen arvioidaan, onko kysymyksessä syytä pyytää ohjeistusta Ekumeenisesta patriarkaatista.

Iltaliturgiat

Papiston piiristä esitetään aika ajoin kysymys, voidaanko liturgioita toimittaa illalla. Suurin osa seurakuntalaisista ei pääse työn tai koulun vuoksi osallistumaan monille viikolle osuvien juhlien liturgioihin, mikäli palvelus toimitetaan aamupäivällä. Kirkon säädökset tai perinne ei liturgian toimittamista illalla estä ja ehtoopalvelukseen liittyvänä liturgia toimitetaan poikkeuksetta Kristuksen syntymäjuhlan ja teofanian aattona. 

Piispainkokous päätti suhtautua esitettyyn kysymykseen kielteisesti.

Pyhän marttyyrin ja tunnustajan Johannes Sonkajanrantalaisen juhlapäivän liturgisesta juhlatasosta päättäminen

Pyhän Johanneksen juhlapäivän osaksi on tullut poikkeuksetta sijoittua suureen paastoon (1. paastoviikon maanantain ja paaston 5. sunnuntain välille), mikä väistämättä tarkoittaa hänen kunniakseen laadittujen jumalanpalvelustekstien yhdistämistä paastotriodionin tekstien kanssa. Pyhän Johanneksen kuuluessa kirkkokuntamme paikallisiin pyhiin, tavoitteena on kunnioittaa häntä muodossa, joka parhaalla tavalla esiintuo rukoilevalle kirkkokansalle juhlapäivän merkityksen. Jumalanpalvelustekstit, jotka ovat laaditut pyhän Johanneksen kunniaksi, antavat mahdollisuuden hänen juhlapäivänsä viettämiseen vigilian tasoisena, mikä on nähtävissä palvelukseen sisällytetyistä litaniastikiiroista. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että kyseinen juhlataso olisi ainoa vaihtoehto. Painetun Juhlaminea-teoksen ohessa käytössä oleva monistemuotoinen minea painottaa kreikankieliselle ortodoksiselle perinteelle keskeisiä pyhiä, tarjoten heille tekstiensä puolesta korkeampaa juhlatasoa, minkä myötä on tullut välttämättömäksi soveltaa näiden jumalanpalvelustekstien käyttöä kirkkokalenterimme ilmaisevaa tasoa vastaavaksi. Päätöksen tueksi on pyydetty pastori Joosef Volalta lausuntoa asiassa.

Piispainkokous keskusteli asiasta ja päätti pyhän marttyyrin ja tunnustajan Johannes Sonkajanrantalaisen juhlapäivää vietettäväksi polyeleotasoisena juhlana. Vigiliatasoisena juhlaa voidaan kuitenkin viettää Sonkajanrannalla.

Tiedoksi

Hänen Pyhyytensä Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos täyttää 80 vuotta 29.2.2020. Piispainkokous päätti lähettää yhteisen onnitteluadressin patriarkka Bartolomeokselle.