Kirkollishallituksen päätöksiä 19.2.

Ajankohtaista | 19.02.2020

Kuopiossa järjestetyssä istunnossa tehtiin mm. päätös kirkon palvelukeskuksen johtajan valinnasta.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Arseni, metropoliitta Elia, kirkkoherra Marko Patronen, nunna Elisabet, Anna-Katriina Salmikangas, Matti Tolvanen.

Palvelukeskuksen johtajan toimen täyttäminen määräajaksi

Palvelukeskuksen johtajan toimi on vapautunut 1.8.2019 lukien ja tointa on hoitanut oman toimensa ohella palvelukeskuksen lakimies 31.12.2019 saakka ja arkkipiispa Leo 1.1.2020 lukien. Toimi on ollut avoimessa haussa ja sitä on hakenut määräaikaan mennessä neljä henkilöä, joista kaksi henkilöä on haastateltu arkkipiispa Leon, lakimies Jari Rantalan ja konsultti Tuovi Haikalan toimesta.

Kirkollishallitus päätti valita palvelukeskuksen johtajan toimeen Hannele Meskuksen määräajaksi 31.12.2021 saakka.

Hallinnon ohjausryhmän kokoonpano ja toimeksianto

Hallinnon uudistuksen ohjausryhmä on antanut väliraportin toiminnastaan vuoden 2019 kirkolliskokoukselle. Aikaisempi toimeksianto on ollut kaksijakoinen eli hallinnon uudistuksen ohjaamiseen liittyvä ja seuraavan toimintakauden strategian valmistelu. Vuonna 2020 ohjausryhmän toiminnan keskipiste on kirkon strategian valmistelu seuraavalle kaudelle vuosille 2021-2023. Tämän vuoksi ohjausryhmän kokoonpanoa ja toimeksiannon sisältöä on tarpeen muuttaa.

Kirkollishallitus päätti, että ohjausryhmän puheenjohtajana jatkaa konsultti Tuovi Haikala ja jäseniksi valitaan arkkipiispa Leo, palvelukeskuksen johtaja, seminaarin johtaja Mikko Sidoroff ja kirkkoherra Jaakko Vainio.

Työryhmän tehtävänä on valmistella kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma. Suunnitelma vahvistetaan vuoden 2020 kirkolliskokouksessa niin, että uusi kausi alkaa 1.1.2021. Työryhmä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita työnsä tukena.

Työryhmän tehtävään toissijaisesti kuuluu myös hallinnonuudistuksen koordinointi, arviointi ja ohjaus. Muutosta johtaa kussakin hiippakunnassa piispan johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluvat suunniteltujen uusien seurakuntien kirkkoherrat.

Palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arviointi

Nunna Elisabet on tehnyt 29.6.2019 kirkolliskokoukselle aloitteen palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arvioinnista. Kirkollishallitus käsitteli aloitteen istunnossaan 27.8.2019 (§63) ja päätti, että palvelukeskuksen nykymuotoinen toiminta arvioidaan vuoden 2020 aikana osana hallinnon uudistusta.

Kirkollishallitus päätti jatkaa arvioinnin valmistelua pyytämällä tarjoukset arvioinnista.

Vuoden 2019 kirkolliskokouksen päätöksiin liittyvät toimenpiteet

Kirkolliskokouksen pöytäkirjan järjestyksen mukaan

Asia 6. Kirkon tilintarkastajien valitseminen

Kirkollishallituksen esitys

Kirkolliskokous valitsee toimikaudekseen kirkon tilintarkastajat OrtL:n 58§:n mukaisesti. Kirkon tilintarkastajana toimii KHT tilintarkastusyhteisö PWC Oy ja vastuulliset tilintarkastajat ovat Kuopion toimistosta.

Kirkon ja sen seurakuntien hallinnon uudistaminen on vireillä ja keskitetyn taloushallinnon kautta on pyrkimyksenä yhtenäistää kaikkien yksiköiden toimintatapoja ja kirjanpitokäytäntöä. Tässä työssä nykyinen tilintarkastusyhteisö on paras vaihtoehto tuntiessaan kirkon hallinnollisen sekä taloudellisen rakenteen ja yhteisö toimii tällä hetkellä myös eräiden seurakuntien tilintarkastajana.

Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että aikaisemmin valittu tilintarkastusyhteisö jatkaa tehtävässä.

Päätös:
Esityksen mukaan.

Toimenpiteet: Päätös on käyty läpi tilintarkastajien käynnin yhteydessä ja heille on toimitettu kirkolliskokouksen pöytäkirja.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 10d. Kanttorien (Merras-Häyrynen, Matsi, Laukkanen) kirkolliskokousaloite avustuksen myöntämisestä kirkkolaulupäiviä varten.

Talousvaliokunnan mietintö

Päätösesitys

Talousvaliokunta suhtautuu myönteisesti aloitteen määrärahan myöntämiseen ja käsittelee asian kirkollishallituksen esityksen mukaisesti talousarvion (asia numero 8) yhteydessä.

Päätöksen perustelut

Talousvaliokunta yhtyy aloitteessa esitettyihin perusteluihin.

Päätös:
Hyväksyttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Talousvaliokunta päätti myöntää 15 000 euroa kertaluonteisena avustuksena kirkkolaulupäivien järjestämiseen ja osallistumisen mahdollistamiseksi. Merkitään tiedoksi, että kirkolliskokouksen päätöksen mukainen avustus on viety kirkon vuoden 2020 talousarvioon.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 9. Apulaispiispan toimen täyttäminen

Lakivaliokunnan mietintö

Päätösesitys
Lakivaliokunta esittää, että kirkollishallituksen esitys hylätään. Apulaispiispan vaalia ei toimiteta tässä kirkolliskokouksessa

Päätöksen perustelut
Lakivaliokunta toteaa, että OrtL 40.2 §:n mukaan apulaispiispan tehtävistä ja sijoituspaikasta määrää piispainkokous. Apulaispiispan vaalin voi toimittaa vain, jos apulaispiispan tehtävät ja sijoituspaikka on määritelty mainitun säännöksen mukaisesti. Piispainkokous ei ole määritellyt apulaispiispan tehtäviä eikä sijoituspaikkaa.

Päätös:
Suoritettiin äänestys käden nostolla. Äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä, 31 ei ääntä ja 1 tyhjä ääni.

Hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Merkitään kirkolliskokouksen päätös tiedoksi.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 10a. Nunna Elisabetin aloite palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arvioinnista

Hallintovaliokunnan mietintö

Päätösesitys

Hallintovaliokunta yhtyy kirkollishallituksen esitykseen, että palvelukeskuksen toiminta arvioidaan vuoden 2020 aikana osana kirkon hallinnon uudistusta. Kirkollishallitus totesi esityksessään, että osana uudistusprosessia on tarpeen arvioida myös palvelukeskuksen edellytykset ja resurssit hallinnon uudistuksen jälkeen tuotettavien palveluiden osalta. Arvioinnissa on selvitettävä seurakunnille tuotettavien palveluiden tarve ja niiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Selvitys koskee henkilöstö- ja lakipalveluita, talouspalveluita, kiinteistöpalveluita, keskusrekisteriä, viestintää, koulutusta ja kasvatusta, it-palveluita sekä kirkon palvelusopimuksia järjestöjen kanssa. Arvioinnissa on otettava huomioon tuotettavien palveluiden lisäksi julkisoikeudellisen yhteisön oikeudellisesta asemasta johtuvien velvoitteiden ja vastuiden hoitaminen ja niiden kustannukset. Selvitys on aloitettava huhtikuun 2020 loppuun mennessä ja sen on oltava valmis käsiteltäväksi kirkolliskokouksessa 2020.

Päätöksen perustelut
Hallintovaliokunta toteaa, että arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka palvelut voidaan tuottaa seurakuntien tarpeita vastaavasti ja kustannustehokkaasti sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kirkollishallitus on 22.10.2019 tehnyt päätöksen, jonka mukaan hiippakuntien toimintojen arviointiraportti tuodaan vuoden 2020 kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Kyseiset raportit on syytä käsitellä samanaikaisesti vuoden 2020 kirkolliskokouksessa.

Päätös:
Hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Asia käsitellään kirkollishallituksen istunnossa 19.2.2020.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 10c. Metropoliitta Arsenin ja Metropoliitta Elian aloite hiippakuntarajojen tarkastuksesta

Lakivaliokunnan mietintö

Päätösesitys

Lakivaliokunta yhtyy kirkollishallituksen esitykseen ja esittää aloitetta hylättäväksi.

