Bliniviikoksi kutsutaan ortodoksisessa perinteessä viimeistä Suurta paastoa edeltävää viikkoa, joka on tänä keväänä viikko 8.
Blinit tunnetaan Suomessa jo melko yleisesti kevättalven sesonkiherkkuna. Aiemmin ne kuuluivat lähinnä venäläistä ruokaa tarjoavien ravintoloiden erikoisuuksiin, mutta nykyisin monet muutkin ravintolat kertovat viettävänsä kevättalvella bliniviikkoja.
Vain harvat blinien ystävät tietävät, että bliniviikko on käsitteenä omaksuttu yleiseen käyttöön ortodoksisesta perinteestä. Tässä perinteessä bliniviikkoja on vain yksi ja sitä vietetään viimeisellä suurta paastoa edeltävällä viikolla. Tänä vuonna bliniviikko osuu siis viikolle 8.
Bliniviikon eli laskiaisviikon alkaessa siirtymä suureen paastoon on jo hyvässä vauhdissa. Liharuoasta on jo luovuttu ja jumalanpalveluksissa alkaa näkyä entistä enemmän paaston jumalanpalvelusjärjestykseen kuuluvia piirteitä siellä, missä arkipäivän palveluksia toimitetaan.
Bliniviikkoon kuuluu myös yhteisöllisyys: ihmiset kokoontuvat kodeissa, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä yhteen maistuvien herkkujen äärelle ja valmistautuvat näin yhdessä pian koittavaan paastoon.
Bliniviikon päättää sovintosunnuntai, jonka ehtoopalveluksessa kaikki pyytävät toisiltaan anteeksi, antavat anteeksi muille ja toivottavat toisilleen siunattua paastoaikaa.
Blineillä herkuttelu on odotettu osa kirkkovuoden kiertoa myös Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarissa, jossa blinejä on viikon mittaan tarjolla kerran tai kahdesti. Herkkujen äären kutsutaan usein myös vieraita.
Itse blinit valmistetaan Lintulassa igumenia Antoninan (1906–1998) vanhalla, 1800-luvulta peräisin olevalla reseptillä. Se ei sisällä lainkaan moniin muihin bliniresepteihin kuuluvaa tattaria, vaan jauhoina käytetään ainoastaan vehnäjauhoja. Löysästä taikinasta paistetaan venäläistyylisiä pitsimäisen ohuita blinejä – ”niin ohuita, että kaupunki näkyy läpi”, kuten igumenia Antoninalla oli tapana sanoa.
Suomalaisravintoloiden blinit ovat harvoin tätä ohutta mallia ja kodeissakin paistetaan enimmäkseen kuvassakin näkyviä pannukakkumaisia blinejä.
Lintulassa blinitaikinan teko ja blinien paistaminen on nunna Gabrielan tehtävä. Valmistelut aloitetaan jo edellisenä iltana nostamalla kaikki raaka-aineet huoneen lämpöön. Blinipäivänä työ alkaa aamukuudelta taikinan juuren teolla.
– Juuren annetaan tekeytyä noin puoli tuntia. Odotellessa käydään läpi vuoden ajan varastossa odottaneet valurautaiset blinipannut, jotka pestään ja öljytään huolellisesti, kertoo nunna Gabriela.
Juuren tekeydyttyä valmistetaan taikina sekoittamalla juureen loput raaka-aineet.
– Taikinan annetaan nousta noin kolme tuntia lämpimässä paikassa hyvin peitettynä. Sitä käydään kuitenkin sekoittamassa hiukan tunnin välein.
Blinien paistamiseen käytetään kirkastettua voita. Voi levitetään pannulle sipulinpuolikkaalla. Lintulassa käytetään paistamiseen pannuja, joiden halkaisija on 19 senttiä.
Blinit viedään tarjolle kauniisti katettuun pöytään välittömästi paistamisen jälkeen.
– Lisukkeena tarjoamme paikallisilta kalastajilta ostetuista muikuista tätä varten pakastimeen varastoitua muikunmätiä kerman ja sipulin kera, sipulirenkain koristettua silliä, graavilohta, smetanaa ja kananmunahakkelusta voisulassa.
Vaikka bliniviikolla voisi syödä blinejä vaikka joka päivä, pari kertaa viikkoon tuntuu sisarista aivan riittävältä tahdilta.
– Kyllä kaksi bliniateriaa riittää mainiosti. Ovat nämä sen verran tuhtia ruokaa, toteaa nunna Ksenia.
Lintulan blinit (igumenia Antoninan resepti)
Juuri:
- 1,5 lasia vettä
- 75 g hiivaa
- 300 g vehnäjauhoja
Muut raaka-aineet:
- 900 g vehnäjauhoja
- 9 lasia lämmintä maitoa
- 6 rkl öljyä
- 5 kananmunan keltuaista
- 4 rkl sokeria
- 4 tl suolaa.
Paistamiseen: kirkastettua voita ja sipuli.
Teksti: Maria Hattunen