Päätöksen perustelut

Kirkon hallinnon uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa jäljelle jäävien seurakuntien taloudellista ja hallinnollista asemaa seurakuntien yhdistämisen kautta. Seurakuntia yhdistämällä voidaan vähentää moninkertaista ja päällekkäistä hallintoa, saada aikaan kustannussäästöjä kiinteistökulujen vähentämisen kautta sekä kohdentaa seurakuntien henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla pastoraaliseen toimintaan.

Yhdistämällä seurakuntia fuusion kautta voidaan seurakuntien tasejatkuvuus säilyttää ja keskittämällä seurakunnille tuotettavia palveluita voidaan saavuttaa verotuksellisia etuja ja säästöjä, joita ei uudistuksessa voida vaarantaa. Tässä uudistuksessa seurakunnat liitetään kokonaisuudessaan toisiinsa edellä mainituista syistä, eikä seurakuntien pilkkominen ole tämän vuoksi mahdollista.

Päätös:
Hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Merkitään tiedoksi kirkolliskokouksen päätös.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asiat 11a. Lakityöryhmän esitys lain muutoksista ja 11b. Lakityöryhmän esitys kirkkojärjestyksen muutoksista

Lakivaliokunnan mietintö

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että kirkollishallituksen esitykset OrtL:n ja kirkkojärjestyksen muutoksista hylätään ja säädösmuutokset palautetaan valmisteluun.

Päätöksen perustelut

Lakivaliokunta katsoo, että voimassaolevilla säädöksillä seurakuntajaon muutoksia ja hallinnon uudistuksia voidaan viedä eteenpäin. Tarvittavat säädösmuutokset on tarkoituksenmukaista käsitellä yhtenäisenä säädöspakettina sen sijaan, että nyt muutettaisiin yksittäisiä pykäliä. Tällä varmistetaan tarkoituksenmukainen säädöskokonaisuus.

Pykäläehdotusten ja niiden perusteluiden lisäksi valmistelussa on arvioitava säädösmuutosten vaikutukset. Lakimuutokset on laadittava hallituksen esityksen muotoon.

Päätös:
Hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Lakityöryhmän kokous oli 6.2.2020 ja seuraava kokous on 10.3.2020. Toimeksiannon mukaista työtä jatketaan.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 15. Lakityöryhmän toimeksiannon jatkaminen

Lakivaliokunnan mietintö

Päätösesitys

Lakivaliokunta esittää, että kirkollishallituksen esitys hyväksytään. Kirkolliskokous velvoittaa kirkollishallituksen palkkaamaan avoimella haulla lakityöryhmälle päätoimisen ja määräaikaisen, lainvalmisteluun perehtyneen sihteerin, jonka toimikausi on 1.1.2020 – 30.11.2020. Lakityöryhmän on toimitettava väliraportit kirkollishallitukselle 31.3, 30.6 ja 30.9. Kirkollishallituksen on saatettava väliraportit edelleen kirkolliskokouksen lakivaliokunnalle tiedoksi työn seurantaa varten.

Päätöksen perustelut

Lakityöryhmän työskentelyä on tehostettava ja valmistelun laatua on parannettava. Lakivaliokunta toteaa, että työryhmällä on oltava päätoiminen lainvalmisteluun perehtynyt sihteeri, jotta säädösmuutokset saadaan päätettäväksi seuraavassa kirkolliskokouksessa. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti. Kirkollishallituksen ja kirkolliskokouksen lakivaliokunnan on säännöllisesti valvottava työn edistymistä. Lakityöryhmän voimassa oleva toimeksianto on annettu vuoden 2018 kirkolliskokouksen asiakohdassa 9. Lisäksi lakityöryhmän on otettava huomioon tämän kirkolliskokouksen asiakohdan 11a ja 11b päätös.

Päätös:
Hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Työryhmä jatkaa työtään ja antaa mietintönsä vuoden 2020 kirkolliskokoukselle ja raportit kirkollishallitukselle työn edistymisestä.

Lakityöryhmän sihteeriksi on palkattu oikeustieteen maisteri Tuuli Peltola.

Päätös: Merkitään tiedoksi. Todetaan, että Tuuli Peltolan työsuhde on päättynyt 14.2.2020. Uutta sihteeriä työryhmälle etsitään parhaillaan.

Asia 16. Kolttasaamelaisten edustus kirkolliskokouksessa

Lakivaliokunnan mietintö

Valiokuntien lausunnot

Valiokunta pyysi ja sai lausunnon sivistysvaliokunnalta (Liite 1).

Päätösesitys

Lakivaliokunta yhtyy kirkollishallituksen esitykseen. Lisäksi lakivaliokunta esittää, että edustajapaikkoja kirkolliskokouksessa lisätään yhdellä.

Päätöksen perustelut

Lakivaliokunta yhtyy kirkollishallituksen esityksen perusteluihin. Nykyiset kirkolliskokousedustajien valintaperusteet säilyvät ennallaan ja lisäksi valittaisiin alkuperäiskansan edustaja. Lakityöryhmän tulee määritellä edustajan vaalikelpoisuus ottaen huomioon kolttalain (253/1995) 4 §. Mallina voi käyttää luterilaisen kirkon kirkkolain (1054/1993) 20 luvun 1 §:ää ja 23 luvun 2 §:ää.

Päätös:
Hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Päätös otetaan huomioon lakityöryhmän mietinnössä.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 7. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2018 sekä vastuuvapaudesta päättäminen

Talousvaliokunnan mietintö

Talousvaliokunta kuuli asiassa talouspäällikkö Henna Mynttistä.

Päätösesitys

Talousvaliokunta esittää kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä. Ylijäämä 20 542,32 € kirjataan edellisten kausien yli-/alijäämätilille. Talousvaliokunta esittää vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Päätöksen perustelut

Talousvaliokunta yhtyy kirkollishallituksen esitykseen. Talousvaliokunta toteaa v. 2018 kirkon saaman testamentin tuoton olevan 201 552,93 €, millä on ollut merkittävä vaikutus tilikauden tuottoihin. Menopuolella tulokseen ovat vaikuttaneet erityisesti hallinnonuudistukseen liittyvät kulut sekä arkkipiispan kanslian korjaukseen kohdistuneet kulut. Tilinpäätöksen taseen loppusumma on 17 259 897,59 €.

Talousvaliokunta toteaa keskusrahastomaksujen ja valtionavustuksen pysyneen kolmen vuoden ajan samalla tasolla. Toimintakulujen nousu perustuu yleiseen kulukehitykseen.

Päätös:
Hyväksyttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Merkitään tiedoksi kirkolliskokouksen päätös.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 13. Taloustyöryhmän raportti

Talousvaliokunnan mietintö

Valiokuntien lausunnot

Valiokunta pyysi ja sai lausunnot hallinto-, sivistys- ja lakivaliokunnilta.

Valiokunta kuuli asiassa talouspäällikkö Henna Mynttistä ja kiinteistöpäällikkö Matti Rouvista.

Päätösesitys

Talousvaliokunta kiittää taloustyöryhmää monipuolisesta ja perusteellisesta raportista. Taloustyöryhmän raportti edellyttää sitouttavaa arvokeskustelua yhteisen toimintakulttuurin ja arvopohjan muodostumiseksi. Hiippakuntapiispojen johtamaa keskustelua tulee käydä koko kirkon tasolla. Keskustelu tulee sitoa osaksi hallinnonuudistuksen toteuttamista.

Talousvaliokunta katsoo, että raporttiin kirjatuista toimenpide-ehdotuksista toteutetaan hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti seuraavat:

  • Palvelukeskuksen koordinoimat yhdenmukaiset toiminnot ja palvelut taloushallinnossa, mikä tarkoittaa samoja käytäntöjä liikekirjanpidon, palkanlaskennan, varojen, velkojen ja pankkitilien osalta. Taloushallinnon ohjaus sitoo kaikkia seurakuntia. Vastuutaho palvelukeskuksen talouspäällikkö.
  • Keskusrahastomaksujen määrittely vaatii eri palvelujen kustannusten arvioinnin. Määrittelyn priorisointi ja aikataulutus ensi vuoden kirkolliskokouksessa. Vastuutaho kirkollishallituksen kollegio.
  • Henkilöstöresurssit, -suunnitelma, työnkuvat, ohjeistus ja kohdentaminen toteutuvat hiippakuntakanslioiden ja palvelukeskuksen henkilöstön osalta ensi vuonna tehtävässä arvioinnissa. Seurakunnat toteuttavat tämän paikallistasolla hiippakunnan piispan ohjeistuksella. Vastuutaho hiippakuntapiispa ja seurakuntatasolla kirkkoherra.
  • Kirkon ja seurakuntien hankintatoimea ohjataan ja uudistetaan keskitetympään suuntaan sekä tarkastellaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä saatavia kustannussäästöjä (esim. työterveyshuolto, sähkö, tietotekniikka, vakuutukset). Vastuutaho palvelukeskuksen kiinteistöpäällikkö.
  • Kirkolle tulee tehdä sopeuttamissuunnitelma, joka sisältää erilaisia malleja talouden ja toiminnan yhteensovittamiseksi. Suunnitelma tulee liittää vuosittain osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa.

Talousvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan esitykseen siitä, että valmistelu yllämainituista asioista on aloitettava välittömästi ja pantava toimeen viimeistään 1.1.2021.

Talousvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan lausuntoon ja toteaa erityisesti, että voi olla perusteltua selvittää säädösmuutosten tarpeellisuus koskien kirkkoa yhteisenä työnantajana.

Päätöksen perustelut

Päätöksen perustelut sisältyvät taloustyöryhmän laatimaan raporttiin.

Päätös:
Hyväksyttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Taloustoimisto tuottaa vuoden 2020 alusta taloushallinnon palveluja 20 ortodoksiselle seurakunnalle ja palkanlaskentapalveluja 19 ortodoksiselle seurakunnalle. Sähköisiä ostolaskujen kierrätyspalveluja on myös laajennettu yhteen seurakuntaan. Taloushallinnon ja palkanlaskennan osalta työstetään yhtenäistä mallia ja ohjeistusta seurakunnille.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 12. Kiinteistötyöryhmän raportti

Hallintovaliokunnan mietintö

Lausuntopyynnöt
Valiokunta on pyytänyt lausunnot talousvaliokunnalta, lakivaliokunnalta ja sivistysvaliokunnalta.

Kuulemiset
Hallintovaliokunta kuuli asiassa kiinteistöpäällikkö Matti Rouvista.

Hallintovaliokunnalla on ollut käytössään Museoviraston lausunto 22.11.2019 diaarinumero MV/19/05.00.02/2019.

Hallintovaliokunta kiittää kiinteistötyöryhmää perusteellisesta selvitystyöstä.

Päätösesitys

Hallintovaliokunta katsoo, että kiinteistötyöryhmän raportti tarjoaa pohjan jatkotyölle, mutta raportti ei sellaisenaan sovellu suoraan toteutettavaksi. Koko kirkon talous ei jatkossa kestä nykyisen kiinteistökannan ylläpitoa.

Hallintovaliokunta toteaa, että jatkotyössä on otettava huomioon seuraavat seikat:

  • Omistussuhde säilyy entisellään siten, että seurakunnalla on täysi päätäntävalta omistamiinsa kiinteistöihin. Seurakunnat velvoitetaan tekemään yhteistyötä kirkollishallituksen kanssa.
  • Mikäli seurakunta päättää luopua kiinteistöistään, sakraali- ja muu arvoesineistö joko palautetaan omistajalleen tai omistajan kanssa on sovittava esineiden uudelleensijoittamisesta.
  • Seurakunnalla pitää olla kriteerit, joiden pohjalta se itse arvioi rakennustensa käyttöarvon.  Kriteerit voivat perustua nyt esitetyn raportin kriteereihin, mutta niiden on oltava yhtenevät koko kirkossa. Lisäksi kiinteistöille on tehtävä luotettava kuntoarvio ja investointisuunnitelma.    
  • Museoviraston lausunto on velvoittava siltä osin kuin siinä on viitattu voimassaolevaan lainsäädäntöön. Lausunto vaikuttaa merkittävästi seurakunnan rakennuksia koskevaan päätöksentekoon. Seurakuntien on tehtävä tiiviisti yhteistyötä Museoviraston kanssa.
  • Vuokratiloihin voidaan siirtyä, jos se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Hallintovaliokunta suhtautuu myönteisesti kiinteistöpalveluiden keskittämiseen, esimerkiksi sellaisissa hankinnoissa, joissa suuren yksikön kilpailuttaminen tuottaa paremman tuloksen. Seurakuntien, joilla kirkollishallituksen arvion mukaan ei ole resursseja kiinteistöjensä asianmukaiseen hoitamiseen, edellytetään käyttävän keskitettyjä kiinteistöpalveluita.

Hallintovaliokunta ei yhdy raportissa esitettyyn keskusrahastomaksuin ylläpidettävien kiinteistöjen luetteloon. Hallintovaliokunta esittää, että kirkon keskusrahastomaksuin ylläpidettävistä kiinteistöistä päätetään yhteistyössä seurakuntien kanssa. Päätöksen perusteena on oltava kattava kiinteistöjen käyttö- ja kuntorekisteri, jonka luomiseen on varattava riittävät resurssit. Seurakuntien on käytettävä kiinteistötoimen asiantuntemusta päättäessään merkittävistä kiinteistöremonteista riippumatta siitä mikä taho rahoittaa hankkeen.

Kirkon kiinteistöistä päätettäessä on seurakunnan eri osissa asuvien ihmisten osallisuus kirkon elämään varmistettava turvaamalla säännölliset jumalanpalvelukset ja hengellisen työn saavutettavuus.

Päätöksen perustelut

Seurakuntarakenteen muutos kohti suurempia yksiköitä on tosiasia. Hallintovaliokunta toteaa, että paikallisyhteisö on kirkon toiminnan perusyksikkö. Sen vuoksi päätökset kiinteistöistä on tehtävä niin, että paikallisyhteisön toiminnat turvataan.

Päätös:
Hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Tiedoksi seurakunnille.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 14a. Ohjausryhmän väliraportti hallinnonuudistuksesta

Hallintovaliokunnan mietintö

Valiokuntien lausunnot

Valiokunta pyysi lausunnot talousvaliokunnalta ja sivistysvaliokunnalta.

Päätösesitys
Hallintovaliokunta kiittää hallinnon uudistuksen ohjausryhmää tehdystä työstä ja toteaa seuraavaa:

Kirkollishallitus asetti 29.1.2019 vuoden 2018 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti hallinnon uudistuksen ohjausryhmän valmistelemaan vuoden 2021 alusta voimaan tulevan seurakuntien hallinnonuudistuksen täytäntöönpanoa.

Työryhmän tehtävänä oli hallinnonuudistuksen koordinointi, arviointi ja ohjaus. Muutosta johtaa kussakin hiippakunnassa piispan johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluvat suunniteltujen uusien seurakuntien kirkkoherrat.

Raportissa todetaan, että muutoksen ohjaamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi työryhmän työskentely painottui työryhmäkeskustelujen ja strategiatyön lisäksi lähinnä yhdistymisprosessin seurantaan ja arviointiin. Tällä hetkellä suurin osa seurakuntien yhdistymispäätöksistä on tehty. Hallintovaliokunta katsoo, että jatkossa hiippakuntien johtoryhmät johtavat ja arvioivat meneillään olevaa muutosta. Hallinnon muutoksen ohjausryhmä on tältä osin saanut työnsä päätökseen. Johtoryhmät voivat käyttää tarvittaessa tukenaan asiantuntijoita. Lisäksi johtoryhmille annettua muutosvalmennusta on jatkettava vuonna 2020 johtoryhmien toiveiden pohjalta.

-Helsingin hiippakunnassa noudatetaan niin sanottua toiminta-aluemallia. Kuopion ja Karjalan sekä Oulun hiippakunnissa on valittu kappeliseurakuntamalli. Hallintovaliokunta toteaa, että toiminta-aluemalli on seurakunnan tapa organisoida hallintonsa. Siksi siitä ei ole perusteita säätää lain tai kirkkojärjestyksen tasolla. Sen sijaan toimintakulttuurin muutos on keskeistä tässä uudessa seurakuntarakenteessa. Sen vuoksi paikallisyhteisöjä tulee kannustaa ja tukea niiden toiminnassa. Paikallisyhteisöjen osallistaminen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on elintärkeää uudistuksen läpiviemisessä. Järjestöjen palvelusopimuksissa tämä on myös otettava huomioon.

Hallintovaliokunta toteaa, että tehdyt valinnat antavat mahdollisuuden verrata mallien toimivuutta käytännön kokemuksiin perustuen. Hallintovaliokunta edellyttää, että kirkollishallitus tekee ennen tämän kirkolliskokouskauden loppua perusteellisen vertailun yllä olevista vaihtoehtoisista organisointitavoista, ja yhteenveto tuodaan vuoden 2023 kirkolliskokouksen käsittelyyn. Vertailussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka uudistus on turvannut paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen hallinnon kevenemisen rinnalla uusissa seurakunnissa.

-Hallinnonuudistuksen tavoitteena on turvata kirkon toiminta. On tärkeää, että vuoropuhelu kirkon sisällä, valtion-, paikallishallinnon ja muiden tahojen kanssa kirkon tulevaisuuteen vaikuttavista asioista jatkuu keskeytyksettä.

Hallintovaliokunta esittää, että kirkollishallitus perustaa kirkon tulevaisuustyöryhmän vuoden 2020 alusta. Työryhmän tehtävänä on seurata toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia kuten esimerkiksi kirkon jäsenyys, rahoitus ja suhde opetukseen ja koulutukseen, ja tuottaa ehdotuksia kirkon päätöksentekoon. Työryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eri alojen asiantuntemus ja nuorten edustus.

Päätöksen perustelut

Perustelut sisältyvät päätösesitykseen.

Päätös:
Hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Hiippakuntien johtoryhmien muutosvalmennuksesta on pyydetty ja saatu tarjoukset. Muutosvalmennuksen halukkuutta ja tarpeellisuutta on tiedusteltu jokaisen hiippakunnan piispalta. Helsingin, Kuopion ja Karjalan ja Oulun hiippakunnissa muutosvalmennukseen ei ole tarvetta vuonna 2020.

Kirkollishallitus keskustelee asiasta 19.2.2020 istunnossa ja nimittää tulevaisuustyöryhmän huhtikuun 2020 istunnossaan.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 10b. Kuopion ortodoksisen seurakunnan ja Esko Huovisen aloite avustuksen myöntämisestä Kuopion ortodoksiselle seurakunnalle

Talousvaliokunnan mietintö

Valiokunta kuuli asiassa Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenia ja talouspäällikkö Henna Mynttistä.

Päätösesitys

Talousvaliokunta yhtyy kirkollishallituksen kantaan aloitteessa esitettyihin kohtiin 2 (kiinteistöjen korjausvelka) ja 3 (toiminta-avustus palkkakustannuksiin). Näin ollen avustusta ei näihin kohtiin myönnetä.

Kirkollishallituksen esityksestä poiketen talousvaliokunta esittää ehdollisena kirkolliskokoukselle talousarvioehdotuksessaan 20 000 euron kerta-avustusta liiketoiminnasta syntyneiden lainojen maksuun, sekä kirkollishallituksen myöntämän 25 000 euron suuruisen lainan kirjaamista v. 2019 kirjanpitoon luottotappiona (epävarma saatava). Edellä mainittu toteutuu sillä ehdolla, että Kuopion ja Iisalmen seurakuntien väliseen yhdistymissopimukseen kirjataan, että Iisalmen seurakunnan verotuloista lyhennetään lainaa viiden vuoden ajan vuosittain 17 000 eurolla 1.1.2021 alkaen.

Vuonna 2020 Iisalmen seurakunta vastaa itse omasta lainanmaksuohjelmastaan.

Päätöksen perustelut

Kirkolliskokous on useamman kerran käsitellyt Iisalmen seurakunnan liiketoiminnasta aiheutuneita tappioita. OrtL § 79 mukaan ”seurakunnan tuloja saa käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen”. OrtL § 44 mukaan ”toteuttaakseen kirkon tehtävää alueellaan seurakunta huolehtii pyhistä toimituksista, ortodoksisesta kasvatuksesta ja opetuksesta, diakonia- ja hyväntekeväisyystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä”.

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota sisäisen valvonnan merkitykseen kirkon ja sen seurakuntien talouden ja toiminnan hoidossa. Sisäisen valvonnan tavoitteena on auttaa seurakunnan johtoa havaitsemaan seurakunnan toimintaan liittyvät riskit ja varmistaa, että ne pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa kohtuullisella varmuudella, että seurakunnan taloudellinen toiminta ja hallinto on hoidettu asiallisesti, laadukkaasti ja lainmukaisesti. OrtL § 59 mukaan ”seurakunnanneuvoston tehtävänä on vastata seurakunnan hallinnosta ja talouden hoidosta. Seurakunnanneuvosto valvoo seurakunnan etua”.

Kirkkojärjestyksen (KJ § 72) mukaan ”seurakunnan tarkastuksen tarkoituksena on edistää seurakunnan hengellistä elämää, kristillistä kasvatusta sekä hallinnollista ja taloudellista kehitystä”. Kyseisen kirkkojärjestyksen kohdan perusteluosassa on mainittu mahdollisuus osatarkastukseen, joka ”voi koskea esimerkiksi hallintoa, taloutta tai kirkollisia esineitä ja rakennuksia”. Talousvaliokunta suosittelee tämän mahdollisuuden käyttämistä nykyistä enemmän. Talouden tarkastuksen tekee talouden asiantuntija piispan pyynnöstä. Tarvittaessa käytetään apuna esimerkiksi tilintarkastajia.

Päätös:
Hyväksyttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Laina poistetaan kirkon taseesta, mikäli ehdot seurakunnan taholta täytetään.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 14b. Hallinnonuudistuksen ohjausryhmän väliraportti kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmasta

Sivistysvaliokunnan mietintö

Valiokuntien lausunnot

Valiokunta pyysi ja sai lausunnot hallinto- ja talousvaliokunnilta.

Valiokunta on kuullut asiassa johtavaa konservaattoria Antti Narmalaa, kirkon tiedottajaa Maria Hattusta, seminaarin johtajaa isä Mikko Sidoroffia sekä pyytänyt ja saanut erillisen lausunnon kirkolliskokouksen nuorilta stuerteilta (liitteenä).

Päätösesitys

Sivistysvaliokunta kiittää hallinnonuudistuksen ohjausryhmää väliraportista, joka tarjoaa pohjan konkreettisempaan jatkotyöhön. Jatkotyössä on erityisen tärkeää selvittää seurakuntalaisten odotuksia kaikki ikä- ja väestöryhmät mahdollisimman hyvin huomioiden. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi järjestöjen asiantuntemusta.

Kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman tärkein tehtävä on turvata kirkon läsnäolo ihmisten elämässä. Rukoileva ja läsnä oleva kirkko on elinvoimainen yhteisö, jonka sydän on jumalanpalvelukset. Seurakuntien eri alueilla asuvien ja eri ikäisten ihmisten osallisuus kirkon elämään varmistetaan vain turvaamalla säännöllinen toiminta. Siksi sivistysvaliokunta korostaa hengellisten palveluiden saatavuutta kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman ydintavoitteena.

Kulttuuriperintö on tärkeä osa ortodoksista identiteettiämme. Kirkolla on lakisääteinen vastuu huolehtia aineellisesta kulttuuriperinnöstään, eikä tätä vastuuta voi ulkoistaa. Siksi sivistysvaliokunta edellyttää, että kirkolla tulee olla kirkon kustantama ja sen alainen kokoaikainen johtava konservaattori. Hänen tehtäviinsä kuuluu seurakuntien ja luostareiden kirkollisten esineiden konservoinnin koordinointi, ohjaaminen, konsultointi ja valvonta sekä konservointilaitoksen arkiston hallinta. Tätä toimintaa varten kirkolla tulee olla yhtenäinen ohjeistus ja sen ytimessä seurakunnantarkastusten yhteydessä johtavan konservaattorin tekemä konservoinnin tarpeen arviointi, sekä velvoite käyttää kirkon omia konservoinnin asiantuntijapalveluita.

Osana kulttuuriperinnöstä huolehtimista kirkon tulee systemaattisesti luetteloida, digitoida ja arkistoida jumalanpalveluksia, haastatteluja sekä kirkkomusiikkia kuten äänitteitä ja videomateriaalia. Kirkolla tulee olla myös oma kuvapankki. Valamon kirjastossa, joka on yksi tärkeimmistä kirkkomme muistiorganisaatioista, on jo aloitettu käsikirjoitusten ja kirkon lehtien luettelointi ja digitointi. Kirjaston riittävien resurssien turvaaminen on tärkeä osa kulttuuriperintömme vaalimista.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä kirkon yhden yhteisen lehden journalistisesti laadukasta ja ekologisesti kestävää toteuttamista: yksi kirkko – yksi lehti. Viitaten erityisesti nuorilta stuerteilta saatuun lausuntoon, sivistysvaliokunta suosittaa sosiaalisen median eri kanavien käytön lisäämistä kirkon viestinnässä. Valiokunta suosittaa myös nuorten viestintätyöryhmän perustamista päivittämään kirkon omia sosiaalisen median kanavia.

Koska laadukas kasvatus ja opetus ovat kirkon tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä perustehtäviä, sivistysvaliokunta haluaa nostaa esiin myös vapaaehtoisvoimin toteutetun ortoboxi.fi -sivuston, joka on kasvun ja opetuksen apuväline kodeille, kerhoille ja uskonnonopetukseen. Pidämme tärkeänä tämän sivuston kehittämisen tukemista sekä soveltamista nykyisiin laitteistovaatimuksiin (esim. HTML5-muotoon).

Lopuksi sivistysvaliokunta tuo julki huolensa hengellisen toiminnan arvioimisesta vaikuttavuusmittareilla. Yritysmaailmasta tuodut vaikuttavuusmittarit eivät välttämättä sovellu kirkon, eivätkä etenkään hengellisen toiminnan laadun arvioimiseen. Kirkon vaikuttavuutta arvioitaessa ytimessä tulee aina olla hengellisen työn tukeminen sekä työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

Mietinnön täydennysosa

  • Sivistysvaliokunta kuuli mietinnön täydennysosaa laatiessaan Tuovi Haikalaa.
  • Sivistysvaliokunta on sitä mieltä, että keskeinen visio Elinvoimainen ja kasvava Kristuksen kirkko ja sen perustana olevat päälinjaukset ovat hyvä pohja jatkotyölle.
  • Kulttuuriperinnön ohella tärkeitä päätavoitteita ovat kirkkosuhteen ja ortodoksisen identiteetin vahvistuminen.
  • Arvokeskustelu voidaan toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi järjestöjen kanssa.
  • Kirkon strategian toteutumisen arviointia on pohdittava strategian tekemisen yhteydessä. Olennaista on, että strategia on riittävän konkreettinen ja sen toteutumiseen pystytään sitoutumaan sekä hiippakunta- että seurakuntatasolla.

Päätöksen perustelut

Kirkon kaiken toiminnan ytimessä on nyt ja tulevaisuudessa oltava hengellisen työn varmistaminen ja tukeminen. Tavoite- ja toimintasuunnitelman jatkotyöstämistä varten sivistysvaliokunta on mietinnössään nostanut esille tämän tavoitteen kannalta olennaisia asioita.

Päätös:
Hyväksyttiin sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Kirkollishallitus keskustelee asiasta huhtikuun 2020 istunnossa.

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Asia 8. Keskusrahaston vuoden 2020 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020-2022

Talousvaliokunnan täydennetyn mietinnön käsittely

Talousvaliokunnan mietintö

Valiokuntien lausunnot

Valiokunta pyysi ja sai lausunnot hallinto- ja sivistysvaliokunnilta.

Talousvaliokunta kuuli asiassa hallintovaliokunnan puheenjohtajaa / kirkollishallituksen kollegion jäsentä, nunna Elisabetia sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtajaa Elina Palolaa ja talouspäällikkö Henna Mynttistä.

Päätösesitys

Talousvaliokunta esittää hyväksyttäväksi ortodoksisen kirkon keskusrahaston vuoden 2020 talousarvion, perustelut ja taloussuunnitelmat vuosille 2021-2022 seuraavin muutoksin:

  • Kustannuspaikasta 120 poistetaan kirkolliskokouksen päätöksen perusteella 90 000 euroa (apulaispiispan kustannukset).
  • Kustannuspaikasta 111 vähennetään 33 000 euroa selvitysmiehelle varatuista määrärahoista.
  • Kustannuspaikkaan 301 tilille 4805 lisätään Iisalmen seurakunnalle kirkolliskokouksessa asiassa 10b hyväksytty avustus 20 000 euroa.

Lisäksi kustannuspaikkaan 301 seuraavat muutokset:

  • 100 000 euron konservointiavustuksesta siirretään 30 000 euroa Valamon luostarille avustuksena osa-aikaisen kirkon konservaattorin tehtävään.
  • Myönnetään Ruotsin suomalaiselle ortodoksiselle seurakunnalle lisäavustusta 10 000 euroa, yhteensä 25 000 euroa.
  • Kirkkomusiikille esitetty avustus 20 000 euroa korotetaan 25 000 euroon. Määrärahasta 10 000 euroa on vuosittain haettava avustus kirkkomusiikin kehittämiseksi, ja 15 000 euroa on kertaluonteinen avustus kirkkolaulupäivien järjestämiseksi ja osallistumisen mahdollistamiseksi. Talousvaliokunta katsoo aloitteen 10 d. tulleen käsitellyksi tässä yhteydessä.
  • Toiminta-avustuksiin lisätään seurakunnille sopeuttamistoimiin 65 000 euroa, yhteensä 90 000 euroa.

Kustannuspaikkaan 110 tehdään seuraavat muutokset:

  • lisätään 17 000 euroa osa-aikaisen lakityöryhmän sihteeriä varten.
  • varataan tulevaisuustyöryhmälle 3000 euroa hallintovaliokunnan esityksen mukaisesti.
  • talousvaliokunta esittää taloustyöryhmän työn jatkamista ja esittää siihen varattavaksi 3000 euroa.

Talousarvion loppusumma on 15 000 euroa alijäämäinen, mikä on perusteltua rakenneuudistus huomioiden. Talousarvion loppusumma ei muutu tehtyjen talousarviomuutosten johdosta.

Päätöksen perustelut

Vuoden 2019 kirkolliskokous on päättänyt olla täyttämättä apulaispiispan tointa.

Suurin osa seurakuntien yhdistymiseen liittyvästä juridisesta selvitystyöstä on tehty. Seurakuntaliitokset on vahvistettu kirkollishallituksen istunnossa 25.11.2019. Siksi selvitysmiehen juridisten palvelujen tarve vähenee merkittävästi. Vastaavasti on lisätty 17 000 euroa lakityöryhmän sihteerin tehtävien hoitoa varten.

Määräraha Iisalmen seurakunnan avustukseen on ehdollinen, jolla halutaan tukea ja edistää yhdistymissopimuksen syntymistä Iisalmen ja Kuopion ortodoksisten seurakuntien välillä.

Talousvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan linjaukseen kirkon ammattitaitoisen konservoinnin varmistamisesta. Vuoden 2020 alusta tuetaan seurakuntien kirkollisten esineiden konservointia avustamalla Valamon luostaria osa-aikaisen konservaattorin palkkaamiseksi (30 000 euroa). Seurakunnille suoraan kohdennettavien konservointiavustusten (70 000 euroa) myöntäminen edellyttää kirkon konservaattorin lausuntoa. Kirkollishallituksen on selvitettävä konservointilaitoksen laitteiston ja muun omaisuuden omistussuhteet toukokuuhun 2020 mennessä.

Ruotsin suomalaisen ortodoksisen seurakunnan muuttunut tilanne koskien kirkkotilavuokraa on tullut tiedoksi juuri kirkolliskokouksen alla. Pitkälliset vuokraneuvottelut ovat olleet kirkollishallituksen tiedossa, ja ratkaisu syntyi vasta kirkolliskokousmateriaalin lähettämisen jälkeen. 10 000 euron lisäys on kertaluonteinen, jatkossa toiminta-avustus käsitellään kokonaisuudessaan kuten muutkin avustukset.

Kirkkomusiikki on kulttuuriperinnön erittäin tärkeä osa. Asiaa koskevaan aloitteeseen nähden 5000 euroa suuremmalla määrärahalla tuetaan mahdollisimman laajaa osallistumista kirkkolaulupäiville 2020.

Yleiseen seurakuntien taloudelliseen tilanteeseen nähden talousvaliokunta esittää kirkolliskokoukselle sopeuttamistoimiin lisämäärärahaa 65 000 euroa. Näin tuetaan seurakuntien mahdollisimman häiriötöntä toimintaa.

Lakivaliokunnan esityksen mukaisesti vuodelle 2020 varataan yhteensä 35 000 euroa lakityöryhmän osa-aikaisen sihteerin palkkaamiseen.

Kirkolliskokouksen päätöksen 27.11.2019 mukaisesti kirkollishallituksen on perustettava tulevaisuustyöryhmä.

Talousvaliokunta esittää taloustyöryhmän työn jatkamista, joka tukee päätösprosessien valmistelua yhteistyössä keskushallinnon taloustoimiston kanssa.

Kirkollishallitus on vuoden 2017 kirkolliskokouksen asiantuntijapalvelujen keskittämiseen liittyvän linjauksen pohjalta 17.4.2018 päättänyt kirkon yhteisen lehden perustamisesta v. 2021 alusta lähtien. Talousarviossa varaudutaan lehden julkaisemiseen liittyviin valmistelutehtäviin syksystä 2020 alkaen.

Talousarviossa on varauduttu keskushallinnon ja hiippakuntakanslioiden arviointiin. Arvioinnin päättymiseen asti työsuhteet voivat jatkua määräaikaisina talousarvion puitteissa. Vakinaisia toimia ei täytetä palvelukeskuksessa ja hiippakunnissa ennen arvioinnin päättymistä.

Uusien ohjelmistojen hankinta on kilpailutettava huomioiden taloudelliset ja toiminnalliset näkökohdat.

Talousarvioesitys perustuu siihen, että keskusrahastomaksun verotuloista määräytyvän perusmaksun määräytymisperuste nostetaan vuodesta 2020 alkaen 0,22 prosentista 0,24 prosenttiin (edellinen korotus v. 2009). Korotus perustuu yleiseen kustannuskehitykseen. Suunnitelmavuosille 2021-2022 esitettyä keskusrahastomaksun määräytymisperustetta ei muuteta ennen kuin arviointi, siihen liittyvät päätökset ja tarkempi kustannusarvio kiinteistöhallinnosta ja lehdestä ovat valmiina. Määräytymisperusteen muutokset tekee aina kirkolliskokous.

Talousvaliokunta edellyttää kirkollishallitukselta kulttuuriperinnön kokonaisvaltaista koordinointia ja tarvittavien esitysten tekemistä. Tämä koskee erityisesti konservoinnin järjestämistä sekä kirkkomuseosäätiön tukemista.

Talousvaliokunnan täydentävä esitys

Huomioiden lakivaliokunnan esityksestä tehty päätös lakityöryhmän sihteerin palkkaamisesta kustannuspaikkaan 110 lisätään vielä 45 000 euroa.

Tämän muutoksen johdosta talousarvion loppusumma on 60 000 euroa alijäämäinen, mikä on perusteltua rakenneuudistus huomioiden.

Päätös:
Hyväksyttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Toimenpiteet: Merkitään tiedoksi, että kirkolliskokouksen päätöksen mukaiset muutokset on viety kirkon vuoden 2020 talousarvioon. 

Päätös: Merkitään tiedoksi.

Aila Rajakankaan oikaisuvaatimus Helsingin seurakunnanneuvoston päätöksestä 18.10.2019 15 §

Esteellisyys: nunna Elisabet

Kirkollishallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen ja jättää sen osin tutkimatta.

Joensuun seurakunnanvaltuuston 13.11.2019 § 5 kokouksen päätösten vahvistaminen sekä Antti Ronkaisen oikaisuvaatimus 27.11.2019 ja Vesa Takalan oikaisuvaatimus 27.11.2019

Esteellisyys: Matti Tolvanen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston 13.11.2019 §5 päätökset ja hylkää oikaisuvaatimukset.

Hallintokantelua koskevan asian siirtäminen toimivaltaiselle viranomaiselle

Esteellisyys: Metropoliitta Arseni

Lahden ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra on tehnyt kirkollishallitukselle osoitetun hallintokantelun koskien Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan tekemää nimityspäätöstä.

Hiippakunnan piispa on antanut lausunnon kantelusta ja kantelija vastineen lausunnon johdosta.

Kirkollishallitus päätti siirtää hallintokantelua koskevan asian laillisuusvalvontaa suorittavana toimivaltaisena viranomaisena eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.

Asiassa on kysymys hallintolain säännösten soveltamisesta ja noudattamisesta sekä kirkollishallituksen vahvistamien rekrytointia koskevien periaatteiden sitovuudesta julkisyhteisössä avoimeksi tulevien toimien täyttämismenettelyssä. Kirkon toimintaa julkisyhteisönä valvoo eduskunnan oikeusasiamies sekä valtioneuvoston oikeuskansleri ja tämän vuoksi kirkollishallituksella ei ole toimivaltaa tutkia kantelua ja asia siirretään toimivaltaiselle viranomaiselle hallintolain 21 §:n perusteella.

Kajaanin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston oikaisuvaatimus kirkollishallituksen päätöksestä 25.11.2019 asia 114

Kajaanin ortodoksinen seurakunta vaatii, että sitä ei toistaiseksi liitettäisi Oulun ortodoksiseen seurakuntaan 1.1.2021 lukien kirkollishallituksen 25.11.2019 asiakohdassa 114 tekemän päätöksen mukaisesti.

Kirkollishallitus päätti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 103 §:n perusteella oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksessa on todettu, että Kajaanin ortodoksinen seurakunta on saanut tiedon kirkollishallituksen päätöksestä 9.12.2019 ja oikaisuvaatimus olisi tullut tehdä viimeistään 23.12.2019 ja se on tehty 6.2.2020 eli määräajan päättymisen jälkeen.

Kirkollishallituksen 25.11.2019 tekemiin seurakuntien yhdistämistä koskeviin päätöksiin ei ole miltään osin haettu muutosta määräajassa ja päätökset ovat lainvoimaisia.

Selvitysmiehen toimeksiannon jatkaminen

Vuoden 2021 alusta perustettavien uusien seurakuntien yhdistymisneuvottelut ja yhdistymissopimusten laatiminen on tapahtunut selvitysmiehen ja hiippakunnan piispan johdolla. Kirkollishallitus käsittelee ja hyväksyy neuvottelujen tuloksena syntyneet yhdistymissopimukset. Osassa seurakuntia sopimukset on jo hyväksytty ja osassa neuvottelut ovat käynnissä ja ne pyritään saamaan päätökseen kevään 2020 kuluessa niin, että kaikkien uusien seurakuntien osalta toiminta voi alkaa 1.1.2021.

Kirkollishallitus päätti jatkaa Kuopiosta olevan asianajaja Hannu Palsolan toimeksiantoa selvitysmiehenä siihen saakka kun seurakuntien yhdistymisneuvottelut ja yhdistymissopimukset on saatu valmiiksi. Toimeksianto päättyy kuitenkin viimeistään vuoden 2020 lopussa. Toimeksiannon jatkamiseen on kirkolliskokous myöntänyt vuoden 2020 talousarviossa määrärahan.

Kirkonkirjoista perittävät maksut

Kirkollishallitus määrää OrtL 74 §:n 2 momentin nojalla kirkonkirjoista luovutettavista tiedoista perittävät maksut.

Ortodoksinen kirkko on noudattanut maksujen määräämisessä samoja perusteita kuin evankelisluterilainen kirkko. Perittävissä maksuissa pyritään noudattamaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. maistraatit) vastaavista asiakirjoista perimiä maksuja.

Evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus on päättänyt uusista maksuista 1.1.2020 lukien, koska Digi- ja väestötietovirasto on korottanut omia hintojaan (Valtiovarainministeriön asetus Digi- ja väestötietoviraston suoritteiden maksuista 1304/2019).

Kirkollishallitus päätti ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 §:n 2 momentin nojalla perittävistä maksuista seuraavasti:

1 §

Maksuttomat todistukset

Maksuttomia todistuksia ovat todistus avioliiton esteiden tutkinnasta ja muut lain mukaan maksuttomasti annettavat todistukset.

2 §

Maksulliset todistukset

Todistuksesta peritään maksu seuraavasti:

1) Todistuksesta veloitetaan 9 euroa, jos siihen haetaan tietoa kirkon jäsentietojärjestelmästä, perhelehdistä tai jos tietoa haetaan kirjamuotoisista kirkonkirjoista ja tiedot koskevat todistuksen päähenkilön yksittäistä avioliitto-, muutto- tai kuolintietoa tai kirkollista toimitusta.

Todistuksesta veloitetaan 30 euroa, jos siihen haetaan tietoa kirjamuotoisista kirkonkirjoista eikä kyseessä ole todistuksen päähenkilön yksittäinen avioliitto-, muutto- tai kuolintieto tai kirkollinen toimitus.

Jos saman sisältöisiä todistuksia tilataan kaksi tai useampia eri käyttötarkoituksiin kaikista todistuksista veloitetaan alkuperäisen todistuksen hinta.

2) Elää-todistus eli kirkon jäsentietojärjestelmästä henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi tulostettu seurakunnan jäsenen yksittäisiä tietoja koskeva todistus 9 euroa;

3) sukututkimusta varten laadittava todistus 45 euroa, jos laatimisesta aiheutuu työtä enemmän kuin 30 minuuttia, veloitetaan lisämaksuna jokaiselta alkavalta 30 minuutin jaksolta 20 euroa;

4) tieteelliseen tutkimukseen annettava todistus 45 euroa, jos laatimisesta aiheutuu työtä enemmän kuin 30 minuuttia, veloitetaan lisämaksuna jokaiselta alkavalta 30 minuutin jaksolta 20 euroa;

5) ote kirkonkirjoista, monikielinen virkatodistus, keskusrekisterin hallussa olevan sukuselvitystoisteen kopio, kirkonkirjojen tietoihin perustuvan aiemmin laaditun todistuksen kopio, 9 euroa.

3 §

Muut maksut

Maksullisen todistuksen lähettämisestä peritään toimitustavasta riippumatta toimitusmaksua 5,50 euroa, joka sisältää myös laskutuksen. Postiennakolla lähetettävästä todistuksesta peritään postiennakkomaksu. Todistuksen lähettämisestä ulkomaille peritään lisäksi posti- ja pankkipalvelumaksut.

Jos lasku lähetetään asiakkaan pyynnöstä eri osoitteeseen kuin todistus, veloitetaan laskun lähettämisestä 5,50 euroa.

Maksukehotuksesta veloitetaan 5 euroa.

4 §

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2020 ja sillä kumotaan kirkollishallituksen 13 päivänä kesäkuuta 2017 antama päätös kirkonkirjoista luovutettavista tiedoista perittävistä maksuista.

Keskusrekisterin jäsentietojärjestelmän hankintasopimuksen muuttaminen ja hankinnan lisäkustannukset

Kirkollishallitus päätti, että kirkon jäsentietojärjestelmätyötä jatketaan CGI:n kanssa tehtävän uuden muutossopimuksen piiriin kuuluvan muutoksenhallinnan avulla ja hankkeeseen esitetyn määrärahan mukaisesti siten, että järjestelmä on viimeisen toimittajan ilmoituksen mukaisesti kirkon käytettävissä huhtikuussa 2020.

Kirkon vanha jäsentietojärjestelmä ei pysty vastaamaan kirkon omiin eikä digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin. Tietojen välitykseen tarvitaan digitaalista jäsentietojen hallintajärjestelmää. Nykyinen käytössä oleva kirkon jäsentietojärjestelmä on vanha ja vuosi vuodelta sen uudistaminen on työläämpää ja kustannuksia vaativampaa. Vanhaa järjestelmää joudutaan kaikissa tapauksissa muutospäivittämään, kun valtionhallinnossa tehdään ortodoksista kirkkoa koskevia lakimuutoksia. Vanhan järjestelmän päivittäminen on kallista ja onnistuminen siinä on epävarmaa.

Vuoden 2019 toukokuussa aloitettu uudistamistyö on edennyt niin, että edessä on enää muutaman kuukauden työ. Tässä vaiheessa järjestelmäntoimittajan vaihtaminen merkitsisi kirkolle toimituksen merkittävää viivästymistä ja lisäkustannuksia niin vanhaan Status Papinkirja-järjestelmään kuin uuteen Eden-järjestelmään liittyen. Nyt esitetyt, muutoksenhallinnan kautta tulevat kustannukset jakaantuvat alun perin projektista irrallaan olleisiin migraatiokustannuksiin ja hätätöiksi luettaviin integraatiokustannuksiin sekä joihinkin projektin lopetukseen liittyvien toimien kustannuksiin. Uudistamistyön jatkumisella ja valmistumisella kevättalvella 2020 on vaikutusta myös muihin ortodoksisessa kirkossa meneillään oleviin ICT-hankkeisiin (Kirkkoverkko).

Asiantuntijan valitseminen hiippakuntien piispojen ja koko papiston työoikeudellisen aseman selvittämiseksi

Kirkollishallitus päätti, että hiippakuntien papiston ja kanttorien työoikeudelliseen asemaan liittyvän epäselvyyden ja työnantajan sekä työntekijän väliseen näkemyseroon työntekijän asemasta liittyen kirkollishallitus päättää valita asiantuntijan ottamaan kantaa ja antamaan asiantuntijalausuntonsa papiston esimiesasemaan ja työoikeudelliseen asemaan liittyvissä kysymyksissä.

Kirkollishallitus päätti valita asiantuntijaksi tehtävään Itä-Suomen hallinto-oikeuden eläkkeellä olevan ylituomarin, hallintotieteiden tohtorin, oikeustieteiden lisensiaatin ja dosentin Veijo Tarukanteleen suostumuksensa mukaisesti. Asiantuntijan ohjausryhmänä toimivat kirkollishallituksen lakimiesjäsen Matti Tolvanen ja hänen varajäsenensä Heikki Piiroinen sekä kanonisena asiantuntijana arkkipiispan teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä.

Asiantuntijan tulee tehdä selvitys papiston ja kanttorien esimiesasemaan ja työoikeudelliseen asemaan liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä Suomen lainsäädännön ja kanonisen oikeuden säännösten perusteella. Selvitys tulee luovuttaa kirkollishallitukselle 30.6.2020 mennessä.

Valamon luostarin talousarvio vuodelle 2020 ja talouden seuranta

Vuoden 2020 talousarvion Valamon luostari toimitti kirkollishallitukselle 27.1.2020.

Kirkollishallitus päätti edelleen seurata Valamon luostarin talouden kehitystä. Luostarin edellytetään lähettävän kuukausittaiset tulos- ja taseraportit kirkollishallitukselle. Valamon taloutta tarkastellaan kirkollishallituksessa vuoden 2019 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Joensuun ja Ilomantsin ortodoksisten seurakuntien toiminta-avustus anomus

Esteellisyys: Matti Tolvanen

Joensuun ortodoksinen seurakunta lähetti kirkollishallitukselle ja Metropoliitta Arsenille avustusanomuksen 10.2.2020, koskien Joensuun ja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan työyhteisöjen toiminnan kehittämistä ryhmätyönohjauksessa.

Toiminta-avustuksiin on kirkon talousarviossa vuodelle 2020 varattu yhteensä 460 000 euroa. Edellä mainitusta summasta kolttia ja syrjäseutuja palvelevaa hengellistä toimintaa voidaan edelleen avustaa 325 000 eurolla kirkon saamasta valtionavusta. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti 25 000 euroa on varattu Ruotsin suomalaisen ortodoksisen seurakunnan tukemiseen ja 20 000 euroa Iisalmen seurakunnan avustamiseen, 90 000 euroa on varattu seurakuntien avustamiseen hallinnon muutoksessa ja sen aiheuttamissa sopeuttamistoimissa.

Kirkollishallitus päätti myöntää Joensuun ortodoksiselle seurakunnalle vuodelle 2020 avustuksena enintään 6000 euroa työyhteisön toiminnan kehittämiseen ja ryhmätyönohjaukseen. Avustus maksetaan toteutuneita kuluja vastaan.

Lehtityöryhmän raportti ja kirkon julkaiseman valtakunnallisen lehden perustaminen

Kirkollishallitus valitsi istunnossaan 25.11.2019 viestintätyöryhmän valmistelemaan esitystä yhteisen valtakunnallisen ortodoksisen lehden perustamiseksi. Työryhmään valittiin toimitussihteeri Mari Vainio, Oulun kirkkoherra Marko Patronen, Lappeenrannan kirkkoherra Timo Tynkkynen, viestintäalan yrittäjä Sari Helin-Sarvamaa sekä pastori Tuomas Kallonen.

Työryhmän tehtävä oli valmistella esitys valtakunnallisen lehden formaatista, sivumäärästä, ilmestymistiheydestä ja mahdollisten liitteiden lukumäärästä. Esitykseen tuli sisältää myös laskelmat esityksen mukaisen lehden vuosikustannuksista (henkilöstö, taitto, paino ja jakelu) sekä aikataulutettu suunnitelma siitä, miten siirtymä nykyisistä lehdistä uuteen julkaisuun tapahtuu.

Työryhmän edellytettiin tekevän myös esityksen siitä, kuka toimii uuden julkaisun päätoimittajan esimiehenä sekä ehdotus uuden julkaisun toimitusneuvoston kokoonpanosta.

Työryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi määräaikaan mennessä.

Kirkollishallitus päätti, että valtakunnallisen lehden julkaisijana ja kustantajana toimii Suomen ortodoksinen kirkko. Lehti ilmestyy aikakauslehtikokoisena 7 kertaa vuodessa niin, että kuusi numeroa jakaantuu tasaisesti kirkkovuoden ajalle ja yksi teemanumero voi olla esimerkiksi kesäkauden lehti, jonka sisältö keskittyy yhteen ajankohtaiseen teemaan. Tarpeen mukaan teemanumero voi ilmestyä myös muuna aikana.

Lehden laajuus on 36 sivua. Tämän lisäksi jokaista hiippakuntaa varten toimitetaan oma liite: Oulun hiippakuntaan 16-sivuinen, Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan 20-sivuinen ja Helsingin hiippakuntaan 24-sivuinen liite.

Lehteen rekrytoidaan kokoaikainen päätoimittaja sekä osa-aikainen (50%) toimitussihteeri. Lisäksi kirkon vastaavan tiedottajan ja venäjänkielisen tiedottajan työpanoksesta ohjataan lehdelle kummaltakin 20%. Päätoimittajan esimiehenä toimii kirkon palvelukeskuksen johtaja.

Lehden toimitusneuvostoon valitaan kustakin hiippakunnasta jäseniä seuraavasti: Helsingin hiippakunta neljä (2), Kuopion ja Karjalan hiippakunta kolme (2) ja Oulun hiippakunta kaksi (2) jäsentä. Kustakin hiippakunnasta tulee olla yksi viestinnän ammattilainen, joka sisältyy hiippakunnan edustajien kokonaismäärään.

Valtakunnallisen lehden yhteenlasketut kustannukset ovat edellä kuvatussa mallissa 367 026 euroa vuodessa. Kustannussäästö nykyisten julkaisujen yhteenlaskettuihin kustannuksiin verrattuna on yli 100 000 euroa vuodessa.

Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että valtakunnallisen lehden kustannukset katetaan keskusrahastomaksuilla.

Kirkon keskusrahaston ja Johannes Mureen rahaston apurahat

Kirkollishallitus on varannut talousarviossaan 2020 teologisiin jatko-opintoihin annettaviin avustuksiin 20 000 euroa. Kirkollishallituksen päätöksen (22.11.2015) mukaisesti tuetaan viimevaiheessa olevia väitöstutkimuksia niiden loppuun saattamiseksi.

Johannes Mureen rahastosta jaetaan 5 500 euroa. Rahaston tarkoituksena on tukea kirkon toimeen opiskelevia lahjakkaita opiskelijoita (2§, säännöt 9.8.1993). Lisäksi rahaston varoista voidaan myöntää avustuksia myös Suomen Asutusmuseon toimintaan ja asutustoimintaa koskevaan tutkimukseen (kirkollishallituksen sääntöihin tekemä lisäys 24.11.2014).

Kirkollishallitus päätti julistaa haettavaksi apurahat 6.4.2020 mennessä ja päätös myöntämisestä tehdään huhtikuun istunnossa 22.4.2020.

Avustushakemus Jerusalemin pyhiinvaellusmatkaa varten

Ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Pistis ry hakee 8 000 euron suuruista avustusta 13.-20.10.2020 tehtävää Jerusalemin pyhiinvaellusmatkaa varten. Pyhiinvaellus järjestetään arkkipiispan siunauksella.

Pyhiinvaellusmatkalla vieraillaan kristinuskon merkittävimmissä ja pyhimmissä paikoissa. Kohteisiin kuuluvat mm. Pyhän Haudan kirkko, Betlehem, Mar Saban luostari ja Jordanilla käynti. Matkalle on ilmoittautunut 16 henkilöä, joista opiskelijoita on 13. Matkan hengellisenä johtajana toimii isä Mikko Sidoroff ja matkanjärjestäjän edustajana TM Nemanja Balčin.

Matkan arvioidut kustannukset ovat 800 euroa/hlö sisältäen lennot, kuljetuksen ja hotellimajoituksen.  Ateriat eivät kuulu hintaan.

Kirkollishallitus päätti myöntää opiskelijoille 300 euron avustuksen per henkilö, yhteensä 3 900 euroa. Kustannukset katetaan muista avustuksista, joita on varattu vuodelle 2020 yhteensä 27 000 euroa.

Haminan ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätöksen 30.1.2020 7§ vahvistaminen

Haminan ortodoksinen seurakunnanvaltuusto on kokouksessaan 30.1.2020 tehnyt yksimielisen päätöksen hyväksyä Haminan ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston esityksen Haminan seurakunnan Vuokratalon myynnistä 475 000 euron hintaan. Kauppaan kuuluu Vuokratalon kiinteistön (kiinteistötunnus 75-1-23-8) lisäksi myös viereinen rakentamaton kiinteistö (kiinteistötunnus 75-1-23-9). Kaupasta on laadittu kiinteistökaupan esisopimus, johon on myös kirjattu lopullisen kaupan ehdot sekä sopimussakko. Kirkkoherra on valtuutettu tekemään kauppasopimuksen ostajan kanssa.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 98§:n mukaan seurakunnanvaltuuston päätös on alistettava kirkollishallituksen vahvistettavaksi, ennen kuin päätös saadaan panna täytäntöön, jos päätös koskee kiinteän omaisuuden myymistä tai kirkollisiin toimituksiin liittyvän irtaimen tavaran luovuttamista.

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Haminan ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston yksimielisen päätöksen 30.1.2020 7 § Haminan Vuokratalon myynti.

Tiedoksi

  • Määräaikaiseen järjestökoordinaattorin tehtävään on valittu TM, KM Antti Räsänen.
  • Kirkon antama lausunto Opetushallitukselle perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä.
  • Kirkon antama lausunto Oikeusministeriölle Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta.
  • Jäsentilastot vuodelta 2019.
  • Kevan laskelma papiston eläkekassan eläkevastuusta 31.12.2019.
  • Valtionapupäätös v. 2020.
  • Isä Teo Merraksen kirje.

Huomionosoitukset

Arkkipiispa Leon myöntämät kunniamerkit:

  • Arvo Kokkonen komentajamerkki 17.1.2020
  • Anatoli Lappalainen ritarimerkki 17.1.2020
  • Riitta Räntilä ritarimerkki 17.1.2020
  • Vladimir Porokara ritarimerkki 13.1.2020
  • Nunna Ksenia I luokan mitali 30.10.2019
  • Juha Taskinen I luokan mitali 13.11.2019
  • Faina Konttinen I luokan mitali 12.1.2020
  • Yrjö Minkkinen I luokan mitali 12.1.2020
  • Jaana Nykänen I luokan mitali 29.1.2020
  • Aleksanteri Kovaljeff mitali 13.1.2020
  • Irma Leimulahti mitali 13.1.2020
  • Olga Fokina-Karvonen mitali 13.1.2020

Arkkipiispa Leon myöntämät siunauskirjat:

  • Aija Sailamäki 30.10.2019
  • pappismunkki Serafim 30.10.2019
  • Vilma Vaikonpää 30.10.2019
  • Marja-Leena Jaakkonen 13.1.2020
  • Iana Lang 13.1.2020
  • Yrjö Palviainen 13.1.2020
  • Aleksi Samontsik 13.1.2020
  • Tiina Toikka 13.1.2020
  • Vesa Uotila 13.1.2020
  • Esa Terviö 13.1.2020
  • Lars Forsman 13.1.2020
  • Minna Karhapää 13.1.2020
  • Ari Mäki-Leppilampi 13.1.2020
  • Tiina Pussi 13.1.2020
  • Marjatta Rossi 13.1.2020
  • Pirjo Kaski 17.1.2020

Metropoliitta Arsenin myöntämät siunauskirjat:

  • Riikka Patrikainen 20.11.2019
  • Pirkko Tenkama 28.11.2019

Pöytäkirjan tarkastajat

Istunnon pöytäkirjan tarkastavat metropoliitta Elia ja Marko Patronen.